Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt sellaista, että mitan ihmeessä opettajanne saa teidät hevoset oppimaan tekemään tiettyjä liikkeitä. Siis ihan aluksi?

Varsinkin kouluratsastus telkkarista katsottuna on sellaista, että usein mietin, miten nuo on opetettu. Siis tekemään käskystä.

Hevo oppii tunnistamaan ratsastajan sille antamat merkit pyynnöksi tiettyihin liikkeisiin. Ehdollistuminen. Jotkut ovat luonteeltaan vielä soveliasmpia kuin toiset ja huipputasolla hevosen rakenne asettaa jo reunaehtoja mitä se voi suorittaa. Kilpahepot on atleetteja, toistoja on takana paljon.

Hevosen huomio voi herpaantua ja silloin pyyntö ei mene läpi. Myös kipu voi sotkea suoritusta.

Meneekö se niin, että kun hevonen sattumalta tekee jotain liikettä, niin kouluttaja tekee jonkin eleen samalla

Sitten hevonen oppii monen toiston jälkeen, että se kouluttajan ele tarkoittaa, että tietty liike pitää tehdä.

Miten sitten saadaan hyppäämään.

Oletan, että aloitetaan puomi ihan maassa ja vähitellen nostetaan sitä puomia?

Tykkääkö hevoset hypätä luonnossa esteen yli?

Huomasin kerran automatkalla, että kauris hyppäsi ketterästi aidan yli. Aita oli yllättävänkin korkea.

Miksi ap et tykkää siitä kouluttajastasi.

Sanoit, että sua vähän harmittaa, kun se tulee, kun on ikäviä muistoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen kiinnostaisi, että jos teiltä putoaa kenkä tielle, niin onko siinä naulat pystyssä. Eli onko vaaraa, että joku astuu sitten vahingossa naulaan (vaikka hämärässä) tai auton rengas puhkeaa.

Miten usein kengät vaihdetaan ja montako naulaa niissä on? Miten se kavio kestää niin monta reikää? Vai kasvaako se kavio niin valtavasti pituutta, että uutta kaviota on jo riittävästi?

Minua ei yleensä kengitetä. Minulla on kestävät kaviot ja saan viettää päiväni ulkotarhassa. Ulkotarha pitää kaviot hyvässä kunnossa, kosteina, niin eivät halkeile herkästi. Rodulleni tyypiullisesti minulla on erittäin kova kavioluu. Kaveri LV taas kengitetään. Hänellä väli on yleensä kuusi viikkoa, joskus seitsemän. Omistaja säästää. Jos hän kilpailisi, niin sitten varmaan saisi tiheämmin uudet kengät. Nauloja tippuu, kaviot lohkeilee, joten laidunkausi ilman kenkiä on hänellekin hyvää aikaa hoitaa kaviot parempaan kuntoon. Talvella on kengissä vielä hokitkin. Minä pysyn pystyssä ilman hokkikenkiä, sillä minulla on hyvä säde.

shettis

Mitä tarkoittaa hyvä säde ja mitkä ovat holkkikengät.

Mitä ajattelet yli 90-vuotiaista ratsastajista?

Minu hieman hirvittää, kun kuningatar Elisabet ratsastaa edelleen maastossa. Kuvia on toisinaan lehdessä. Ponilla tosin, mutta silti kuitenkin sinäkin saatat yhtäkkiä pillastua ja nousta takajaloillesi. Kuten juuri kerroit siitä polkupyöräilevän tytön tapauksessa.

Hevosia on käytetty hyvin pitkään.

Millä tavalla hevosten muoti on muuttunut? Onko satuloihin ja muihin vermeisiin tullut muuta kuin ehkä materiaalimuutoksia?

Kerron vaan, että sukulaiseni on ollut nimismiehenä. Luin häneltä perintönä jäänyttä poliisin päiväkirjaa jostain 1920-luvulta.

Huomioni kiinnitti, että joltain oli varastettu tallista arvokkaat rekivällyt. Mitähän ne mahtoivat olla, kun niin arvokkaita. Tunnetussa laulussahan sanotaan, että joulukirkkoon mennessä "lämmin karhuntalja reessä odottaa". Olikohan sitten ihmisillä taljoja rekimarkoilla. Nehän olisi olleet helposti varastettavissa myös kirkon ulkopuolella. Saman tien olsii votu se hevonenkin varastaa. Mahtoi tulla hevoselle kylmä, kun ensin rehki koko kodin väen kirkkoon ja sitten seisoi pakkasessa odottamassa.

Ei kai hevonen ole meitä hyljännyt?

Tuu kertomaan kuulumisiasi.

Millainen päivä sulla oli, hevonen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt sellaista, että mitan ihmeessä opettajanne saa teidät hevoset oppimaan tekemään tiettyjä liikkeitä. Siis ihan aluksi?

Varsinkin kouluratsastus telkkarista katsottuna on sellaista, että usein mietin, miten nuo on opetettu. Siis tekemään käskystä.

Hevo oppii tunnistamaan ratsastajan sille antamat merkit pyynnöksi tiettyihin liikkeisiin. Ehdollistuminen. Jotkut ovat luonteeltaan vielä soveliasmpia kuin toiset ja huipputasolla hevosen rakenne asettaa jo reunaehtoja mitä se voi suorittaa. Kilpahepot on atleetteja, toistoja on takana paljon.

Hevosen huomio voi herpaantua ja silloin pyyntö ei mene läpi. Myös kipu voi sotkea suoritusta.

Meneekö se niin, että kun hevonen sattumalta tekee jotain liikettä, niin kouluttaja tekee jonkin eleen samalla

Sitten hevonen oppii monen toiston jälkeen, että se kouluttajan ele tarkoittaa, että tietty liike pitää tehdä.

Moni noista liikkeistä on sellaisia ettei heppa niitä kovin helpolla itsekseen tee.

Mutta sitä ristiin astumista voi harjoitella maastakin, sanotaan väistätykseksi. Hevonen oppii väistämään painetta, eli kättä tai jalkaa. Painon siirrolla selässä sitten annetaan merkkejä, tukee halutun liikkeen suuntaa.

Olisi tärkeää että hevonen oppii yhdistämään tietyt avut (ratsastajan painon, käsien ja jalkojen yhteissignaalin) tiettyyn liikkeeseen. Esim laukka nostetaan pohjetta ja kättä siirtämällä. Hevosta ei siis ikäänkuin usuteta laukkaan vaan se hoksaa kun sitä siltä pyydetään. Tuohon ideaan ratsuhevosen koulutus ja ratsastettavuus perustuu.

Usein koulutus aloitetaan n kolme vuotiaana. Aluksi voidaan harjoitella maasta käsin ja rakentaa luottamusta ratsuttajan ja hevosen välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt sellaista, että mitan ihmeessä opettajanne saa teidät hevoset oppimaan tekemään tiettyjä liikkeitä. Siis ihan aluksi?

Varsinkin kouluratsastus telkkarista katsottuna on sellaista, että usein mietin, miten nuo on opetettu. Siis tekemään käskystä.

Hevo oppii tunnistamaan ratsastajan sille antamat merkit pyynnöksi tiettyihin liikkeisiin. Ehdollistuminen. Jotkut ovat luonteeltaan vielä soveliasmpia kuin toiset ja huipputasolla hevosen rakenne asettaa jo reunaehtoja mitä se voi suorittaa. Kilpahepot on atleetteja, toistoja on takana paljon.

Hevosen huomio voi herpaantua ja silloin pyyntö ei mene läpi. Myös kipu voi sotkea suoritusta.

Meneekö se niin, että kun hevonen sattumalta tekee jotain liikettä, niin kouluttaja tekee jonkin eleen samalla

Sitten hevonen oppii monen toiston jälkeen, että se kouluttajan ele tarkoittaa, että tietty liike pitää tehdä.

Moni noista liikkeistä on sellaisia ettei heppa niitä kovin helpolla itsekseen tee.

Mutta sitä ristiin astumista voi harjoitella maastakin, sanotaan väistätykseksi. Hevonen oppii väistämään painetta, eli kättä tai jalkaa. Painon siirrolla selässä sitten annetaan merkkejä, tukee halutun liikkeen suuntaa.

Olisi tärkeää että hevonen oppii yhdistämään tietyt avut (ratsastajan painon, käsien ja jalkojen yhteissignaalin) tiettyyn liikkeeseen. Esim laukka nostetaan pohjetta ja kättä siirtämällä. Hevosta ei siis ikäänkuin usuteta laukkaan vaan se hoksaa kun sitä siltä pyydetään. Tuohon ideaan ratsuhevosen koulutus ja ratsastettavuus perustuu.

Usein koulutus aloitetaan n kolme vuotiaana. Aluksi voidaan harjoitella maasta käsin ja rakentaa luottamusta ratsuttajan ja hevosen välille.

Kuulosta suuret ammattitaitoa vaativalta että tuollaista pystyy tekemään. Varmaan hevosissa löytyy yksilöitä, jotka oppii huonommin ja toiset paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt sellaista, että mitan ihmeessä opettajanne saa teidät hevoset oppimaan tekemään tiettyjä liikkeitä. Siis ihan aluksi?

Varsinkin kouluratsastus telkkarista katsottuna on sellaista, että usein mietin, miten nuo on opetettu. Siis tekemään käskystä.

Hevo oppii tunnistamaan ratsastajan sille antamat merkit pyynnöksi tiettyihin liikkeisiin. Ehdollistuminen. Jotkut ovat luonteeltaan vielä soveliasmpia kuin toiset ja huipputasolla hevosen rakenne asettaa jo reunaehtoja mitä se voi suorittaa. Kilpahepot on atleetteja, toistoja on takana paljon.

Hevosen huomio voi herpaantua ja silloin pyyntö ei mene läpi. Myös kipu voi sotkea suoritusta.

Meneekö se niin, että kun hevonen sattumalta tekee jotain liikettä, niin kouluttaja tekee jonkin eleen samalla

Sitten hevonen oppii monen toiston jälkeen, että se kouluttajan ele tarkoittaa, että tietty liike pitää tehdä.

Moni noista liikkeistä on sellaisia ettei heppa niitä kovin helpolla itsekseen tee.

Mutta sitä ristiin astumista voi harjoitella maastakin, sanotaan väistätykseksi. Hevonen oppii väistämään painetta, eli kättä tai jalkaa. Painon siirrolla selässä sitten annetaan merkkejä, tukee halutun liikkeen suuntaa.

Olisi tärkeää että hevonen oppii yhdistämään tietyt avut (ratsastajan painon, käsien ja jalkojen yhteissignaalin) tiettyyn liikkeeseen. Esim laukka nostetaan pohjetta ja kättä siirtämällä. Hevosta ei siis ikäänkuin usuteta laukkaan vaan se hoksaa kun sitä siltä pyydetään. Tuohon ideaan ratsuhevosen koulutus ja ratsastettavuus perustuu.

Usein koulutus aloitetaan n kolme vuotiaana. Aluksi voidaan harjoitella maasta käsin ja rakentaa luottamusta ratsuttajan ja hevosen välille.

Kuulosta suuret ammattitaitoa vaativalta että tuollaista pystyy tekemään. Varmaan hevosissa löytyy yksilöitä, jotka oppii huonommin ja toiset paremmin.

*kuulostaa suurta

Jos hevosen liikkeet ovat noin paljon ratsastajan vartalon liikkeistä kiinni, niin miten ihmeessä ennen vanhaan hevoset tottuivat naisten satulaan.

Varmaan piti erikseen kouluttaa hevosia vain naisille. (tuli tuosta elisaberisra mieleen, jolla tosin on nykyaikainen satula)

kylläpä on typerä aloitus saanu taas 19 sivua kommennteja

Vierailija kirjoitti:

Näin kissana ymmärrän kyllä, että sinulla ei ole aina helppoa.

Kiitos kissa hyvä. En tiedä millaisia sinun haasteesi elämässä ovat, mutta varmasti niitä on siinä missä minullakin.

Tervetuloa palstalle joka tapauksessa! Ehkä kuulemme sinusta vielä lisää. Esimerkiksi sen että et kai sentään ole pesonen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin kissana ymmärrän kyllä, että sinulla ei ole aina helppoa.

Kiitos kissa hyvä. En tiedä millaisia sinun haasteesi elämässä ovat, mutta varmasti niitä on siinä missä minullakin.

Tervetuloa palstalle joka tapauksessa! Ehkä kuulemme sinusta vielä lisää. Esimerkiksi sen että et kai sentään ole pesonen?

Tää sai mut hymyilemään

Vierailija kirjoitti:

Minua ei yleensä kengitetä. Minulla on kestävät kaviot ja saan viettää päiväni ulkotarhassa. Ulkotarha pitää kaviot hyvässä kunnossa, kosteina, niin eivät halkeile herkästi. Rodulleni tyypiullisesti minulla on erittäin kova kavioluu. Kaveri LV taas kengitetään. Hänellä väli on yleensä kuusi viikkoa, joskus seitsemän. Omistaja säästää. Jos hän kilpailisi, niin sitten varmaan saisi tiheämmin uudet kengät. Nauloja tippuu, kaviot lohkeilee, joten laidunkausi ilman kenkiä on hänellekin hyvää aikaa hoitaa kaviot parempaan kuntoon. Talvella on kengissä vielä hokitkin. Minä pysyn pystyssä ilman hokkikenkiä, sillä minulla on hyvä säde.

shettis

Tervetuloa sinullekin hyvä shettis eli varmasti olet shetlanninponi. Kiitos kun vastasitkin puolestani! Minä en nimittäin osaa edes vastata likikään kaikkiin näiden ihmisten kysymyksiin. Ne ovat vaikeutuneet koko ajaj ja osa niistä koskee ihmisten maailmaa ja tekemisiä, joista en osaa sanoa oikeastaan mitään. Esimerkiksi tuo hevosen talutuskysymys kaupungissa ja rahaan liittyvät jutut. Enhän minä osaa vastata niihin yhtään mitään ja vaikka olen tottunutkin miellyttämään niin en sentään kehtaa ruveta esittämään mitään omia arvailuitani.

Samalla todistit että en ole ainakaan ainoa hevonen, joka hallitsee ihmisten kieltä sen verran, että pystyy keskustelemaan täällä! Hienoa! Onko käynyt ehkä niin, että joku ihminen talliväestäsi on lukenut tätä ja arvellut sinullakin voivan olla taitoja, jotka eivät ole koskaan vain tulleet esiin? Kuka sinulle toimitti tietokoneen ja miten onnistut sillä kirjoittamaan? Olen tosi hyvilläni puolestasi joka tapauksessa!

Onkohan S-marketissa tänään vielä hevosenjauhelihaa?

Vierailija kirjoitti:

Hevo oppii tunnistamaan ratsastajan sille antamat merkit pyynnöksi tiettyihin liikkeisiin. Ehdollistuminen. Jotkut ovat luonteeltaan vielä soveliasmpia kuin toiset ja huipputasolla hevosen rakenne asettaa jo reunaehtoja mitä se voi suorittaa. Kilpahepot on atleetteja, toistoja on takana paljon.

Hevosen huomio voi herpaantua ja silloin pyyntö ei mene läpi. Myös kipu voi sotkea suoritusta.

Meneekö se niin, että kun hevonen sattumalta tekee jotain liikettä, niin kouluttaja tekee jonkin eleen samalla

Sitten hevonen oppii monen toiston jälkeen, että se kouluttajan ele tarkoittaa, että tietty liike pitää tehdä.

Moni noista liikkeistä on sellaisia ettei heppa niitä kovin helpolla itsekseen tee.

Mutta sitä ristiin astumista voi harjoitella maastakin, sanotaan väistätykseksi. Hevonen oppii väistämään painetta, eli kättä tai jalkaa. Painon siirrolla selässä sitten annetaan merkkejä, tukee halutun liikkeen suuntaa.

Olisi tärkeää että hevonen oppii yhdistämään tietyt avut (ratsastajan painon, käsien ja jalkojen yhteissignaalin) tiettyyn liikkeeseen. Esim laukka nostetaan pohjetta ja kättä siirtämällä. Hevosta ei siis ikäänkuin usuteta laukkaan vaan se hoksaa kun sitä siltä pyydetään. Tuohon ideaan ratsuhevosen koulutus ja ratsastettavuus perustuu.

Usein koulutus aloitetaan n kolme vuotiaana. Aluksi voidaan harjoitella maasta käsin ja rakentaa luottamusta ratsuttajan ja hevosen välille.

Kiitos sinullekin ihminen avustasi. Näihin koulutustamme koskeviin kysymyksiin osaat varmasti antaa paljon täsmällisemmät vastaukset kuin minä! Tuosta hoksaamisesta juuri on kysymys. Kun samaa liikettä opetetaan monta kertaa pienissä erissä, jossain vaiheessa alan ymmärtää mitä minulta toivotaan.

Oikeastaan todella moni liike on vain jossakin askellajissa eteenpäin liikkumisen tai vastaavasti liikkumisen hidastamisen muunnelma. On muitakin, kuten väistöt ja jotkin vaativammat kouluratsastusliikkeet, mutta ajan kanssa vaativampiakin juttuja voi kyllä oppia. Minäkin olen oppinut paljon vaikka en taida olla siinä mielessä edes kovin lahjakas.

Koulutuksessa hoksaamiseni apuna on käytetty esimerkiksi sopivin välein maahan asetettuja puomeja. Kouluttaja saattaa myös koskea jalkaani kepillä silloin kun toivoo minun kiinnittävän huomiota sen jalan liikkeeseen. Mutta kuten kirjoitin jotkut teistä jotka ovat perehtyneet koulutukseemme osaavat varmasti sanoa näistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai hevonen ole meitä hyljännyt?

Tuu kertomaan kuulumisiasi.

En ole yhtä järkevä tai osaava kuin te enkä varmasti yhtä oikeudenmukainen ja toiset huomioon ottava kuin te mutta uskollinen minä olen. Enkä aio lähteä täältä tuosta vain yhtäkkiä hyvästejä jättämättä ellei sitten käy niin että tätä osallistumistani ei enää katsota hyvällä ja se minulta estetään.

Mutta lauri jos luet tämänkin, toivon nöyrästi että siinäkin tapauksessa voit vielä kerran toimittaa minulle laitteen vaikka salaa jos se vain on mahdollista, että voin hyvästellä ihmis ja eläinystäväni täällä. Jään silloin varmaan liian suureen kiitollisuudenvelkaan sinulle mutta pyydä sitten ihan mitä vain sellaista mihin pystyn!

Toivon kuitenkin että saisin vielä jatkaa. Tein tänäänkin nuorten ihmisten tunneilla parhaani etten sillä tavalla mokaisi. Eikä tänään kyllä tullut sanomistakaan onneksi!