Voiko Kela pakottaa tuilla elävän muuttamaan huonolle alueelle, ja vielä siellä poikkeukselliseen huonon talon asuntoon, jos nykyisen asunnon vuokra on "liian kallis" ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla työssäkäyvälläkään on varaa asua unelmaalueella unelmakodissa, joten miksi tuilla elävän pitää saada asua parhaalla paikalla työssäkäyvien piikkiin? Nykyinen systeemi on kyllä uskomaton.

Varmaan siksi että työttömän lapset eivät voi vaihdella paikkakuntaa ja koulua joidenkin työvoimapoliittisten oikkujen sanelemana. Myöskään asumuseroon tai avioeroon ei voida ketään em. syistä pakottaa.

Elämäntapatyöttömiä harvemmin lasten kouluasiat kiinnostaa, väliaikainen työttömyys on toki eri asia.

Montako tunnet?

Haloo, jos ei itseä kiinnosta opiskelu ja työnteko, niin lasten koulunkäyntikö kiinnostaa? Ihme porukkaa täällä.

Kyllä minulla on akateeminen loppututkinto, joten kyllä lasten koulunkäynti kovastikin kiinnostaa. Ei työttömyys ja koulutus sulje pois toisiaan. Edellä mainituista kumpikaan ei myöskään poissulje varakkuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Omistusasunto kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lyhennän asuntolainaa työmarkkinatuella. Kahdeksas vuosi menossa. Hyvin riittää.

Onko tämäkään oikein? Tallettaa kelan rahaa omiin säästöihinsä?

No on. Ilmeisesti ko. henkilö osaa hoitaa raha-asiat eikä vain välittää niinkuin suurin osa.Se perustuki minkä saa niin kai sen voi käyttää miten haluaa.Yhtään ylimääräistä ei pitäisi maksaa. Jos haluaa asua paremmin,maksakoon erotuksen itse.

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas koittaa työkkäri pakottaa muuttamaan paremmalle alueelle lähemmäs keskustaa että saisin töitä. Asun nyt vuokralla 280e/kk maksavassa rivarissa Jumalan selän takana, sillä Kela halusi minut edullisempaan asuntoon pari vuotta sitten. Harmi vaan etten halua enää muuttaa täältä maalta pois, enkä pysty ottamaan mitään työtä kauempaa vastaan sillä julkiset ei kulje.

Oma rivarikämppä maaseudulla, ilmeisesti oma pikkupiha, rauhallinen sijainti?

Jos olisin työtön, ei tosiaankaan tekisi mieli muuttaa "paremmalle alueelle" (ehkäpä maakuntakaupungin betonilähiöön, kaupungin vuokrakerrostaloon).

H-a-r-m-i että työn vastaan ottaminen on vaikeaa julkisten liikennevälineiden aikataulujen vuoksi..

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenenkään pitää asua juoppojen ja nistien keskellä? Miksi lähdetään siitä, että heillä on perusoikeus pilata kalliit kerrostalot, mutta muiden pitäisi kärsiä? Ja sitten lähdetään rakentamaan jotain hierarkiaa, että hyvillä veronmaksajilla on isompi oikeus siihen, että voivat elää turvallisella alueella kuin muilla?

Sosialismia oikein parhaimmillaan. Tulotasosta riippumatta kaikkien pitää saada asua parhailla paikoilla uusissa asunnoissa.

Sinä et halua naapuriksi juoppoa, minä työssäkäyvä en halua naapuriksi ihmistä, jolla ei ole aikomustakaan elättää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Ei se tietenkään tällaisessa tapauksessa ole yksinkertaista.

Sen sijaan monelle lapsettomalle, pa-työttömälle ikisinkulle se ei sen sijaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Tosin monilla pienituloisilla, joilla sekä fyysinen että henkinen elämänpiiri on muutenkin pieni, on usein vaikeaa muuttaa jo ihan sen takia, että muutokset ahdistavat.

Laita rahaa tiskiin niin saat asua siellä missä haluat mutta jos meinaat maksattaa asumisesi yhteiskunnalla niin täytyy tyytyä siihen mitä tarjotaan.

Mellä päin verot kasvaa joka vuosi ja verovaroin toteutettu palvelut on ajettu alas jo kauan sitten.

Ihmekään kun verot kasvaa kun aloittajan kaltaisia sossupummeja joutuu elättää kun oma varallisuus ei riitä asuun siellä missä haluaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(Jatkoa aiempaan.) Entäpä vaatteet? Minulla on edelleen arkikäytössä vaatteita, jotka olen ostanut vuosia sitten. Löytyy jopa pari urheilupaitaa, jotka ovat olleet minulla 15 vuotta. Vaatekaappini on värikoodattu (neljää eri väriä), ja nykyisin kai sanottaisiin "kapselivaatekaappi", eli kaikki sopii kaikkien kanssa, ja koska vaatetyylini on eleetön, saan asusteilla vaikka minkälaisia yhdistelmiä aikaiseksi. Ja nämä vaatteet ovat kahta lukuunottamatta H&M:n "retkuja", mutta eivät kyllä näytä siltä. Pidän vaatteet ja tavarat puhtaina ja siisteinä, käytän kotona kotivaatteita (käytöstä poistetut arkityövaatteet), jotka voivat näyttää miltä sattuu, mutta näin kaikki muut vaatteet pysyvät hyvinä. Muiden seurassa olen aina siististi pukeutunut. Minulla on ehkä yhdeksän paria kenkiä? Siinä on parit kesäsandaalit, parit juhlakengät, talvisaappaat, tennarit, vapaa-ajan kengät, kumpparit (90-luvulta!), lenkkarit. Kaikki näistä ovat ns. halpismerkkejä, mutta ovat kestäneet hyvin käytössä vuosia. Ostan yhdet uudet kengät ehkä joka toinen vuosi entisten kuluneiden tilalle. Viime vuonna ostin uudet talvisaappaat. Juhlakengät ja sandaalit ovat n. 12-14 vuotta vanhat, muita kenkiä tulee tarve uusia nopeammin. Tyylini on ajaton, joten yksikään vaatteeni ei ole mennyt pois muodista.

En koe eläväni kitsastellen. Voin käydä ravintoloissa, käyn leffoissa ja teatterissa paljon, eli en pelkää käyttää rahaa, mutta peruselämiseen sitä ei vain kulu, koska en koe tarvitsevani uusinta uutta. Kohta menevät kodinkoneet vaihtoon, kun talooni tulee putkiremppa, jonka myötä uusitaan kaikki, mutta se ei mielestäni vähennä sitä tosiasiaa, että edelliset laitteet ovat kestäneet hyvänä 20 vuotta, ja kestäisivät edelleen. Miten köyhillä on aina pesukone tai jääkaappi rikki? Arvostan omaisuuttani ja pidän siitä huolta.

Ymmärrän, että hyvätuloisena minulla on vapaus valita, miten haluan elää: jos haluaisin, voisin hankkia koko ajan uusinta uutta, mutta valitsen elää toisin. Köyhällä tätä valinnanvapautta ei ole. Mutta köyhällä on kuitenkin vapaus valita pitää huolta siitä vähästä omaisuudestaan, mikä hänellä on.

Koska ne pesukoneet on yleensä jo valmiiksi käytettynä taloon tulleet. Luulisi olevan helppo tajuta pienellä ajattelulla. Vai luuletko tosiaan, että vähävaraiset jollain kirveellä hakkaavat niitä koneitaan rikki ihan huvikseen? Itselläni ei ole vielä ollut yhtäkään uutena ostettua pesukonetta, koska sellaiseen ei ole ollut ainakaan tähän mennessä rahaa. Tottakai ostaisin mieluummin uuden koneen, mutta kun ei siihen ole ollut mahdollisuutta. Jos olisit elänyt minun elämäni yksinhuoltajana, niin ehkä sinullakin ymmärrys vähän laajenisi. Ymmärrätköhän sitäkään, että kasvava lapsi ei vain voi niitä samoja vaatteita tai leluja käyttää sitä 20 vuotta putkeen?

En puhunut sinun elämisestäsi yksinhuoltajana, vaan omasta elämästäni yksineläjänä ja vertasin sitä kaltaisteni (kuten AP) tilanteisiin. Tuolla joku sanoi, että yksin elävälle jää kuukausittain käteen n. 400 euroa kaikkien peruslaskujen ja vuokran jälkeen. Miten siitä ei muka jää säästöön vähintään 100 euroa kuukaudessa? Tai jos jäisi edes 75 euroa kuukaudessa, niin siitähän alkaa kertyä todella hyvä puskurirahasto. Kelahan maksaa myös pesukoneet ym. perustellut kodinkoneet, joten miten niin ei voi uutta ostaa? Katsoin just NYT, että Gigantista saa 149 eurolla uuden pesukoneen. Jos rahaa jää käteen 400 euroa kuukaudessa, niin vaikka menisi 200 euroa siitä ruokaan, niin vielä jää 200 euroa yli joka kuukausi. Kyllä siitä yksineläjällä jää helposti 75 euroa säästöön. Jos ei jää, pitää miettiä, mihin sitä rahaansa tuhlaa. Vaatteita ei tarvitse ostaa joka kuukausi, ei edes joka vuosi. Joku kommentoi edelläsi, että oli työn takana löytää juhlavaate kirpparilta ja hautajaisiin yläosa. Noh, sitten kun ne on kerran hankkinut, niin siellähän ne on, eikä tarvitse muutamaan vuoteen asiaa ajatella. Outoa. Ymmärrän edelleen stressin siitä, että JOS jotain tapahtuu, niin sitten ollaan vaikeuksissa, mutta miten se stressin aihe on aina se hiton pesukone? Outoa myös, että jos käytettynä ostettu pesukone menee aina rikki, niin miksi ostat käytetyn pesukoneen? Paljonko sellaiset maksavat? 50 euroa? Ja sitä käyttää kuinka pitkään ennen kuin hajoaa? Vuoden? Ihan ookoo diili, koska tuon vuoden aikana olet ehtinyt kerryttää säästöihin niin paljon, että voit ostaa upouuden pesukoneen siinä vaiheessa, kun käytetty losahtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Omistusasunto kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lyhennän asuntolainaa työmarkkinatuella. Kahdeksas vuosi menossa. Hyvin riittää.

Onko tämäkään oikein? Tallettaa kelan rahaa omiin säästöihinsä?

Totta kai on. Kela maksaa vielä asuntolainan korot. Laissa säädetyn tukisumman saa käyttää ihan mihin haluaa, sinun mielipidettäsi ei kysytä. Halvempaa kuin maksaa se 700 euroa kuussa vuokrasta jollekin. Vaikka asuisi miljoonakämpässä jossain Ullanlinnassa Hgin parhaimmalla paikalla ja hakisi toimeentulotukea vastikkeeseen, sekin maksetaan. Köyhät jostain syystä ovat mieluummin toisen köyhän kurkussa kiinni kuin miettivät paljonko todella rikkaat oikeasti kusettavat yhteiskuntaa.

Mutta jos myyvät asuntonsa, saavat rahaa millä elää. Ei tarvita tukia.

Vierailija kirjoitti:

Laita rahaa tiskiin niin saat asua siellä missä haluat mutta jos meinaat maksattaa asumisesi yhteiskunnalla niin täytyy tyytyä siihen mitä tarjotaan.

Mellä päin verot kasvaa joka vuosi ja verovaroin toteutettu palvelut on ajettu alas jo kauan sitten.

Ihmekään kun verot kasvaa kun aloittajan kaltaisia sossupummeja joutuu elättää kun oma varallisuus ei riitä asuun siellä missä haluaa

Elättien määrä kasvaa koko ajan, jotain pitäis tehdä. Onhan se uskomatonta että pummeilla on jopa parempi elintaso kuin työssäkäivillä? Aivan hullua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Ei se tietenkään tällaisessa tapauksessa ole yksinkertaista.

Sen sijaan monelle lapsettomalle, pa-työttömälle ikisinkulle se ei sen sijaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Tosin monilla pienituloisilla, joilla sekä fyysinen että henkinen elämänpiiri on muutenkin pieni, on usein vaikeaa muuttaa jo ihan sen takia, että muutokset ahdistavat.

Miksi täällä moni tuntuu ajattelevan että olisi jotenkin "helppoa ja yksinkertaista" yhtään kenellekään yht'äkkiä vain muuttaa toiselle puolen Suomea?

Mitä jos työtön on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, ja koko hänen elämänsä on rakentunut sinne. Kaikki tuntemansa ihmiset asuvat siellä.

Sitten hänen oletetaan vain muuttavan jonnekin monen sadan kilometrin päähän että valtio voisi säästää hänen kohdallaan satasen tai pari kuukaudessa.

Ikään kuin hän ei olisi olemassa minään muuna kuin numerona. Eikö työtön ole ihminen ollenkaan?

Kyllä minä ainakin masentuisin lopullisesti, jos joutuisin muuttamaan jonnekin hevon pe***eseen, pois kaikkien sukulaisten, lapsuudenystävien, kavereiden, ja tutun ympäristön luota...Vaikka olenkin ollut työtön jo kohta kolme vuotta.

Pummi valittaa ettei halua asua muiden pummien kanssa?😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laita rahaa tiskiin niin saat asua siellä missä haluat mutta jos meinaat maksattaa asumisesi yhteiskunnalla niin täytyy tyytyä siihen mitä tarjotaan.

Mellä päin verot kasvaa joka vuosi ja verovaroin toteutettu palvelut on ajettu alas jo kauan sitten.

Ihmekään kun verot kasvaa kun aloittajan kaltaisia sossupummeja joutuu elättää kun oma varallisuus ei riitä asuun siellä missä haluaa

Elättien määrä kasvaa koko ajan, jotain pitäis tehdä. Onhan se uskomatonta että pummeilla on jopa parempi elintaso kuin työssäkäivillä? Aivan hullua.

Itse lasken töiden jälkeen senttejä että saan laskut maksettu ja ruokaa ostettua niin tosi mukava katsella näitä kirjoituksia kun "minä en saa yhteiskunnan varoilla asua siellä missä haluan eli suomen kalleimmalla paikalla, kyllä muiden pitää maksaa minulle asunto sinne minne minä itse haluan asua"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Ei se tietenkään tällaisessa tapauksessa ole yksinkertaista.

Sen sijaan monelle lapsettomalle, pa-työttömälle ikisinkulle se ei sen sijaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Tosin monilla pienituloisilla, joilla sekä fyysinen että henkinen elämänpiiri on muutenkin pieni, on usein vaikeaa muuttaa jo ihan sen takia, että muutokset ahdistavat.

Miksi täällä moni tuntuu ajattelevan että olisi jotenkin "helppoa ja yksinkertaista" yhtään kenellekään yht'äkkiä vain muuttaa toiselle puolen Suomea?

Mitä jos työtön on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, ja koko hänen elämänsä on rakentunut sinne. Kaikki tuntemansa ihmiset asuvat siellä.

Sitten hänen oletetaan vain muuttavan jonnekin monen sadan kilometrin päähän että valtio voisi säästää hänen kohdallaan satasen tai pari kuukaudessa.

Ikään kuin hän ei olisi olemassa minään muuna kuin numerona. Eikö työtön ole ihminen ollenkaan?

Kyllä minä ainakin masentuisin lopullisesti, jos joutuisin muuttamaan jonnekin hevon pe***eseen, pois kaikkien sukulaisten, lapsuudenystävien, kavereiden, ja tutun ympäristön luota...Vaikka olenkin ollut työtön jo kohta kolme vuotta.

Tämä on toki ymmärrettävää, jos on syntyperäinen helsinkiläinen vaikkapa. Kuten itse olin, mutta muutin sieltä väljemmille seuduille ja olen viihtynyt hyvin. Mutta mitä itse olen huomannut, niin muuttoliike menee kyllä (tai meni varsinkin ennen koronaa) toiseen suuntaan - pienemmistä kaupungeista muutetaan pk-seudun kalliisiin asuntoihin elämään Kelan tuilla, eikä näytä haittaavan yhtään, että perhe ja ystävät jäävät sinne Pihtiputaalle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Ei se tietenkään tällaisessa tapauksessa ole yksinkertaista.

Sen sijaan monelle lapsettomalle, pa-työttömälle ikisinkulle se ei sen sijaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Tosin monilla pienituloisilla, joilla sekä fyysinen että henkinen elämänpiiri on muutenkin pieni, on usein vaikeaa muuttaa jo ihan sen takia, että muutokset ahdistavat.

Miksi täällä moni tuntuu ajattelevan että olisi jotenkin "helppoa ja yksinkertaista" yhtään kenellekään yht'äkkiä vain muuttaa toiselle puolen Suomea?

Mitä jos työtön on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, ja koko hänen elämänsä on rakentunut sinne. Kaikki tuntemansa ihmiset asuvat siellä.

Sitten hänen oletetaan vain muuttavan jonnekin monen sadan kilometrin päähän että valtio voisi säästää hänen kohdallaan satasen tai pari kuukaudessa.

Ikään kuin hän ei olisi olemassa minään muuna kuin numerona. Eikö työtön ole ihminen ollenkaan?

Kyllä minä ainakin masentuisin lopullisesti, jos joutuisin muuttamaan jonnekin hevon pe***eseen, pois kaikkien sukulaisten, lapsuudenystävien, kavereiden, ja tutun ympäristön luota...Vaikka olenkin ollut työtön jo kohta kolme vuotta.

Miten sinun kaltaiset selviäisivät jossain missä ei ole Suomen kaltaista sosiaaliturvaa? Kylmää kyytiä on luvassa, tämä järjestelmä romahtaa ennen pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenenkään pitää asua juoppojen ja nistien keskellä? Miksi lähdetään siitä, että heillä on perusoikeus pilata kalliit kerrostalot, mutta muiden pitäisi kärsiä? Ja sitten lähdetään rakentamaan jotain hierarkiaa, että hyvillä veronmaksajilla on isompi oikeus siihen, että voivat elää turvallisella alueella kuin muilla?

Sosialismia oikein parhaimmillaan. Tulotasosta riippumatta kaikkien pitää saada asua parhailla paikoilla uusissa asunnoissa.

Sinä et halua naapuriksi juoppoa, minä työssäkäyvä en halua naapuriksi ihmistä, jolla ei ole aikomustakaan elättää itseään.

Kukaan ei puhunut uusista asunnoista tai parhaista paikoista mitään. Vaan siitä, että ulkona uskaltaa kävellä ilman että sekakäyttäjä uhkailee, rappukäytävässä ei istu ryyppyporukkaa ja asunnoissa oleskelee niistä huolta pitäviä kansalaisia. Turvallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.

Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?

Siihen tosiaan on tultu?

Ei.

Työtön voi muuttaa vaikka Kemiin, Imatralle, Varkauteen, Lieksaan, Valkeakoskelle, Loimaalle, Mänttä-Vilppulaan, Heinolaan, Kemijärvelle, Kemiönsaarelle, Kouvolaan, Kotkaan, Poriin, Kajaaniin tai vaikka Hankoon.

Näistä kaikista löytyy aivan varmasti Kelan vuokranormeille sopiva asunto, joka ei sijaitse rauhattomalla alueella tai rauhattomassa talossa. Osa näistä paikkakunnista voi olla liiankin rauhallisia, jos on tottunut isomman kaupungin elämänmenoon.

Yllä mainittujen paikkakuntien lisäksi vielä pienempiäkin paikkakuntia löytyy, joita tosin tuskin kannattaa tähän edes kirjata.

Voisin helposti jopa todeta, että työttömällä on PAREMMAT mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin työssäkäyvällä: jokainen työssäkäyvähän on ainakin jonkinlaisessa napanuorassa omaan työpaikkaansa. Puhettakaan, jos sattuu omistamaan vieläpä omistusasunnon - silloin napanuora on sekä työpaikkaan että pankkiin. Työttömällä on tietenkin napanuora Kelaan, mutta Kela toimii jokaisessa kaupungissa, ja vaikka sen toimipisteen lähellä ei asuisikaan, ei siellä tarvitse fyysisesti asioida kovinkaan usein (korjatkaa, jos olen väärässä).

Ei ole noin yksinkertaista. Itsellä yhteishuolto, eikä toinen vanhempi ikinä sallisi muuttoa. Vaikka sallisikin, ei lapsia voi ihan noin vain repäistä hyvästä koulustaan ja kaveripiiristään, ja muuttaa yhtäkkiä jonnekin Juupajoelle pelkän halvemman vuokran takia.

Ei se tietenkään tällaisessa tapauksessa ole yksinkertaista.

Sen sijaan monelle lapsettomalle, pa-työttömälle ikisinkulle se ei sen sijaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Tosin monilla pienituloisilla, joilla sekä fyysinen että henkinen elämänpiiri on muutenkin pieni, on usein vaikeaa muuttaa jo ihan sen takia, että muutokset ahdistavat.

Miksi täällä moni tuntuu ajattelevan että olisi jotenkin "helppoa ja yksinkertaista" yhtään kenellekään yht'äkkiä vain muuttaa toiselle puolen Suomea?

Mitä jos työtön on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, ja koko hänen elämänsä on rakentunut sinne. Kaikki tuntemansa ihmiset asuvat siellä.

Sitten hänen oletetaan vain muuttavan jonnekin monen sadan kilometrin päähän että valtio voisi säästää hänen kohdallaan satasen tai pari kuukaudessa.

Ikään kuin hän ei olisi olemassa minään muuna kuin numerona. Eikö työtön ole ihminen ollenkaan?

Kyllä minä ainakin masentuisin lopullisesti, jos joutuisin muuttamaan jonnekin hevon pe***eseen, pois kaikkien sukulaisten, lapsuudenystävien, kavereiden, ja tutun ympäristön luota...Vaikka olenkin ollut työtön jo kohta kolme vuotta.

Miten sinun kaltaiset selviäisivät jossain missä ei ole Suomen kaltaista sosiaaliturvaa? Kylmää kyytiä on luvassa, tämä järjestelmä romahtaa ennen pitkään.

Voisi elämä jopa opettaa ottamaan enemmän vastuuta omasta taloudenhallinnasta ja noin muutenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laita rahaa tiskiin niin saat asua siellä missä haluat mutta jos meinaat maksattaa asumisesi yhteiskunnalla niin täytyy tyytyä siihen mitä tarjotaan.

Mellä päin verot kasvaa joka vuosi ja verovaroin toteutettu palvelut on ajettu alas jo kauan sitten.

Ihmekään kun verot kasvaa kun aloittajan kaltaisia sossupummeja joutuu elättää kun oma varallisuus ei riitä asuun siellä missä haluaa

Elättien määrä kasvaa koko ajan, jotain pitäis tehdä. Onhan se uskomatonta että pummeilla on jopa parempi elintaso kuin työssäkäivillä? Aivan hullua.

Eläkeläisten määrä olisikin vähentynyt, jos näitä kalliita rokotuksia ei olisi ostettu pidentämään heidän eläkkeennostoaikaansa.

Komppaan tuota rikasta naista. Olen itse varakkaasta perheestä, mutta oma laiskuus ajoi sitten köyhyyteen, ja se masennukseen, kun vanhemmat pani rahahanat kiinni. Kierin itsesäälissä muutaman vuoden, kunnes aloin panna asioita oikealle mallille. Töitä ei tahtonut kouluttamattomalle löytyä, joten jatkoin opintoja. Pystyin säästämään tuista todella hyvin: 40 euroa kuukaudessa. Opiskelukavereista osa itki ja valitteli köyhyyttään ja sitä, kun pitää hakea leipäjonosta ruokaa, mutta yhtäkkiä olikin 500 euron arvoinen tatuointi pohkeessa, tai lentoliput Thaimaahan ostettuna. He päättivät käyttää tuista säästämänsä rahat noin. Minä en. Opiskelin tutkintooni kolme vuotta ja sain aina vähintään tuon 40 euroa kuukaudessa säästöön 9 kuukautena per vuosi, ja kesäisin olin kesätöissä yhden kuukauden, koska en jaksanut lukuvuodesta toipuessa tehdä enempää. Tein siis yhden kuukauden kesähommia rautakaupassa ja siitä tuli 1900 euroa bruttona. Säästöön kaikki, mikä laskuilta ja vuokralta jäi. Opintojen päättyessä oli muutama kivasti ylimääräistä tilillä siitäkin huolimatta, että olin joutunut välillä kajoamaan näihin säästöihin hätätilanteissa, ja näiden säästöjen avulla lähti elämä käyntiin. Pääsin opiskelijakämpästä pois - muutin vähän etäämmälle keskustasta, että sain isomman asunnon halvemmalla, ja aloin hakea oman alan töitä. Niitä ei herunut, mutta aloittelin sitten siivoojana (1200 euroa kuukaudessa brutto). Tein oman alan juttuja tutuille tai puolitutuille puoli-ilmaiseksi siivoojan töiden ohella noin viisi vuotta, kunnes tärppäsi ja pääsin oman alan töihin, joissa nyt olen ollut 7 vuotta. Säästäminen on mahdollista. Arki pitää vain ajatella uudella tavalla. Asiat pitää järjestää ennen kuin ne tarvitsevat järjestämistä. Totta kai sitä ahdistuu, kun säästäminen tai jonkin välttämättömyystavaran hankkiminen tulee mieleen vasta, kun se tarve tulee kohdille, mutta pitkäjänteisyydellä ja pitkänäköisyydellä pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas koittaa työkkäri pakottaa muuttamaan paremmalle alueelle lähemmäs keskustaa että saisin töitä. Asun nyt vuokralla 280e/kk maksavassa rivarissa Jumalan selän takana, sillä Kela halusi minut edullisempaan asuntoon pari vuotta sitten. Harmi vaan etten halua enää muuttaa täältä maalta pois, enkä pysty ottamaan mitään työtä kauempaa vastaan sillä julkiset ei kulje.

Oma rivarikämppä maaseudulla, ilmeisesti oma pikkupiha, rauhallinen sijainti?

Jos olisin työtön, ei tosiaankaan tekisi mieli muuttaa "paremmalle alueelle" (ehkäpä maakuntakaupungin betonilähiöön, kaupungin vuokrakerrostaloon).

H-a-r-m-i että työn vastaan ottaminen on vaikeaa julkisten liikennevälineiden aikataulujen vuoksi..

Ei, vaan vuokra-asunto yksityiseltä. Pieni piha toki on ja tämä on pieni kylä jossa asun. En nyt paikkaa sano tarkemmin, mutta autolla tästä huitaisee Helsinkiin tunnissa.