Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Lähes kaikilla työttömillä on joku tutkinto. 1500 työtöntä tohtoria, kymmeniä tuhansia työttömiä korkeakoulutettuja. Ei ole pulaa koulutetuista. Pulaa on työantajien halusta maksaa palkkaa ja kouluttaa osaajia työssä. Ei voi olla niin, että työnantaja olettaa yhteiskunnan kouluttavan hänelle oppilaitoksessa juuri hänen yrityksensä kaikkiin tehtäviin soveltuvan tekijän.
Olemassa oleva työ ei kiinnosta useimpia suomalaisia. Mamuille kelpaa huonompi palkka ja ehdot. Lääkkeeksi on tarjottu parempaa palkkaa ja varmempia paikkoja, mutta parempaa palkkaa ei voi helposti maksaa, eikä kannata sitoutua pitkäksi aikaa työntekijään jonka motivaatiota tms. Ei tiedetä.
Hoitajista puhutaan paljon. Esimerkiksi julkisella puolella palkkaa ei voida nostaa kerralla paljoa, koska rahat pitää saada verotuloista. Näin ollen pitäisi leikata palveluista tai nostaa veroja jotta palkkoja voisi korottaa. Samaan aikaan ulkomailta saa tekijöitä nykyisellä palkalla, eli tarjolla on helpompi ratkaisu. Muilla aloilla on varmaan erilaisia ongelmia kuin tämä.
Lähes hoitaja siis itsekin kirjoitti:
Olemassa oleva työ ei kiinnosta useimpia suomalaisia. Mamuille kelpaa huonompi palkka ja ehdot. Lääkkeeksi on tarjottu parempaa palkkaa ja varmempia paikkoja, mutta parempaa palkkaa ei voi helposti maksaa, eikä kannata sitoutua pitkäksi aikaa työntekijään jonka motivaatiota tms. Ei tiedetä.
Hoitajista puhutaan paljon. Esimerkiksi julkisella puolella palkkaa ei voida nostaa kerralla paljoa, koska rahat pitää saada verotuloista. Näin ollen pitäisi leikata palveluista tai nostaa veroja jotta palkkoja voisi korottaa. Samaan aikaan ulkomailta saa tekijöitä nykyisellä palkalla, eli tarjolla on helpompi ratkaisu. Muilla aloilla on varmaan erilaisia ongelmia kuin tämä.
Voi kuule kun pelkästään kielen opiskelussa ja pätevöitymisessä muuksi kuin hoitoapulaiseksi menee ulkomaalaiselta vuosikausia. Eivät hekään ole tyhmiä: kun kieli ja hoitajantutkinto on kunnossa ja tämä meno nähty, vaihtavat hekin mielekkäämpiin tehtäviin.
Mikkelissä Mölnlycke palkkaisi välittömästi tuotantoon muutaman kymmenen työntekijää lisää. Mikkeli on kaupunkina ihan mukava, ei tarvitse asua missään slummissa, asumisen taso ja hinta erittäin kilpailukykyinen. Palkat tuotannon tehtävissä heillä brutto 2600-2900 euroa/kk. Pieni haitta että työ on kolmivuorotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Liian suuret tuet, ei kannusta töihin kun saman saa sohvalla makoilusta
Otappa asioista selvää ennenkuin lauot mitään noin tyhmää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Ei se paradoksi ole, tuet liian suuret.
Palsta-autisti taas vauhdissa. Turha tälle on yrittää selittää faktoja, toistelee vain omaa aivopieruaan kuin pyhää mantraa.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että nykypolvi ei tänäpäivänä mene töihin esim raskaisiin ammatteihin sellaisella palkalla, jota olisi realistista maksaa. Vaikka siivooja saisi 1800 euron sijasta 2500 euroa tai putkimies 2400 euron sijasta 3000 euroa, niin ei se muuttaisi isossa kuvassa juurikaan tilannetta. Nykyihminen ottaa ennemmin vastaan helpon ja mukavan työn 2100 eurolla kuin raskaan ja tympeän työn 3000 eurolla. Näitä mukavia töitä vain ei riitä kaikille ja siksi jää olemaan tämä työttömien joukko, joka ei sitten tee mitään.
Lisäksi on raskaita ja tympeitä 2100 euron töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?
Saako?
Montako kymmentä kertaa näitä pitää toistella? Peruspalkka ja vähät kokemuslisät surkeita, muu palkka koostuu kolmivuorotyön lisistä.
Ei noin voi sanoa että palkka on X koska se vaihtelee lisien mukaan. Jos asut työpaikalla, teet ylitöitä, öitä ja pyhiä voi olla enemmänkin. Yksityisen sosiaalipalvelualan TES on hädin tuskin 2300 euroa vaikka ainoana sh:na palvelutalossa vastuuhoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että ammattikoulutusta ei arvosteta. Jos menee lukion sijaan amikseen, aletaan pitää suurin piirtein syrjäytyneenä. Eikös Marin nytkin visioinut, että taas pitää nostaa tavoitetta, kuinka suuri osa väestöstä on hankkinut korkeakoulututkinnon. Toki arvostan korkeakouluja, mutta jos pulaa on duunareista, nämä visiot ovat ihan hölmöläisen hommaa. Lapseni opiskelee ammattikoulussa hyvin työllistävää alaa, valmistunee 19-vuotiaana ja on valmiina työelämään. Tämä on ilmeisesti nyt sitten ihan kamalaa, ei edes lähdeviittaustekniikkaa hallitse.
Samaa mieltä kanssasi ja olen itse maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Lähes hoitaja siis itsekin kirjoitti:
Olemassa oleva työ ei kiinnosta useimpia suomalaisia. Mamuille kelpaa huonompi palkka ja ehdot. Lääkkeeksi on tarjottu parempaa palkkaa ja varmempia paikkoja, mutta parempaa palkkaa ei voi helposti maksaa, eikä kannata sitoutua pitkäksi aikaa työntekijään jonka motivaatiota tms. Ei tiedetä.
Hoitajista puhutaan paljon. Esimerkiksi julkisella puolella palkkaa ei voida nostaa kerralla paljoa, koska rahat pitää saada verotuloista. Näin ollen pitäisi leikata palveluista tai nostaa veroja jotta palkkoja voisi korottaa. Samaan aikaan ulkomailta saa tekijöitä nykyisellä palkalla, eli tarjolla on helpompi ratkaisu. Muilla aloilla on varmaan erilaisia ongelmia kuin tämä.
Voi kuule kun pelkästään kielen opiskelussa ja pätevöitymisessä muuksi kuin hoitoapulaiseksi menee ulkomaalaiselta vuosikausia. Eivät hekään ole tyhmiä: kun kieli ja hoitajantutkinto on kunnossa ja tämä meno nähty, vaihtavat hekin mielekkäämpiin tehtäviin.
Aika hyvin puhuivat suomea jo Vietnamista Tampereelle tulleet. Heillä on pohjalla sairaanhoitajan tutkinto Vietnamista. Suomeen lähihoitajaksi. En nyt muista montako kuukautta opiskelu kestää.
TE-Palvelut ja heidän 30 tuhatta vapaata työpaikkaa? Poistetaanpa tuosta yhtälöstä määräaikaiset, osa aikaiset, rekry firmat (joiden paikkoja ei välttämättä ole edes olemassa), työt joilla ei pysty sinkkuna maksamaan edes peruselämisen kuluja ja poistetaan vielä yritysmyynnit/verokortilla toiminta. Sitten on vielä yritykset jotka hakevat jatkuvasti uusia työntekijöitä ja kaikki paikalliset tietävät että yrityksessä on ongelmia. Jäljelle jää noin parituhatta vakituista työpaikkaa ja työttömiä oli kuinka paljon? TE-Palvelut julkaisee ihan minkä tahansa ilmoituksen ja eivät välitä mistään palkanmaksusta, työolosuhteista tai yrityksen luotettavuudesta. Hirveintä on että YLE uutisoi tästä näkemättä objektiivisesti asiaa. Ja jos et ota vastaan huonoa työtä huonossa yrityksessä? Niin sitten haukutaan laiskaksi ja lyödään karenssia jotta et saa rahaa mistään. Veikkaisin että ainakin puolet työttömistä ottaisi vastaan minkä tahansa työn mistä tahansa, jos työ on vakituinen ja sillä maksaa laskut? Ei Suomessa ole puutetta työntekijöistä, täällä on puute kunnolisista työpaikoista?
Lähes hoitaja siis itsekin kirjoitti:
Olemassa oleva työ ei kiinnosta useimpia suomalaisia. Mamuille kelpaa huonompi palkka ja ehdot. Lääkkeeksi on tarjottu parempaa palkkaa ja varmempia paikkoja, mutta parempaa palkkaa ei voi helposti maksaa, eikä kannata sitoutua pitkäksi aikaa työntekijään jonka motivaatiota tms. Ei tiedetä.
Hoitajista puhutaan paljon. Esimerkiksi julkisella puolella palkkaa ei voida nostaa kerralla paljoa, koska rahat pitää saada verotuloista. Näin ollen pitäisi leikata palveluista tai nostaa veroja jotta palkkoja voisi korottaa. Samaan aikaan ulkomailta saa tekijöitä nykyisellä palkalla, eli tarjolla on helpompi ratkaisu. Muilla aloilla on varmaan erilaisia ongelmia kuin tämä.
Julkisen puolen palkkoja EI MAKSETA verotuloista!!!!!! Ne rahat tehdään ilmasta.
Työnantajat ei halua niihin orjatöihin mitään kokenutta päällikkötasoista jamppaa vaan sinne halutaan alistuva teini hullun pomon kyykytettäväksi pienellä palkalla, mutta kokemusta täytyy olla 5 vuotta samoista hommista ja korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että ammattikoulutusta ei arvosteta. Jos menee lukion sijaan amikseen, aletaan pitää suurin piirtein syrjäytyneenä. Eikös Marin nytkin visioinut, että taas pitää nostaa tavoitetta, kuinka suuri osa väestöstä on hankkinut korkeakoulututkinnon. Toki arvostan korkeakouluja, mutta jos pulaa on duunareista, nämä visiot ovat ihan hölmöläisen hommaa. Lapseni opiskelee ammattikoulussa hyvin työllistävää alaa, valmistunee 19-vuotiaana ja on valmiina työelämään. Tämä on ilmeisesti nyt sitten ihan kamalaa, ei edes lähdeviittaustekniikkaa hallitse.
Ammattikouluista tulee huippuosaajia ja motivoituneita työntekijöitä. Ammattikouluissa on vikana että kaikki hyväksytään sisään ja enemmistö heistä häiritsee todellisten opiskelijoiden oppimista. Kaikki häiriköt, nistit ja pelleilijät hyväksytään ammattikouluun, ihmiset jotka oikeasti haluavat opiskella käytännönalaa kärsivät tästä. Ammattikoulun käynyt motivoitunut opiskelia osaa jotain, mitä lukion käynyt osaa?
Maailma muuttuu nopeammin kuin mitä ihmisten tutkinnot ja työkokemukset ja elämäntilanteet antavat myöten. Myös ikä ja terveys vaikuttavat. Sosiaalisilla kyvyillä ja fyysisellä kunnolla on myös merkitystä. Lisäksi on niin, että työtön voi oikeasti aika rajoitetusti opiskella kunnon ammattia työttömyyskorvauksella. Varsinkin jos pitäisi vaihtaa fyysisesti kevyempään työhön.
Minä olen koulutettu alalle, joka valittaa työvoimapulaa. Minä olen työtön siksi, kun ikää on noin 30v. liikaa ja suspuoli on väärä. Jos noita "ominaisuuksia" ei olisi, työnantajat kilpailisivat minusta.
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Paljonko haluat vähentää tukiani, koska kahdesta "tarjolla olevasta työstä", jota teen, saan kuukaudessa yhteensä 600 euroa bruttona. Saan siis lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea, koska kahdellakaan palkalla ei yksinkertaisesti tule toimeen. Minkä siis haluaisit vähennettäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Palkkaaminen ei usein kannata - Suomessa on kovin joustamattomat työmarkkinat, jossa etenkin pienelle yritykselle voi olla erilaisten kustannusten takia liian suuri riski palkata uusi työntekijä. Työntekijän voi potkia vain YT:den kautta pois koeajan jälkeen.
2) Kannustinloukut - kyllähän työnantajat maksaisivat korkeampaa palkkaa jos olisi varaa. Nyt tilanne on, että kaikkiin töihin ei saada työntekijää koska tukien jälkeen kukaan ei mene töihin jos tulot kasvavat 50 euroa tai ei ollenkaan. Osa töistä jää tekemättä. Vaikka selitetään että "pitäisikö sitten jättää ihmiset puille paljaille?", niin kyllä korkeat tuet myös nostavat osaltaan työttömyysprosenttia. Julkinen sektori on asia erikseen, mutta firmat eivät voi periaatteessa maksaa työntekijöille enemmän kuin he tuottavat. Jos se niin tekee, niin kohta firmaa ei ole. Ette itsekään pyörittäisi firmaanne tappiolla vaan maksaisitte ihan sitä samaa matalaa palkkaa sen sijaan että ajaisitte firman konkurssiin.
3) Työntekijät ja työpaikat sijaitsevat eri puolilla maata. Helsingissä on töitä, Kainuussa ei. Työkkäri ei edellytä muuttamaan 500 km työn perässä. Pitäisikö? En tiedä, mutta tämä on yksi syy.
4) Pitkäaikaistyöttömät syrjäytyvät pysyvästi. Tämä on ihan tunnettu fakta jo sen pohjalta, mitä on tutkittu 90-luvun lamassa työttömäksi jääneitä. Lisäksi joka laman jälkeen ns. tasapainotyöttömyys jää pikkuisen korkeammalle tasolle. Aikoinaan normityöttömyys oli 1 %, myöhemmin 3 %, nykyään 5-6 %. Nämä asiat luultavasti liittyvät toisiinsa. Pitkäaikaistyötön ei monestakin syystä (päihteet, muu syrjäytyminen ja velkaisuus, toivottomuus) enää löydä niitä töitä, joihin hänet otettaisiin mielellään.
5) On aloja, joille ei vaan löydy osaajia. Niitä ei kouluteta Suomessa tarpeeksi ja ulkomailta ei saada. Ei sairaanhoitajaksi tai joksikin tekniseksi suunnittelijaksi voida palkata työtöntä raksamiestä. Ei edes rakennusmestaria. Optimitilanteessa ulkomailta löytyisi reserviä, mutta harva haluaa muuttaa tänne, koska ansiotuloverotuksemme on korkea (palkasta ei jää paljon käteen), ihmiset tympeitä sekä epäsosiaalisia ja ilmasto ankea.
Miksi tätäkin oli alapeukutettu? Ihan hyvää pohdintaa, paitsi kohdassa 4 oletettiin TAAAAS että kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat syrjäytyneitä ja velkaantuneita surkeita Penoja jotka istuvat alepubissa. Kohdassa viisi olisi voinut myös olla se, että hoitajia kyllä on mutta työ on muuttunut niin kammottavaksi että ei kiitos.
Enkä olettanut! Mainitsin päihteet ja velkaisuuden, mutta muitakin syitä. Onhan se selvää että kierre työttömyys -> avioero -> syrjäytyminen, johtaa usein päihde- ja velkaongelmiin, jotka taas vaikeuttavat työllistymistä. Mutta ylipäätään työttömyyden negatiiviset vaikutukset psyykeen parisuhdeongelmien, sosiaalisen piirin pienenemisen ja ihan vaan ahdistuksen kautta (mikä helposti tulee kun ei tienaa omaa elantoaan), rajoittavat ihmisen mahdollisuutta edistää asemaansa. Töitä on työläämpää hakea, työhaastatteluissa olemus on lannistuneempi kuin työssä jo olevalla, tarvittavia riskejä uudelleenkoulutuksen ja paikkakunnan vaihdon avulla on vaikeampi ottaa jne. Tätä kautta pitkäaikaistyöttömyys on erittäin paha kenelle tahansa. Itsellänikin varmasti elämä menisi monelta osin päin prinkkalaa kohta ja alkaisi masentaa, jos työ menisi alta.
Hevonpaskaa.
Itse sain burn outin v 2010, enkä ole sen jälkeen ollut työelämässä. Talouteni on kuitenkin kunnossa, käyttötilillä on luultavasti enemmän rahaa kuin sinulla (kiitos varakkaiden vanhempien), päihteitä en käytä ja parisuhde on ollut sama 15 vuotta eikä rakoillut vaikka sairastin vuosia vakavaa masennusta. Sosiaalista elämää olen koko ajan joutunut rajoittamaan, koska tarvitsen paljon omaa aikaa.
Masennukseni olen parantanut, paikkakuntaa olen vaihtanut, kouluttaudun juuri uudelle alalle. Olisin lähtenyt koulutukseen jo aikaisemmin, mutta ensin se oli kuntoutustukea myöntävän vakuutusyhtiön mielestä aivan mahdotonta ja sen jälkeen työkkärin. Onneksi korona katkaisi kuntouttavan työtoiminnan vanhusten palvelutalossa, ja työkkäri suostui lopulta työmarkkinatuella opiskeluun saadakseen minut käsistään.
Ei ole mitenkään väistämätöntä, että pitkäaikaistyötön syrjäytyy. Ihminen voi olla onnellinen ja hyvinvoiva pitkäaikaistyötön, vaikka työttömyys olisi aikanaan alkanut siitä, että mielenterveys sirpaloituu täysin. Tuollainen leimaaminen on -no hitto, vä-ki-val-taa ja vi-ha-ri-kos, kuten kaikki nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.
Eihän tässä maassa ole mahdollisuutta opiskella! Ehkä oli vielä 80-luvulla, mutta nykyaikana 1 koulutus ei riitä, eikä 2-3 sekään vielä. Pitää opiskella koko ajan uusia ammatteja. Kun opintorahat on käytetty yhteen koulutukseen, millä rahalla lähdet opiskelemaan välillä sitä uutta?
Kerrohan tähän vastaus.
Olen valmistunut 2000-luvulla ja tehnyt koulutustani vastaavaa työtä 20 vuotta. Tarvitaan vissiin lisää opinto-ohjausta.
Tarvitaan vissiin sulle valistusta, että kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri kuin sinulla.
No kyllä se tuppaa aikanaan loppumaan. Minä tein koulutustani vastaavaa työtä 30 vuotta ja potkut tuli,eläkeikään 10 vuotta. Että ei kannata vielä nuolaista, voi joutua opinto-ohjaukseen vielä 50+ ikäisenäkin.
Osa on totta. Esimerkiksi se, että yhdessä ilmoituksessa voidaan hakea esim. Viittä puhelinmyyjää. Mutta harvoin haetaan viittä tai kahta lääkäriä, sairaanhoitajaa, insinööriä, koodaajaa tai opettajaa. Toiseksi monet ilmoitukset ovat molissa viikosta ja kuukaudesta toiseen. Mikä oleellisinta, kun rukkaat mollissa tai oikotiessä tarkennettuja ehtoja työstä. Laitat: työn kesto yli 12 kk, kokoaikatyö, palkkatyö, ei vuokratyö. Avoimia työpaikkoja on noilla ehdoilla 10 268kappaletta oikotiessä: kokoaikainen ja vakituinen reilu 14 000 avointa työpaikkaa...
Onko työvoimapula...
Oppisopimusta pitäisi lisätä monella alalla ja ottaa esimerkkiä Saksasta. Ainakin aikaisemmin valtio/kunta maksoi korvauksen työnantajalle, jos oli työpaikalla oppisopimus koulutettavia. Korvaus taisi olla minimaalinen, joten tätä ä maksua korottamalla voisi saada yritykset kouluttamaan oppisopimuksella työntekijöitä. Yrityksen rinnalla toimisi yhteistyössä aikuiskoulutus firmat. Oppisopimus ajalta oppilaan pitäisi tietysti saada palkkaa, jonka osittain voisi maksaa valtio. Yritykset pitäisi myös sitouttaa tähän esim. Vuoden/ kahden sopimuksella eli opintojen alussa valtio maksaisi enemmän. Loppuvaiheessa työnantaja maksaisi kaikki, koska hänellä olisi yritykseen täysin valmis työntekijä.