Milllaista on miehenä elää naisen kanssa?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa. En ymmärrä silti, miksi miehet pysyvät noin paskoissa liitoissaan. Itse eroaisin, jos mitään yhteistä ei ole.
Toivottavasti tosiaan näin monelle (itse valittu!) puoliso ei ole vihollinen. Sellaisessa liitossa menee kaksi elämää hukkaan.
Avioliitossa naisesta tulee kiukutteleva kakara. Olisi todella paljon parempi olla liitossa aikuisen ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan helvetillistä tuskaa.
Voi voi. Otan osaa. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa. En ymmärrä silti, miksi miehet pysyvät noin paskoissa liitoissaan. Itse eroaisin, jos mitään yhteistä ei ole.
Toivottavasti tosiaan näin monelle (itse valittu!) puoliso ei ole vihollinen. Sellaisessa liitossa menee kaksi elämää hukkaan.
Avioliitossa naisesta tulee kiukutteleva kakara. Olisi todella paljon parempi olla liitossa aikuisen ihmisen kanssa.
No miksi sitten et vaihda sitä kiukuttelevaa kakaraa aikuiseen ihmiseen?
Vierailija kirjoitti:
Tuo seksi on jännä homma. Jos naisena saisin turvaa, tukea ja hellyyttä ihan arjessa sekä pikkujuttuja, kuten apua kotitöissä jne., olisi ihanaa rakastella avioMIEHEN kanssa.
Nyt on halut vähän vähissä, kun pyörii jaloissa narisemassa, kuin yksi lapsista. Ainut ero on, että kiukkuaa ja sotkee enemmän. Illalla sitten odottaa intopiukeana, että vaimosta kuoriutuisi hillitön peto sänkyyn.
Kuitenkin, kun sen makkarin oven avaa, näkee ne kasvot, mitkä päivän on jo kiukunneet, silmät kiiluen odottamassa, yhdistettynä siihen itsetietoiseen pojanpullukan karvaiseen kroppaan, muistaakin äkkiä, että pyykit jäi koneeseen tai koira pitää kusettaa.
Ukko kuorsaa kiukku-untaan kuola poskella vartissa ja itse saan nauttia itsestäni sinäkin yönä. Se on kivaa, vaikka aamulla taas kuulenkin, miten ei ämmältä irtoa.
Eli. Miettikää miehet, jos tätä luette. Olkaa miehiä, älkää kakaroita. Ei kakaramainen käytös ainakaan itselläni haluja nosta...
Samanlailla koko päivän nalkuttavat naiset kuvittelevat saavansa läheisyyttä ja aamulla kiukutaa kun ei saa huomioo
Raskastahan se on välillä. Naista täytyy miellyttää sopivasti, jotta saa palkinnoksi jotain. Tietynlaista vaihtokauppaa puolin ja toisin. Hyvät ja huonot puolet kannattaa punnita tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa. En ymmärrä silti, miksi miehet pysyvät noin paskoissa liitoissaan. Itse eroaisin, jos mitään yhteistä ei ole.
Toivottavasti tosiaan näin monelle (itse valittu!) puoliso ei ole vihollinen. Sellaisessa liitossa menee kaksi elämää hukkaan.
Avioliitossa naisesta tulee kiukutteleva kakara. Olisi todella paljon parempi olla liitossa aikuisen ihmisen kanssa.
No miksi sitten et vaihda sitä kiukuttelevaa kakaraa aikuiseen ihmiseen?
En vaihtanut mihinkään kun seuraava olisi alkuhuuman jälkeen samanlainen.
Heitin eukon ulos talosta. Nyt on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa. En ymmärrä silti, miksi miehet pysyvät noin paskoissa liitoissaan. Itse eroaisin, jos mitään yhteistä ei ole.
Toivottavasti tosiaan näin monelle (itse valittu!) puoliso ei ole vihollinen. Sellaisessa liitossa menee kaksi elämää hukkaan.
Avioliitossa naisesta tulee kiukutteleva kakara. Olisi todella paljon parempi olla liitossa aikuisen ihmisen kanssa.
Sinun vaimostasi on tullut. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi helvetin iso päänsärky.
Ainoa syy miksi sitä jaksaa on vakipillu.Ajatteleeko monikin mies näin?
No sanoisin, että noin 90%. Varsinkin kun on kyse pidemmästä suhteesta ja alkuhuuma on loppunut.
Avovaimoni on minulle varmaan ollut se elämän pelastus. Ilman häntä olisin varmaan jo ollut kuolleena kauan holtittomamman elämäntavan takia. Ja ilman minua hän olisi varmaan aika tavalla yksinäisempi, mollivoittoinen, sillä minä saan hänet nauramaan. Ei alkuhuuma koko elämää kestä, mutta yhdessä on selvitty kuopat ja uudet nousut. Enää sitä ei halua ajatellakaan että jakaisi vanhuutensa jonkun toisen kanssa.
Eli vaimo on positiivinen asia, jo syvällä 15 vuoden kokemuksella.
Mä taas elän miehen kanssa. Ollaan naimisissa. Mies valittaa kaikesta. Saan olla kokoajan varpaillaan vaikka haluaisin elää rennommin. En jaksaisi kokoajan siivota jotakin paikkaa.
Äh. Ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Hatunnosto jokaiselle miehelle, joka menee naisen kanssa yhteen. Varsinkin jos muuttaa saman katon alle ja perustaa perheen.
Miten teillä kestää pää? Harvemmin miehillä ja naisilla on kuitenkaan keskenään samoja kiinnostuksen kohteita. Muija selittää uusista verhoista ja kylppäriremontista ja mies rassaa mieluummin autoa, pelaa tms.
Olen nainen ja elän vielä toiveessa, että tapaan miehen, joka ei halua muuttaa yhteen ja perustaa perhettä. Unelma olisi, että vietettäisiin aikaa yhdessä kun kumpaakin huvittaa ja sitten on ne omat jutut, joita toinen ei keskeytä. Ehkä vielä joskus.
Meillä on kyllä samoja kiinnostuksen kohteita sekä ihan omiakin. Lapset on kummallekin tosi tärkeät ja mies on ollut se meistä, joka osaa pitää perhettä ykkösenä ja yhteisenä. On taitava siinä. Hän on myös aina sanonut minulle, että olen se tärkein hänelle ja hän haluaa olla juuri minun kanssani ja onnellinen meistä ja perheestä.
Noh, oma mies sattuu tykkäämään minusta sen verran että kosi. Pelataan yhdessä, rempataan taloa, tehdään polttopuita, paijataan kissoja. Lapsia ei haluta.