Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

Vierailija
30.08.2021 |

Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?

Kommentit (697)

Vierailija
501/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai mikäkö on pielessä?

-Inkluusion purkaminen

-Some

-Älypuhelimet

-Opetuksesta karsitaan

-Täysin turhia paperinpyöritysaloja

-Oppilaita ei saa enää komentaa ja rangaista

Ei komentamisella ja rankaisulla mitään opita. Pitää vaatia että opetetut asiat joiltakin osin osataan, siis ihan oikeasti osataan.

Komentamalla se häirikkömölisijä vi##uun luokasta edes muut saavat oppia.

Vierailija
502/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

MInä koen olevani onnellisessa asemassa kun kävin peruskoulun 70-80-luvuilla, ja kauppaopiston 90-luvun alussa. Silloin vielä opiskeltiin. Opiskelu ei ollut pelkkiä ryhmätöitä ja netistä tiedon etsimistä, koska nettiä ei edes ollut. Ryhmätöitä ei tehty koska mitä turhaan. Tunnilla istuttiin ja kuunneltiin ja tehtiin muistiinpanot. Hakattiin kirjoituskonetta ja laskukonetta. Koen saaneeni hyvän yleissivistyksen ja olen taatusti kriittinen median käyttäjä. 

Tajusin että jotain on muuttunut kun kävin kääntymässä ammattikorkeassa 40-vuotiaana. Kestin puoli vuotta. Koko opiskelu oli pelkkiä ryhmätöitä. Opettajien ei tarvinnut opettaa. Paras oli eräs opettaja joka tuli tunnille, näytti nettisivun mistä lötyy xhtml-koodit ja antoi tehtävän joka oli oltava valmis kahden kuukauden päästä. Sanoi vielä että hänelle on ihan turha mitään sähköpostia laitella, hän ei niitä lue. Kun aloin valittaa yleisesti opetuksen puutteesta, minulle sanottiin suoraan että opetuksessa ei ole vikaa, vika on minun asenteessani. Lopetin koko opiskelun siihen ja menin takaisin töihin. 

Siitä kymmenen vuotta eteenpäin ja on vauhdilla edetty siihen että ala-asteellakaan ei enää opeteta. Kaikki lapset sullotaan yhteen huoneeseen huutamaan parin opettajan kanssa, ja sitten ilmiö-opitaan. Lapset tuijottavat tabletteja ja tekevät ryhmätöitä mikä tarkoittaa sitä että osa ei tee mitään, koskaan. Koulunkäyntiavustajien aika mennee kehitysvammaisten ja muiden ongelmaisten kanssa. Minun kouluaikanani mitään koulunkäyntiavustajia edes ollut, opettaja selvisi kaikesta yksin ilman mitään vaikeuksia. 

Pääsin yläasteelta aikanaan 8.5 keskiarvolla. Jos joutuisin alakouluun nyt, peruskoulusta pääsisin läpi korkeintaa 7.0 keskiarvolla. Siitä se olisi sitten hyvä aloittaa elämä maailmassa joka seuloo parhaat päältä kerta toisensa jälkeen. Ja tuntisin itseni tyhmäksi. En selviäisi päivääkään olosuhteissa joissa kaikki mekastavat ja juoksevat missä sattuu, mitään omaa paikkaa ei ole ja kukaan ei anna kunnon opetusta. 

Tästä ilmiö-oppimiskokeilusta tullaan maksamaan ja hurjasti. 10 vuoden päästä yhteiskuntaan ryntää sukupolvi joka ei osaa mitään, ei edes lukea ja laskea, ei pysty keskittymään mihinkään ja jolle sellanen konsepti kuin itsekuri on täysin tuntematon. Onnea vaan kaikille. 

Kuka helvata tämänkin keksinnön muuten ajoi läpi?

Isäni kävi koulunsa aikana ennen laskukoneita. Hän oli pöyristynyt siitä, kuinka jakokulma opetettiin minulle "väärin" eikä sen käyttöä enää neljännen luokan jälkeen vaadittu, vaan vaativammat jakolaskut tehtiin laskukoneella. 

Ylioppilaskokeessa sallittu, tai no, itseasiassa välttämätön,  MAOL taulukkokirja vesitti myös hänen mielestään koko kokeen arvon. Niin ne ajat muuttuu :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
503/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että KOULUSSA mietittäisiin, mikä on mennyt vikaan ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Olen itse kurkkuani myöten täynnä tätä, että vika on aina kodissa ja vanhemmissa. Ei ennenkään kaikissa perheissä vietetty iltoja yhdessä lukien, mutta koulu opetti lapset lukemaan. Koulussa opittiin peruslaskutoimitukset, minkä näköinen on varis ja missä on Italia. Nykyisin asiantuntijat kehittelevät mitä kummallisempia opetustapoja, koska siitähän heille maksetaan, ei voida pitäytyä vanhoissa hyviksi havaituissa tavoissa. Pitäisi oikeasti vetää vastuuseen nämä, jotka ovat opseja suunnitelleet, eikä haukkua vanhempia ja lapsia ja kaikkia muita kuin asioista oikeasti päättäviä. Onko näillä propellipäisillä visioijilla mitään tulosvastuuta? (En väitä, etteikö kodeillakin olisi merkitystä, mutta olen tosi kyllästynyt tähän, että jos koulussa on ongelma, vika on aina kodissa.)

No tosiasia on se että koulu ei pysty paikkaamaan jos sinä et hoida hommaasi.

Eli on oikein rakentaa talo lahosta puusta ihan vaan siksi että että valtio maksaa palkan? Niinkö?

Ei vaan se laho aines pitäisi poistaa. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Vanhemmat hoitaa ja vastaa sitten.

Luulen olevani samoilla linjoilla. Lahon aineksen poistaminen tarkoittaisi tarkkiksen ja apukoulun takaisintuloa. Ammattinimike ja palkka sitten aikanaan aivan vastaavan kaavan mukaan. Arvokasta ja tarpeellista työtä ne lakaisuhommatkin ovat.

Vierailija
504/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö tämä nyt ole kaikille ihan selvää. Kokoajan kasvava ulkomaalaistaustaisten ja suomenkieltä ontuvasti osaavien lasten määrä kasvaa. Tämä luonnollisesti painaa tulosta alaspain.

Varmaan muitakin pieniä syitä on löydettävissä, kuten kouluissa on oppimisrauha vähentynyt, kun opettajalla/aikuisella ei ole enää kunnollista auktoriteettiä ja keinoja ylläpitää kuria ja järjestystä. Tarkkis jne. tarpeelliset erityispaikat häiriköille ja muuten tukea tarvitseville eivät ole enää nykyään soveliaita.

Mitä sitä nyt selviä asioita ihmettelemään. Virossa asioita hoidetaan hieman toisin ja se näkyy esim. tässä tuloksessa. Arvovalintoja aika pitkälti.

Vierailija
505/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Heh. Muistan kun jouduin Pisakokeeseen. Aiheethan menevät ihan sattumanvaraisesti. Mulle oli tullut aiheeksi joku h*ton maanviljely ja matematiikka. Maanviljelystä en tiennyt mitään ja matematiikka mulla oli viitonen.

Sittenhän se meni ihan oikein. PISA mittasi osaamattomuuttasi. Etpä taida muustakaan mitään osata tai ymmärtää. Mutta se ei ole sinun syysi, vaan sosialistisen järjestelmän joka peruskoulun avulla tarkoituksellisesti tekee suomalaisita lapsista passiivisia vätyksiä ja valmistaa heitä näin yhteiskunnan palveluilla elätettäviksi toimettomiksi.

Vierailija
506/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö Suomeenkin saada kunnollinen eli yksityinen koulujärjestelmä? Paine kasvaa koko ajan... Eli olisi paikka, johon laittaa lapsensa silloin kun hän todella haluaa opiskella ja pärjätä elämässä. Nyt voi joutua johonkin surkimusluokkaan julkkarikoulussa ja koko elämä voi mennä pilalle sen takia.

Suomessa on pulensataa yksityiskoulua. On selvää ettei sosialistinen tasapäistävä peruskoulujärjestelmä, jossa opetus on heikoimman aineksen ehdoilla toteutettu, voi tukea  huippulahjakkuuksia tai motivoida edes keskinkertaisia oppilaita. Siksi on aivan selvää että yksityisten koulujen määrä tulee kasvamaan. Vanhemmat ovat valmiita maksamaan siitä että heidän lapsensa saavat opiskella motivoivassa ja vaativassa ympäristössä jossa ei ole heikkotasoisia häiriöoppilaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
507/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 40 vuotias mies, kotoisin itä-suomesta. En ole koskaan tykännyt opiskelusta enkä ollut mikään mallioppilas.

Tein kuitenkin ylen lukutaitotestin ja sain täydet pisteet.

Pistää vain miettimään kuinka huonosti suomen kouluissa oikeasti menee, jos minunlaiseni maalaisjunttikin olisi esimerkillisen hyvä.

Vierailija
508/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen PISA-tulokset pudonneet n. 10%

ItäSuomessa ja Lapissa on n. 10% oppilaista, puolet poikia.

Jos Pisa-tuloksien lasku johtuisi Itä-Suomen ja Lapin pojista olisi heidän tuloksien pitänyt laskea ... 200% eli miinukselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
509/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä Viro!

Vierailija
510/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kouluissa on perustavanlaatuinen vika; heikkoihin satsataan, mutta ei hyviin. Hyvissä oppilaissa on toivo, heikoista ei kuitenkaan tule koskaan mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
511/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapahtui kulttuurin rikastuminen.

Vierailija
512/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä ei ole peruskoulujärjestelmän vika. Yhteiskunta ja arvot ovat muuttuneet: ennen opettajia kunnioitettiin, heillä oli auktoriteetti. Nykyään kurinpidolliset toimet ja rangaistukset huonosta käytöksestä ovat olemattomia; vanhemmat saattavat jopa kyseenalaistaa oman kullannuppunsa asiattoman käytöksen ja opettajan asiantuntemuksen. Lisäksi oletetaan, että koulu hoitaa pääasiallisen kasvatustyön, mikä näkyy esim. huonoissa käytöstavoissa ja väkivallan lisääntymisenä.

Yleinen välinpitämättömyys, itsekkyys, helpon elämän ja materian tavoittelu muiden kustannuksella, kiusaamisen yleinen hyväksyntä sekä ulkonäön pohjaton tarkkaileminen ja parantaminen tuntuvat olevan nykyihmisen vitsauksia, jotka näkyvät myös työelämässä. Digitalisaatio vie myös liikaa aikaa ja vieraannuttaa lapset todellisuudesta liian varhain.

Perusasioiden opettaminen ja opettelu pitäisi olla johdonmukaista ja toistoon perustuvaa, sen jälkeen kun ne hallitaan, voidaan siirtyä ilmiöoppimiseen ja muihin itseohjautuviin opetusmenetelmiin. Nyt on menty p***e edellä puuhun ja oppimisessa sekä opettamisessa on tullut takapakkia. Myös opettajankoulutus on  osittain väärillä raiteilla, koska monilla uusilla opettajilla ei oman aineen osaaminen ole vakaalla pohjalla.

Lisäksi Wilma-järjestelmästä on enemmän haittaa kuin hyötyä: turhautuminen ja jopa selkeät väärinymmärrykset haittaavat ja hidastavat koulutyötä; kaikki eivät ole taitavia viestijöitä. Myös liian helposti annetut numerot, oppilaiden keinotekoinen siirtäminen luokka-asteelta toiselle taitojen puuttuessa sekä numeroarvostelun muuttaminen ovat syöneet pohjaa koulun uskottavuudelta. Säästötoimet, liian isot ryhmät ja erityisopetuksen riittämättömyys ovat tietenkin suuria ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
513/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on noin kymmenen edellisen vuoden aikana viettänyt edes yhden päivän koululuokassa, syy on ilmiselvä. Siellä ovat kaikki oppilaat samassa. Niin ne, jotka tuskin tuntevat kaikki kirjaimet ja ne, jotka lukevat satasivuisia romaaneja sekä kymmenen ylittävien yhteenlaskujen kanssa tuskailevat ja 8 kertotaulun osaajat. Tätä siis toisella ja kolmannella luokalla, kun kaikkien pitäisi saada ne perusvalmiudet, joilla selvitään koko kouluaika.

Jokaiseen luokkaan riittää sellaisia oppilaita, joiden kanssa opettajan ajasta menee suurin osa. Hyvät oppilaat pärjäävät sielläkin omillaan, mutta heikommat putovat armotta.

Kun siirrytään  kouluissakin avokonttorimalliin, tilanne on täysin toivoton. Ei vain heikoimpien oppilaiden vaan myös niiden kohdalla, jotka ovat kovasti sosiaalisia tai on muuten keskittymisongelmia.

Tämä ei ole mielipide vaan empiirinen havainto. Tehköön siitä muut johtopäätöksiä.

Lapseni on usein tuskaillut, että iso osa tunneista menee siihen kun opettajat yrittävät saada poikia rauhoittumaan/tottelemaan.

Tuollaistahan se on aina ollut, mutta ero lienee nykyisin siinä, ettei niihin poikiin saada enää kuria.

Kyseessä siis aivan tavalliset pojat eikä erityislapsia, eli en keksi muuta kuin tuon ettei niihin vaan saada jostain syystä kuria.

Tosin ainahan tietyt vilkkaimmat pojat on häiriköineet helposti koko luokkaa.

Minun kouluaikanani ei onnistunut. Opettaja piti niin hyvää kuria, ettei vilkkaimmatkaan pojat uskaltaneet hiiskahtaakaan.

Vierailija
514/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi. 

Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?

Minä en usko sitä.

Ei leikkauksilla ole mitään merkitystä jos lapsi ei lue. Lukutaidon oppii lukemalla.

Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.

Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.

Ihminen ajattelee sanoilla ja mitä enemmän on sanoja, sitä parempi mahdollisuus on ajatella.

Tämä ei ole uskonasia, tämä on fakta. Ja tähän asiaan ei mitkään leikkaukset vaikuta mitään. Jos kotona ei lueta, lapsi ei opi lukemaan, eikä ymmärtämään tekstiä.

Nykyvanhempi on laiska, jos hän ei tarjoa lapselleen lukutaitoa, joko lukemalla lapselle, tai opettamalla lapsi lukemaan. Koulu ei voi paikata kodin välinpitämättömyyttä.

Kas kun sulla on se oppilas, jonka vanhemmat ei osaa suomea ollenkaan tai noin viisi sanaa. Miten sellainen vnahempi lukee muka sille lapselleen?

Ja sitten se lapsi pannaan heikkotasoiseen tuhannen oppilaan jättikouluun, jossa surkeat opettajat vaihtuu koko ajan eikä kukaan piittaa mistään.

Ennen koulu pelasti huonojen kotia lapsia. Enää näin ei tapahdu.

Voi lukea omalla kielellään. Oma äidinkieli on tärkein kieli, jos sitä ei osaa kunnolla niin ei opi kunnolla muitakaan kieliä vaan jää kielipuoleksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
515/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on noin kymmenen edellisen vuoden aikana viettänyt edes yhden päivän koululuokassa, syy on ilmiselvä. Siellä ovat kaikki oppilaat samassa. Niin ne, jotka tuskin tuntevat kaikki kirjaimet ja ne, jotka lukevat satasivuisia romaaneja sekä kymmenen ylittävien yhteenlaskujen kanssa tuskailevat ja 8 kertotaulun osaajat. Tätä siis toisella ja kolmannella luokalla, kun kaikkien pitäisi saada ne perusvalmiudet, joilla selvitään koko kouluaika.

Jokaiseen luokkaan riittää sellaisia oppilaita, joiden kanssa opettajan ajasta menee suurin osa. Hyvät oppilaat pärjäävät sielläkin omillaan, mutta heikommat putovat armotta.

Kun siirrytään  kouluissakin avokonttorimalliin, tilanne on täysin toivoton. Ei vain heikoimpien oppilaiden vaan myös niiden kohdalla, jotka ovat kovasti sosiaalisia tai on muuten keskittymisongelmia.

Tämä ei ole mielipide vaan empiirinen havainto. Tehköön siitä muut johtopäätöksiä.

Lapseni on usein tuskaillut, että iso osa tunneista menee siihen kun opettajat yrittävät saada poikia rauhoittumaan/tottelemaan.

Tuollaistahan se on aina ollut, mutta ero lienee nykyisin siinä, ettei niihin poikiin saada enää kuria.

Kyseessä siis aivan tavalliset pojat eikä erityislapsia, eli en keksi muuta kuin tuon ettei niihin vaan saada jostain syystä kuria.

Tosin ainahan tietyt vilkkaimmat pojat on häiriköineet helposti koko luokkaa.

Tuollaista se oli jo minun kouluaikoinanikin kun Suomea ylistettiin Pisatuloksista, häirikköpojat pilasivat koko tunnin kaikilta kun opettaja ei saanut kuria luokkaan. Taitaa nykypäivänä ongelma olla eniten juurikin resurssien puutteessa ja siinä että lasten lukutaito ja keskittymiskyky on huonontunut ihan kaikissa länsimaissa. On luotettu aivan liikaa siihen että asiat rullaavat samalla mallillaan ja kouluilta voi siksi napsia tukiopetukset ja erityisluokat kokonaan pois. 

Vierailija
516/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuloksissa on mukana ulkomaalaistaustaisia niin tulos ei yllätä pätkääkään. Kuitenkin myös kantasuomalaisten lasten ja nuorten älykkyys on laskenut koko 2000-luvun. Heistä on tullut myös entistä huonokäytöksesimpiä. Samalla myös uusavuttomuus on lisääntynyt.

Olen täysin varma, että suurimmat syyt tähän ovat huono/lepsu kasvatus, "kiva koulu"-tyyliset pelleilyt sekä opettajilta viety auktoriteetti. Sitten ne ulkomaalaistaustaiset ovat luku erikseen.

Vierailija
517/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Venäjää aina haukutaan mutta koulut on tasokkaita ja koulutusta arvostetaan. Lapset lukevat venäläisiä klassikkoromaaneja, käyvät katsomassa balettia, teatteria ym. kulttuuria. Matematiikan opetus on paljon korkeatasoisempaa jne.

Lapset ei myöskään riehu koulussa vaan opettajia kunnioitetaan.

Vierailija
518/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osa tenavista on tyhmiä kun saappaat, kiitos vanhempiensa

Vierailija
519/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ei jakseta olla pitkajannitteisia. Jos joku asia alkaa menna hyvin niin heitetaan hanskat poytaan ja jonkin aikaa ratsastellaan saavutetuilla tuloksilla kunnes koko korttitalo romahtaa.

Vierailija
520/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulokset olivat loistavia, joten lähdettiin tekemään uudistuksia. Korjattiin sellaista, mikä ei ollut rikki. Tuli sutta ja sekundaa. Kiitos kasvatus"tieteilijät".