Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko Kela pakottaa tuilla elävän muuttamaan huonolle alueelle, ja vielä siellä poikkeukselliseen huonon talon asuntoon, jos nykyisen asunnon vuokra on "liian kallis" ?
31.08.2021 |
Nykyinen vuokrani siis ylittää kelan kuntakohtaisen "vuokranormin", joka on täällä PK-seudulla 694e. Asuntoni vuokra on 780e.
Asuntoni on kuitenkin on hyvällä alueella ja hyvillä naapureilla varustettu. Täällä ei ole ollenkaan ns. sosiaalitapauksia kuten alkoholisteja, nistejä tai muita vastaavia. Kukaan ei mölyä öisin, eikä varastelua tai muuta häiriötekijöitä ilmene. Äänieristys on todella hyvä.
Minä itse en käytä lainkaan päihteitä, en edes polta tupakkaa tai juo kahvia. Elän todella siivosti ja kunnollisesti, aina maksan vuokrani ajallaan.
Nyt olisi kuitenkin tarjolla halvempi asunto, nykyistä pienempi ja huonommin varusteltu, sekä paljon vanhempi myös. (Todennäköisesti huonosti äänieristetty kun 70-luvun talo). Parvekettakaan ei ole.
Mutta ennen kaikkea tuo asunto sijaitsee tämän kaupungin huonoimmalla alueella, jossa huomattavan suuri osa asukkaista on alkoholisteja, nistejä sekä muutenkin elämänkoululaisia.
Kyseessä on kaupungin asunto.
Tuntemiani ihmisiä on asunut tuolla alueella, ja jokainen heistä on muuttanut pois heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Sanovat etteivät ikinä enää muuttaisi sinne, vaikka saisivat asunnon puoleen hintaan.
Nyt Kela haluaa minun muuttavan sinne vain siksi, että vuokrani laskisi 780 eurosta 640 euroon. Tuntuu aivan järjettömältä ajatukselta. Koko elämäni muuttuisi todella radikaalisti, koska itse olen todella hiljainen ja rauhallinen ihminen, sekä elän kunnollisesti.
Onko jollakin kokemusta vastaavasta tilanteesta? Voinko tällaisilla sosiaalisilla syillä perustella Kelallle että minun ei tulisi muuttaa tuonne pahamaineiseen lähiöön?
Siellä varmaan oletetaan että olen itsekin samanlainen ongelmallinen, kun olen pitkäaikaistyötön. Mutta se ei pidä paikkaansa. Olen rauhallinen ja erakkoluonteinen.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyisessäkin asuinpaikassasi on sosiaalitapauksia, ainakin yksi.
Huvittavaa, kun sosiaalitapaus sanoo, ettei halua asua samassa paikassa kuin sosiaalitapaukset. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan elänyt tuilla, enkä tiedä, paljonko niitä kuukaudessa saa, mutta ihmettelen tosi paljon sitä, ettei annetulla rahalla muka pärjäisi. Jos siis valtio maksaa asumiskustannukset (vuokra, sähkö, vesi), niin kuin täällä on sanottu, ja ruokatarvikkeitakin saa pääkaupunkiseudulla Hurstin jonosta, ettei ruokiinkaan tarvitse käyttää joka kerta niin paljon kuin niihin saattaisi mennä. Olen itse hyvin toimeentuleva, yksin asuva nainen. (Täällä varmaan sanottaisiin, että rikas, mikä varmaan on ihan oikea arvio, jos mitataan koko maailman tulotasojen perusteella.) Asun "hienossa" omistusasunnossa ja minulla on kaikkea riittävästi, olen työssäkäyvä. Mutta ns. perusarkeen ei mielestäni kulu juuri mitään:
- käytän ruokaostoksiin kuukaudessa 130-160 euroa, mutta pärjäisin vähemmälläkin - mainitsemallani summalla syön juuri niitä ruokia kuin haluan, juuri niin usein kuin haluan (tähän summaan ei kuulu mukaan mahdollinen ravintolaruokailu, jota harrastan ehkä kerran kuussa, kerran parissa kuussa?)
- kaikki kodinkoneeni ovat halpistuotteita eikä mitään uusinta uutta sikakallista Boschia tms., koska ostin ne aikoinaan pienellä budjetilla enkä aio hankkia uutta ennen kuin hajoavat
- ostan vaatteeni useimmiten H&M:ltä, mutta viimeksi olen ostanut uuden vaatteen neljä vuotta sitten (+ yhdet uudet kengät viime vuonna, jos joku ne vaatteeksi laskee)
- minulla ei ole autoa, vaan käytän julkisia tai 30 vuotta vanhaa polkupyörääni, joka on nyt todella trendikäs
Täällä kuulee usein perusteluja, että eläminen on kallista, mutta tuntuu, että näillä valittajilla on aina jotakin rikki. Pesukone hajoaa, kengät ovat risat, ei ole juhlavaatetta jne. Minulta ei ole KOSKAAN hajonnut mikään itse hankkimani kodinkone. Olen elänyt omistusasunnossani 20 vuotta, ja minulla toimii edelleen ihan kaikki, minkä olen tänne alussa hankkinut: pesukone, jääkaappi-pakastin, kahvinkeitin, pölynimuri, hella/liesi, mikroaaltouuni, pöytätuuletin, akkuporakone. Ainoat asiat, joita olen päivittänyt, ovat kännykkä ja läppäri. Mitään huipputason vehkeitä nekään eivät ole, ja älykännykkäkin on jo 7 vuotta vanha. Minulla on töissä töiden puolesta työkoneet, joita voin käyttää ainoastaan työpaikalla (kytkeminen kotiverkkoon kielletty), mutta omien ei tarvitse riittää kuin perusjuttuihin, joten edullisesti olen niistä selviytynyt. (Jatkuu toisessa viestissä!)
(Jatkoa aiempaan.) Entäpä vaatteet? Minulla on edelleen arkikäytössä vaatteita, jotka olen ostanut vuosia sitten. Löytyy jopa pari urheilupaitaa, jotka ovat olleet minulla 15 vuotta. Vaatekaappini on värikoodattu (neljää eri väriä), ja nykyisin kai sanottaisiin "kapselivaatekaappi", eli kaikki sopii kaikkien kanssa, ja koska vaatetyylini on eleetön, saan asusteilla vaikka minkälaisia yhdistelmiä aikaiseksi. Ja nämä vaatteet ovat kahta lukuunottamatta H&M:n "retkuja", mutta eivät kyllä näytä siltä. Pidän vaatteet ja tavarat puhtaina ja siisteinä, käytän kotona kotivaatteita (käytöstä poistetut arkityövaatteet), jotka voivat näyttää miltä sattuu, mutta näin kaikki muut vaatteet pysyvät hyvinä. Muiden seurassa olen aina siististi pukeutunut. Minulla on ehkä yhdeksän paria kenkiä? Siinä on parit kesäsandaalit, parit juhlakengät, talvisaappaat, tennarit, vapaa-ajan kengät, kumpparit (90-luvulta!), lenkkarit. Kaikki näistä ovat ns. halpismerkkejä, mutta ovat kestäneet hyvin käytössä vuosia. Ostan yhdet uudet kengät ehkä joka toinen vuosi entisten kuluneiden tilalle. Viime vuonna ostin uudet talvisaappaat. Juhlakengät ja sandaalit ovat n. 12-14 vuotta vanhat, muita kenkiä tulee tarve uusia nopeammin. Tyylini on ajaton, joten yksikään vaatteeni ei ole mennyt pois muodista.
En koe eläväni kitsastellen. Voin käydä ravintoloissa, käyn leffoissa ja teatterissa paljon, eli en pelkää käyttää rahaa, mutta peruselämiseen sitä ei vain kulu, koska en koe tarvitsevani uusinta uutta. Kohta menevät kodinkoneet vaihtoon, kun talooni tulee putkiremppa, jonka myötä uusitaan kaikki, mutta se ei mielestäni vähennä sitä tosiasiaa, että edelliset laitteet ovat kestäneet hyvänä 20 vuotta, ja kestäisivät edelleen. Miten köyhillä on aina pesukone tai jääkaappi rikki? Arvostan omaisuuttani ja pidän siitä huolta.
Ymmärrän, että hyvätuloisena minulla on vapaus valita, miten haluan elää: jos haluaisin, voisin hankkia koko ajan uusinta uutta, mutta valitsen elää toisin. Köyhällä tätä valinnanvapautta ei ole. Mutta köyhällä on kuitenkin vapaus valita pitää huolta siitä vähästä omaisuudestaan, mikä hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
No jos yhteiskunta maksaa asumisen kokonaan niin minusta ihan reilua että ei saa silloin itse päättää.
Mä toivon, että joudut itse tähän tilanteeseen joskus ja joudut muuttamaan nistien ja juoppojen naapuriin betonihelvettiin.
Omistusasunto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lyhennän asuntolainaa työmarkkinatuella. Kahdeksas vuosi menossa. Hyvin riittää.
Onko tämäkään oikein? Tallettaa kelan rahaa omiin säästöihinsä?
Onko sitten parempi maksaa kallista vuokraa ja tallettaa rahaa asuntosijoittajien taskuun?
Lainanlyhennys todennäköisesti on vähemmän kuin mitä vuokra olisi, aina.
Ja sitten kun asunto on maksettu, niin kulut pienenevät entisestään kun pelkkä vastike enää. Ja löytyy omaisuuttakin, niin ei tarvitse sitten tukia enää.
Halvemmaksihan tuo tulee yhteiskunnalle, sekä lyhyessä että VARSINKIN pitkässä juoksussa.
Mutta tähän laittaa kapuloita rattaisiin kateus; Suomalainen maksaa 100e että naapuri ei saisi 50e
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siivellä eläjän kuuluisi saada yhteiskunnan (eli meidän muiden) maksama kartano Kulosaaresta. Ja hovimestari.
En muuttaisi mihinkään , mutta hakisin ruoat leipäjonosta tai seurakunnan ruokajakelusta tai diakoniatoimistosta. Söisin itsetehtyä hernekeittoa ja niitä sämpylöitä, puuroa, juureksia ja muuta halpaa, punalaputettuja tuotteita. Kaikessa muussakin mahdollisessa säästäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan elänyt tuilla, enkä tiedä, paljonko niitä kuukaudessa saa, mutta ihmettelen tosi paljon sitä, ettei annetulla rahalla muka pärjäisi. Jos siis valtio maksaa asumiskustannukset (vuokra, sähkö, vesi), niin kuin täällä on sanottu, ja ruokatarvikkeitakin saa pääkaupunkiseudulla Hurstin jonosta, ettei ruokiinkaan tarvitse käyttää joka kerta niin paljon kuin niihin saattaisi mennä. Olen itse hyvin toimeentuleva, yksin asuva nainen. (Täällä varmaan sanottaisiin, että rikas, mikä varmaan on ihan oikea arvio, jos mitataan koko maailman tulotasojen perusteella.) Asun "hienossa" omistusasunnossa ja minulla on kaikkea riittävästi, olen työssäkäyvä. Mutta ns. perusarkeen ei mielestäni kulu juuri mitään:
- käytän ruokaostoksiin kuukaudessa 130-160 euroa, mutta pärjäisin vähemmälläkin - mainitsemallani summalla syön juuri niitä ruokia kuin haluan, juuri niin usein kuin haluan (tähän summaan ei kuulu mukaan mahdollinen ravintolaruokailu, jota harrastan ehkä kerran kuussa, kerran parissa kuussa?)
- kaikki kodinkoneeni ovat halpistuotteita eikä mitään uusinta uutta sikakallista Boschia tms., koska ostin ne aikoinaan pienellä budjetilla enkä aio hankkia uutta ennen kuin hajoavat
- ostan vaatteeni useimmiten H&M:ltä, mutta viimeksi olen ostanut uuden vaatteen neljä vuotta sitten (+ yhdet uudet kengät viime vuonna, jos joku ne vaatteeksi laskee)- minulla ei ole autoa, vaan käytän julkisia tai 30 vuotta vanhaa polkupyörääni, joka on nyt todella trendikäs
Täällä kuulee usein perusteluja, että eläminen on kallista, mutta tuntuu, että näillä valittajilla on aina jotakin rikki. Pesukone hajoaa, kengät ovat risat, ei ole juhlavaatetta jne. Minulta ei ole KOSKAAN hajonnut mikään itse hankkimani kodinkone. Olen elänyt omistusasunnossani 20 vuotta, ja minulla toimii edelleen ihan kaikki, minkä olen tänne alussa hankkinut: pesukone, jääkaappi-pakastin, kahvinkeitin, pölynimuri, hella/liesi, mikroaaltouuni, pöytätuuletin, akkuporakone. Ainoat asiat, joita olen päivittänyt, ovat kännykkä ja läppäri. Mitään huipputason vehkeitä nekään eivät ole, ja älykännykkäkin on jo 7 vuotta vanha. Minulla on töissä töiden puolesta työkoneet, joita voin käyttää ainoastaan työpaikalla (kytkeminen kotiverkkoon kielletty), mutta omien ei tarvitse riittää kuin perusjuttuihin, joten edullisesti olen niistä selviytynyt. (Jatkuu toisessa viestissä!)
Oho, tuossa jäi vaillinnaiseksi selitys kodinkoneista: piti sanomani, että ostin pienellä budjetilla aikoinaan, kun muutin omaan asuntoon, eikä ollut tarkoitus vaihtaa niitä ennen kuin hajoavat, TAI kun tulee putkiremppa, jonka yhteydessä sitten uusii. Eli pian. Oletin siis, että hajoavat ennen kuin ne putkirempan vuoksi joskus hamassa tulevaisuudessa vaihdetaan, mutta eivätpä hajonneet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siivellä eläjän kuuluisi saada yhteiskunnan (eli meidän muiden) maksama kartano Kulosaaresta. Ja hovimestari.
Tietenkin. Siivelläeläjät asuvat Kulosaaren kartanoissa Kelan tukemina, ja työssäkäyvä keskiluokka saa tyytyä Malminkartanon ongelmalähiöön, kun muuhun ei riitä palkka. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Kunhan maksat itse vuokranormin ja todellisen vuokran erotuksen.
Mutta ei minulla sitten jää rahaa elämiseen...Tuo olisi melkein 100e pois jo valmiiksi niukasta toimeentulotuesta.
ap
ihanko totta, kyllä käy sossusaasta röyhkeäksi. taidat olla viherpunikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.
Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?
Siihen tosiaan on tultu?
Voi jeesus mitä kiittämättömyyttä.
Minä opiskelen ja olen töissä ja joudun silti asumaan nistien keskellä. Miksi jonkun joka ei tee mitään oman toimeentulonsa tai yhteiskunnan eteen pitäisi saada asua täysin ILMAISEKSI hyvällä alueella. Ihan todellisuudesta irtaantuneita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yhteiskunta maksaa asumisen kokonaan niin minusta ihan reilua että ei saa silloin itse päättää.
Mä toivon, että joudut itse tähän tilanteeseen joskus ja joudut muuttamaan nistien ja juoppojen naapuriin betonihelvettiin.
Mielestäni jokaisen pitäisi asua jonkin aikaa elämästään ns. huonomaineisella alueella betonihelvetissä, niin pysyisi jalat paremmin maan kamaralla ja suhteellisuudentaju edes jotenkin kunnossa.
Asuinpaikalla on hirmuisen suuri merkitys henkiseen hyvinvointiin. Joten pidä kiinni siitä ja yritä tienata se satanen pari jostain tai säästä muissa kuluissa vielä. Se, että muutat kammoamallesi asuinalueelle ja elät silti niukasti, on paljon huonompi vaihtoehto oman hyvinvoinnin kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kodinkoneet eivät kestä kuin noin viisi vuotta, ennen vanhaan ne kestivät vuosikymmeniä. Meillä on edelleen ikivanha mikroaaltouuni käytössä. Vaatteissa on sama juttu. Halpisvaatteet eivät kestä, eivät aina kalliitkaan. Suhteellisen kalliit kenkäni kestävät ehkä pari, kolme vuotta. Kirpputorilta voi vielä löytää vanhoja, ajattomia, kestävää laatua olevia vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yhteiskunta maksaa asumisen kokonaan niin minusta ihan reilua että ei saa silloin itse päättää.
Mä toivon, että joudut itse tähän tilanteeseen joskus ja joudut muuttamaan nistien ja juoppojen naapuriin betonihelvettiin.
ei kukaan oikea ihminen halua sinun naapuriksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, kela ei pakota. Sinulla on valta ihan itse valita missä asut, mutta sen vallan mukana tulee myös vastuu asumisen maksamisesta.
Eli pitääkö työttömän valita nälkiintyminen tai muutto nistien keskelle rauhattomiin öihin (ja päiviin)?
Siihen tosiaan on tultu?
Voi jeesus mitä kiittämättömyyttä.
Minä opiskelen ja olen töissä ja joudun silti asumaan nistien keskellä. Miksi jonkun joka ei tee mitään oman toimeentulonsa tai yhteiskunnan eteen pitäisi saada asua täysin ILMAISEKSI hyvällä alueella. Ihan todellisuudesta irtaantuneita ihmisiä.
Ja lisään vielä, että en valita tilannettani vaan pidän normaalina sitä, että jos ei ole varaa niin sitten asutaan vähän huonommin ja pyritään hankkimaan itse parempi elintaso.
Miksi kenenkään pitää asua juoppojen ja nistien keskellä? Miksi lähdetään siitä, että heillä on perusoikeus pilata kalliit kerrostalot, mutta muiden pitäisi kärsiä? Ja sitten lähdetään rakentamaan jotain hierarkiaa, että hyvillä veronmaksajilla on isompi oikeus siihen, että voivat elää turvallisella alueella kuin muilla?
ei tietenkään voi pakottaa. Saa asua missä haluaa kunhan itse maksaa asumisensa
Vierailija kirjoitti:
Edellisille kommentoijille tiedoksi! Yksin asuvalle jää 504,06€/kk käteen vuokran, sähkön, veden ja kotivakuutuksen jälkeen. Tuohon saa lisäksi ilmaiseksi lääkkeet ja esim. terveyskeskusmaksut korvataan, kuten myös hammaslääkäri.
Ei jää pitkäaikaistyöttömille. Kelan käyttämä kerroin 21,5 leikkaa kuussa jotain 50 euroa tuosta 502:sta eurosta.
Alue: Aihe vapaa
Kunhan et juo kahvia niin kyllä Kelan pitäisi se maksaa.