Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuret tuet, ei kannusta töihin kun saman saa sohvalla makoilusta

Ärsyttää tämä oikeiston höpötys. Mitään kannustinloukkuja ei ole olemassa jos palkka on riittävän suuri elämiseen.

Tämä! Viimeisin Wolt-kohu oli jäävuoren huippu. Käytin Wolttia sairaana, mutta enpä viitsi käyttää enää. Sehän on aivan orjatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AatunKrokotiili kirjoitti:

Ainakaan me ei tarvita yhtään enää bussikuskeja, taksikuskeja ja kebabpitserioita Afrikasta ja lähi-idästä. Olisi piristävää päästä joskus suomalaisen kyytiin ja saada suomalaisen tekemää kebabia. Niitä toki on mutta vähemmistönä. Onko se oikein että ollaan tehty ns mamutyöpaikkoja? Ei.

Naulan kantaan. Kehitysmaalaisille on tekemällä tehty työpaikkoja ja erikoikeuksia. Valtio palkkaa kalliisti kääntäjiksi tee-se-itse miehiä kehitysmaista, eikä kysy koulutuksen tai osaamisten perään. Kielenkääntäjän  työ on malliesimerkki kuinka käy kun ammattinimikettä ei ole suojattu. Mikä tahansa helppoheikki syrjäyttää vuosikausia korkeakouluja käyneet. Helsinki työllistää ulkomaalaistaustaisia esim verotuksen tehtäviin joissa suomen kieltä osaamattomilla ei ole mitään edellytystä pärjätä. Kamelinkuljettijille räätälöidään työpaikkoja ja monet näistä työpaikoista ovat kaltaistensa tukemista ja auttamista kulttuuritulkkeina, kokemusasiantuntijoina yms.

Yliopistokoulutettuna kääntäjänä ja tulkkina voin vain todeta, että totta turiset. On vaikeaa nähdä ennen ihan kunnianarvoisa ala puolikielisten temmellyskenttänä.

Tästä tuli mieleen, että nykyään näkee ihan selkeitä ja todella huonoja konekäännöksiäkin. Jopa eräällä tv-kanavalla.

Vierailija kirjoitti:

Homma on toiminut, kun eläkeläiset on olleet asiakkaina ja maksaneet kerrostalojen vastikkeita. 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa ja asiakkaat vähenevät ja vastikkeiden maksajat. Työttömät on palkattomissa työkokeiluissa.

Ei niitä kerrostalon vastikkeita tarvitse pelätä. Aina löytyy joku luottotiedoton päihteidenkäyttäjä, joka on valmis ryhtymään kerrostalo-osakkeen omistajaksi muodollista 500€ tai 1000€ korvausta vastaan. Näin niistä hankalista kerrostalo-osakkeista on tähänkin mennessä hankkiuduttu eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttu saa valtiolta eläkettä 7000 kuukaudessa.

Tämä yhteiskunta on sairas.

No niin todella on!

Kaikissa Euroopan sivistysvaltioissa on eläkekatto. Suomi kuuluu Itä-Euroopan rosvovaltioiden joukkoon tässä asiassa. Miksi ei Suomessa ole eläkekattoa? 

https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailuti…

Eläkemalleja on erilaisia. Suomen malli on sellainen, jossa tuleva eläke määräytyy maksettujen maksujen mukaan. Se ei ole siis riippuvainen tulevista sijoitustuotoista. Jos tänne haluttaisiin eläkekatto, niin se tarkottaisi vääjäämättä myös maksukattoa. 

Jos eläkekatto olisi vaikkapa 3000€ (moni varmaan ajattelee, että kyllähän eläkeläisen pitää tuolla pärjätä), niin esimerkiksi 55-vuotiaan mieheni kohdalla se tarkottaisi, että jatkossa ei tarvitsisi enää eläkemaksuja maksaa, kun hän on jo tuon verran eläkettä tienannut eikä häneltä tietenkään voisi periä enää maksuja, koska hän on eläkkeensä jo maksanut. Joka kuukausi hänen palkastaan menee eläkemaksuihin 950€ ja lisäksi työnantaja maksaa hänen eläkemaksujaan noin 1750€. Jos nyt tulisi äkillisesti eläkekatto, niin sieltä maksupuolelta tipahtaisi melkoisesti maksajia pois.

Jo nyt maksetaan eläkkeelle oleville enemmän eläkkeitä kuin minkä verran saadaan maksuja työssäkäyviltä. Erotus katetaan tällä hetkellä sijoitustuotoilla, mutta myöhemmin joudutaan turvautumaan myös niihin puskureihin, mitä eläkeyhtiöissä on. 

AatunKrokotiili kirjoitti:

Ainakaan me ei tarvita yhtään enää bussikuskeja, taksikuskeja ja kebabpitserioita Afrikasta ja lähi-idästä. Olisi piristävää päästä joskus suomalaisen kyytiin ja saada suomalaisen tekemää kebabia. Niitä toki on mutta vähemmistönä. Onko se oikein että ollaan tehty ns mamutyöpaikkoja? Ei.

Ei voi pitää paikkansa, koska kuulemma kaikki muualta tulleet vain löhöää sohvalla ja nostaa Kela-rahaa. Ei heitä ole bussikuskeina ainakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuret tuet, ei kannusta töihin kun saman saa sohvalla makoilusta

Ärsyttää tämä oikeiston höpötys. Mitään kannustinloukkuja ei ole olemassa jos palkka on riittävän suuri elämiseen.

Tämä! Viimeisin Wolt-kohu oli jäävuoren huippu. Käytin Wolttia sairaana, mutta enpä viitsi käyttää enää. Sehän on aivan orjatyötä.

Senkus käytät vaan. Ethän ole välittänyt aiemmistakaan uutisista koskien Wolt-kuskien huonoja työoloja. Turha sinun nyt on enää esittää empaattista. 

Kyllähän se on niin että vaikka olisi millainen työvoimapula, joitakin tyyppejä ei kukaan työnantaja palkkaa. Kannattaa sen työnhakijan myös joskus kattoa sinne peiliin ja miettiä olisko hänessä jotain vikaa?Ja niitä syitä on kyllä ihan muitakin kuin se ikä.

Palkka on pieni.Nyt kaikki kunnalliset hoivakodit siirtyy yksityisille.Ykstyiset ei maksa palkkaa.Kysyin eläkkeelle päästyäni töitä Mehiläisen hoivakodista.Olisivat maksaneet minulle jotain 1800 e.Se on laitoshuoltajan palkka ,silloin.Ylipäätään tuntui ettei palkasta haluttu edes puhua.Sellaista halpatyötä lähihoitajan vastivasta työstä on tehty.Eihän ole niin väliä,miten vanhuksia hoidetaan.Kunhan teoriassa kaikki on kunnossa.Tein töitä sitten kaupungin paikoissa ja Seuressa.Kovin huonoksi kaikki oli niisäkin paikoissa mennyt.Henkilöstöä oli liian vähän.Olin ollut töissä enben eläkkeelle jäämistä akuurti ja erikois- sairaanhoidossa.

AatunKrokotiili kirjoitti:

Ainakaan me ei tarvita yhtään enää bussikuskeja, taksikuskeja ja kebabpitserioita Afrikasta ja lähi-idästä. Olisi piristävää päästä joskus suomalaisen kyytiin ja saada suomalaisen tekemää kebabia. Niitä toki on mutta vähemmistönä. Onko se oikein että ollaan tehty ns mamutyöpaikkoja? Ei.

Rohkenen epäillä, että kantasuomalaisia bussikuskeja, taksikuskeja ja pizzanpyörittäjiä ei kovin paljon löydy ainakaan sellaisilla palkoilla, joita työnantajalla on varaa maksaa.

Bussikuskien palkka riippuu täysin siitä, kuinka paljon ihmiset ovat halukkaita maksamaan bussilipusta. Asiakas ostaa vaikka HSL:n kausilipun, josta hän hän pystyy maksamaan korkeintaan vaikkapa 70€ kuukaudessa. HSL kerää lippurahat ja kuntien tukirahat ja ostaa sillä rahalla mm. bussiyhtiöiltä liikennöintiä (kilpailutettuna). Firmat puolestaan ovat laskeneet, kuinka paljon bussit, polttoaineet, huollot, vakuutukset, kuskit yms. maksavat ja kertovat, paljonko HSL:n haluama liikenne maksaa. HSL ostaa liikenteen halvimmalta tarjoajalta. Rahaa on rajallisesti, joten HSL ostaa liikennettä juuri niin paljon kuin pystyy. Koko systeemi on tasapainottelua matkustajien lippujen hintojen, verorahojen käytön, kulujen ja liikennöintiyritysten omistajien voittojen välillä.

Sama juttu takseissa. Taksin omistaja tai taksiyritys ei päätä hintoja vapaasti. Jos hinta nousee liian korkeaksi, kilpailijat saavat kyydit. Jos taksiyhtiöitä on useampi, on aivan varmaa, että  joku niistä painaa kustannukset (mm. palkat) niin alas kuin mahdollista, jotta se pärjäisi kilpailussa. Asiakkaat eivät yleensä valitse kalliimpaa taksia, jollei halvimman käytössä ole vakavia ongelmia. Joku firma voi luvata maksaa parempaa palkkaa, mutta suurin osa asiakkaista ei halua valita kalliimpaa taksia. Vähän kuin reilun kaupan tuotteet. Ne ovat hyvä yritys jakaa tuotot reilummin koko tuotantoketjulle, mutta lopulta vain muutama idealisti on oikeasti valmis maksamaan vähän enemmän reilummasta tuotteesta.

Ja tietysti sama koskee myös pizzerioita. Harvassa ovat ne, jotka suostuvat paistamaan pizzoja sellaisella palkalla, että pizzat menevät kaupaksi. Pitkiä työpäiviä tekevä yrittäjä (perheineen) saattaa siihen suostua. Mutta lopulta asiakkaat ratkaisevat tässäkin. Harva haluaa maksaa pizzasta 20€, jos vieressä kilpailija myy samanlaista pizzaa 10 tai 15 euron hinnalla.

Miksi asiakkaat eivät sitten suostu maksamaan enemmän? Siksi, että heillä ei ole varaa siihen. Jos kaikki maksaa vaikkapa 10% enemmän, se tarkoittaa elintason laskua. Kuinka moni on oikeasti valmis laskemaan elintasoaan, jotta muut saisivat parempaa palkkaa.

Tämä ei ole mitenkään yksinkertainen ongelma ratkaistavaksi. 

Avoimia työpaikkoja syntyy, kun joku irtisanoutuu eli vaihtaa työpaikkaa. Hänen tilalleen valitaan uusi työntekijä. Useimmiten kyseessä on toinen työpaikan vaihtaja.

Työpaikat eivät ole avoimina vain työttömille vaan myös jo työssäolijoille, jotka joko etsivät uutta paikkaa tai hakevat lisätyötä.

Toimivien työmarkkinoiden yksi tunnusmerkki olisi tosiaan myös se, että ihmiset vaihtaisivat työpaikkoja eivätkä olisi yhdessä ja samassa tehtävässä kuin tatit.

Ihmiset ei ole koneita/robotteja.

Työelämä tulisi uudistaa siten, että koulutuksen ja osaamisen kautta työn tehokkuus nousee ja tuottavuus paranee,

Silloin yrityksen pslkanmaksukyky paranee. Ihmisellä on silloin mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mahdollisuus elättää itsensä ja perheen palkallaan. Talous tervehtyy.

Jokaisen työkykyisen tulisi ottaa vastuu itsestään, koulutuksestaan, osaamisestaan siten, että käy säännöllisesti töissä ja elättää itsensä ja perheensä. Yritysten ja yhteiskunnan tulisi myötävaikuttaa tähän.

Työvoima ei nyt kohtaa, korkeasuhdanteessa on liian paljon työttöminä, vaikka töitä olisi tarjolla. Asenteissa ja osaamisessa on paljon puutteita suhteessa tarjolla oleviin töihin.

100 vuotta sitten elinikä oli 49 vuotta. Nyt se on 84 vuotta. Ennen tehtiin raskasta työtä väh 6 pv/vk. Kyllä eliniän pituus vaikuttaa eläköitymisikään. 65-67 vuotta on sopiva eläkeikä. Eihän voida pienellä työssäkävijäryhmällä maksattaa 0-25 vuotta lapsilisiä ja koulutuskuluja ja sitten vielä 40 vuotta eläkettä?!

Kysehän on siitä, että on työttömiä, mutta heitä ei ole niin paljon, että avoimet työpaikat voitaisiin täyttää entistä pienempiin palkkoihin tyytyvillä. Kun tarkoitus on laskea palkkoja, homma menee mönkään.

Työvoimapula on, mutta se ei ole niin suuri, että haluttaisiin maksaa alalla tapana ollut palkka.

Kun tämän ymmärtää, mitään paradoksia ei ole. On vain halujen, toiveiden ja vaatimusten ristiriita.

Hanki sellainen koulutus, jolla saa riittävän pätevyyden ja osaamisen, että sillä voit työllistyä 40 vuodeksi. Koulutettu pystyy päivittämään osaamistaan ja kehittymään vaativien tehtävien kautta.

En tunne yhtään DI -tai KTM- ihmistä, joiden on ollut pakko hankkia uusi tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Työelämä tulisi uudistaa siten, että koulutuksen ja osaamisen kautta työn tehokkuus nousee ja tuottavuus paranee,

Silloin yrityksen pslkanmaksukyky paranee. Ihmisellä on silloin mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mahdollisuus elättää itsensä ja perheen palkallaan. Talous tervehtyy.

Jokaisen työkykyisen tulisi ottaa vastuu itsestään, koulutuksestaan, osaamisestaan siten, että käy säännöllisesti töissä ja elättää itsensä ja perheensä. Yritysten ja yhteiskunnan tulisi myötävaikuttaa tähän.

Työvoima ei nyt kohtaa, korkeasuhdanteessa on liian paljon työttöminä, vaikka töitä olisi tarjolla. Asenteissa ja osaamisessa on paljon puutteita suhteessa tarjolla oleviin töihin.

100 vuotta sitten elinikä oli 49 vuotta. Nyt se on 84 vuotta. Ennen tehtiin raskasta työtä väh 6 pv/vk. Kyllä eliniän pituus vaikuttaa eläköitymisikään. 65-67 vuotta on sopiva eläkeikä. Eihän voida pienellä työssäkävijäryhmällä maksattaa 0-25 vuotta lapsilisiä ja koulutuskuluja ja sitten vielä 40 vuotta eläkettä?!

Työvoima kohtaa jos yritys on hyvä työpaikka.

Ei monta päivää kun uutisoitiin kuinka pahimmalla työvoimapula-alalla oli yhteen yhteen yritykseen tullut 300 hakemusta.

Kyseessä oli uusi ravintola. Kun yrittäjältä kysyttiin syytä hakemustulvaan, kuului vastaus, että "meillä on panostettu työntekijöiden hyvinvointiin kahdessa jo olemassa olevassa ravintolassa."

Pula on siis hyvistä työpaikoista, ei työntekijöistä.

Vierailija kirjoitti:

Työelämä tulisi uudistaa siten, että koulutuksen ja osaamisen kautta työn tehokkuus nousee ja tuottavuus paranee,

Silloin yrityksen pslkanmaksukyky paranee. Ihmisellä on silloin mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mahdollisuus elättää itsensä ja perheen palkallaan. Talous tervehtyy.

Jokaisen työkykyisen tulisi ottaa vastuu itsestään, koulutuksestaan, osaamisestaan siten, että käy säännöllisesti töissä ja elättää itsensä ja perheensä. Yritysten ja yhteiskunnan tulisi myötävaikuttaa tähän.

Työvoima ei nyt kohtaa, korkeasuhdanteessa on liian paljon työttöminä, vaikka töitä olisi tarjolla. Asenteissa ja osaamisessa on paljon puutteita suhteessa tarjolla oleviin töihin.

100 vuotta sitten elinikä oli 49 vuotta. Nyt se on 84 vuotta. Ennen tehtiin raskasta työtä väh 6 pv/vk. Kyllä eliniän pituus vaikuttaa eläköitymisikään. 65-67 vuotta on sopiva eläkeikä. Eihän voida pienellä työssäkävijäryhmällä maksattaa 0-25 vuotta lapsilisiä ja koulutuskuluja ja sitten vielä 40 vuotta eläkettä?!

Elinikä ei ole noussut noin voimakkaasti.

100 v sitten korkea lapsikuolleisuus laski keskimääräistä elinikää merkittävästi. Ne jotka elivät aikuisikään, selvisivät ihan hyvin hengissä vanhuusikään asti.

Terveydenhoidon ansiosta saamme tietenkin nykyään lisää elunvuosia elämän loppupäähän, mutta muutos ei ole yhtä suuri kuin tilastoitu keskimääräinen elinikä antaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Työelämä tulisi uudistaa siten, että koulutuksen ja osaamisen kautta työn tehokkuus nousee ja tuottavuus paranee,

Silloin yrityksen pslkanmaksukyky paranee. Ihmisellä on silloin mahdollisuus saada parempaa palkkaa ja mahdollisuus elättää itsensä ja perheen palkallaan. Talous tervehtyy.

Jokaisen työkykyisen tulisi ottaa vastuu itsestään, koulutuksestaan, osaamisestaan siten, että käy säännöllisesti töissä ja elättää itsensä ja perheensä. Yritysten ja yhteiskunnan tulisi myötävaikuttaa tähän.

Työvoima ei nyt kohtaa, korkeasuhdanteessa on liian paljon työttöminä, vaikka töitä olisi tarjolla. Asenteissa ja osaamisessa on paljon puutteita suhteessa tarjolla oleviin töihin.

100 vuotta sitten elinikä oli 49 vuotta. Nyt se on 84 vuotta. Ennen tehtiin raskasta työtä väh 6 pv/vk. Kyllä eliniän pituus vaikuttaa eläköitymisikään. 65-67 vuotta on sopiva eläkeikä. Eihän voida pienellä työssäkävijäryhmällä maksattaa 0-25 vuotta lapsilisiä ja koulutuskuluja ja sitten vielä 40 vuotta eläkettä?!

Periaatteessa työtehon kasvun mistä syystä tahansa pitäisi johtaa myös verotuottojen kasvuun. Tätä voi tarkastella myös ääritapaukselle, jossa kaikki työntekijät korvattaisiin koneilla, kukaan ei tekisi töitä ja vain yritysten omistajat saisivat tuloja yrityksistä. Siinä tilanteessa yritysveroilla ja välillisillä veroilla pitäisi kyetä rahoittamaan perustulo, jolla kansalaiset eläisivät suhteellisen mukavasti. Vaihtoehto kun olisi se, että vain yritysten omistajat elävät mukavasti (edes hetken) ja rivikansalaiset elävät kurjuudessa ja yrittävät tulla toimeen millä tavalla tahansa.

On aika keskeista miettiä sitä, miten yhteiskunnan toiminta rahoitetaan tilanteessa, jossa mielekästä työtä on tarjolla vain harvoille ja suurimman osan työstä tekevät ihmisiä tehokkaammat koneet. Tuossa tilanteessa ollaan osittain jo nyt, sillä iso osa yksinkertaisista melko pientä koulutusta vaativista tehtävistä on jo nyt siirretty koneille. Miten työllistetään (tai edes elätetään) ne ihmiset, joille sopivat työt teetetään nykyään koneilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?

Olen sairaanhoitajaksi valmistunut. Ja työskentelen laitoshoitajana, ja voin kertoa, että palkkani on n 2500/kk

10 vuoden kokemuksella

Vierailija kirjoitti:

Valehtelet. Kela ei maksa noista mitään.

Tuttavani elätti perheensä, maksoi uudehkon autonsa ja jotain muuta sosiaalituloilla. Siis kaikilla tuilla yhteenlaskettuna mitä oli mahdollista saada. Eli leveämmästi kuin minä opiskelijana. Tuttava ei tehnyt velkaa, opiskelijana minä velkaannuin koska opintolainat laskettiin tuloiksi nosti niitä tai ei. Moni on valmis kieltämään ettei tuilla voi elää säädyllistä elämää. Tämä varmasti on totta monelle, mutta ei kaikille. Ihmisiä on erilaisissa elämäntilanteissa ja yleisest ottaen matala koulutusaste, tai ei lainkaan koulutusta ja kotona asuvia alaikäisiä lapsia avaa rahahanat. Puhumattakaan tullistatulleista, joita varten on tehty oma lakinsa (positiivinen erityiskohtelu).