Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti tyhmistää
Pelaaminen tyhmistää ja koukuttaa
Youtube
Henkkoht. en ymmärrä somen ja virikkeiden syyllistämistä, kun ne ovat vain ja ainoastaan vanhemmat jotka ovat vastuussa lastensa ruutuajasta. Meille oli 90-luvulla vielä tietty aika päivässä kun sai katsoa piirrettyjä, nykyään kasvatusvastuu ulkoistetaan roskalle ja viihteelle.
Entisenä koulunkäyntiavustajana voisin myös sanoa muutaman painavan sanan Grahn-Laasosen ja koulutusleikkausten jättämästä tuhosta, mutta se tilanne täällä ketjussa onkin mainittu jo.
Sitä ruutuaikaa oli helpompi säädellä, kun niitä ruutuja oli yksi, ja sielläkin näkyi joku nelosen chatti jossa puhuva pää hokee toimitusjohtajaa. Suosiolla lapsi tai nuori menee tekemään jotain muuta, lukemaan vaikka sitä kirjaa. Mutta nykyään ruutuja on talossakin jokaisella henkilökohtainen ja lisäksi älytelevisio, josta voi valita katsottavakseen juuri sitä mitä haluaa, ja algoritmit laskevat näkyviin sisältöä, joka koukuttaa juuri erityisesti kyseistä katsojaa. Niin ja kaikki kaveritkin ovat siellä ruudussa. Vanhemmilla on ihan tarpeeksi haastetta hillitä omaa ruutuaikaansa, ja siihen lisäksi vielä säädellä lapsen käyttöä. Ei ihme, että nykyvanhemmat ovat niin uupuneita.
Tekosyitä. Lapsi tarvitsee puhelinta vain ollessaan matkalla koulusta kotiin + kulkiessaan kavereiden luona. Sen voi ottaa pois illaksi kun tehdään läksyt ja luetaan kirjoja. Vanhempien ei tarvitse myöskään näyttää esimerkkiä istumalla zombiena läppäreiden ja tablettien edessä, vastuullinen vanhempi osaa huolehtia lapsestaan hillitsemällä ruutuaikaa.
Ohiksena myös että Applen toimarit eivät edes hanki älylaitteita lapsilleen, mikä kertoo paljon siitä miten radikaalisti koukuttavia, tyhmentäviä ja käytöstä muokkaavia kyseiset vimpaimet ovat.
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.
Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa lapsiansa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin kymmenen edellisen vuoden aikana viettänyt edes yhden päivän koululuokassa, syy on ilmiselvä. Siellä ovat kaikki oppilaat samassa. Niin ne, jotka tuskin tuntevat kaikki kirjaimet ja ne, jotka lukevat satasivuisia romaaneja sekä kymmenen ylittävien yhteenlaskujen kanssa tuskailevat ja 8 kertotaulun osaajat. Tätä siis toisella ja kolmannella luokalla, kun kaikkien pitäisi saada ne perusvalmiudet, joilla selvitään koko kouluaika.
Jokaiseen luokkaan riittää sellaisia oppilaita, joiden kanssa opettajan ajasta menee suurin osa. Hyvät oppilaat pärjäävät sielläkin omillaan, mutta heikommat putovat armotta.
Kun siirrytään kouluissakin avokonttorimalliin, tilanne on täysin toivoton. Ei vain heikoimpien oppilaiden vaan myös niiden kohdalla, jotka ovat kovasti sosiaalisia tai on muuten keskittymisongelmia.
Tämä ei ole mielipide vaan empiirinen havainto. Tehköön siitä muut johtopäätöksiä.
Lapseni on usein tuskaillut, että iso osa tunneista menee siihen kun opettajat yrittävät saada poikia rauhoittumaan/tottelemaan.
Tuollaistahan se on aina ollut, mutta ero lienee nykyisin siinä, ettei niihin poikiin saada enää kuria.
Kyseessä siis aivan tavalliset pojat eikä erityislapsia, eli en keksi muuta kuin tuon ettei niihin vaan saada jostain syystä kuria.Tosin ainahan tietyt vilkkaimmat pojat on häiriköineet helposti koko luokkaa.
Kuri on ihan väärä sana. ne pojat on jo päiväkodissa opetettu siihen, että he saavat tehdä, mitä haluavat ja koulussa se sitten näkyy kunnolla. Jostain syystä päiväkodille on ongelmaksi se keskittyvä, rauhallinen lapsi, mutta muihin kontaktia ottava (lyövä, potkiva, kamppaava) ei ole koskaan ongelma.
En keksinyt parempaakaan sanaa, mutta muistan omasta lapsuudestani sen, että ei silloinkaan enää mitään karseaa ”kuria” kouluissa ollut, mutta tietty jämäkkyys ja auktoriteetti opettajilla kuitenkin.
Tunteja häiriköivät laitettiin hyvin matalalla kynnyksellä pulpetteineen käytävälle, ja muut sai opiskelurauhan.
Tekivät siis siellä käytävällä tehtäviä.En osaa sanoa oliko se oikein, mutta pidän tuota ajatusta oikeana, ettei muutaman tyypin anneta viedä koko lauman opiskelurauhaa.
Niin! Nykyään oppilasta ei voi laittaa käytävään, jos et pysty valvomaan häntä. Mielestäni häiriköivä oppilas pitäisi saada pois luokasta, ja jos ei ole koulukuntoinen niin sitten kotiin ja vanhemmat opettamaan! Ei tässä ole mitään järkeä, kaikki kärsivät. Laki pitää heti muuttaa, opettajalle lisää oikeuksia ja vanhemmille ja lapselle vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa lapsiansa itse.
Inkluusio on muotisana, jolla selitetään kaikki. Itse en usko että se on nyt ratkaiseva tekijä. Kyllä se on digitalisaatio. Ja sitäpaitsi kotikoulu on vihoviimeinen ratkaisu, koska se eristää lapsen luonnollisista tarpeistaan, kuten oman ikäistensä seurasta. Tiedän kaksi kotikoulun käynyttä tyyppiä, jotka molemmat ovat syrjäytyneitä. Eivät osaa solmia sosiaalisia suhteita ja pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Vanhempien typeryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
Tähän on helppo tuudittautua. Harmittaako, kun taso heikkenee vaikka kaikki ämmät poistettaisiin? Siitä ei ole kauaa, kun oli juttu Itiksen koulusta. Hyvä ilmapiiri, opettajat hyviä ja viihtyivät. Paljon parempi kuin mm. Käpylän koulu, vaikka aika erilaista väkeä asuu näillä alueilla. Lisäksi lehdissä on ollut paljon juttuja musl””i lääkisopiskelijoista. Tuurillako ne sinne pääsi?
Ei kannata ummistaa silmiä tosiasioilta. Mutta helppo aina huudella, niin ongelmia ei oikeasti tarvitse koskaan ratkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.
Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?
Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.
Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan? Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.
Niin, liikunnan opetusta on kehitettävä sellaiseksi, että se vastaa ihmisten tarpeita. Liikunnan pitää olla hauskaa ja valinnanvaraa on tarjottava, jokaiselle jotakin. Ennen kaikkea liikkumisen on kuitenkin tapahduttava koulun ulkopuolella, eli pallo on vanhemmilla. Leikkikää liikunnallisia leikkejä lastenne kanssa, käykää metsäretkillä, antakaa kokeilla eri liikuntaharrastuksia. Älkää kuskatko autolla kouluun, vaan antakaa kävellä tai pyöräillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa lapsiansa itse.
Olet oikeassa että hyvin usein syynä on resurssipula. Autistinen lapsi ei todellakaan pärjää normiluokassa ilman tukea. Toisaalta ongelma voi olla myös se, että lasten on annettu kotona tehdä ihan mitä huvittaa, eikä ole vaadittu noudattamaan mitään sääntöjä. Sitten ihmetellään kun koulussa tulee merkintöjä. En nyt puhu sinun lapsestasi, vaan yleisellä tasolla, sillä törmännyt myös tähän ilmiöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Kyllä sinullakin on vielä oppimista tuossa kirjoittamisessa, kun et osaa edes kirjoittaa itäsuomalaista oikein..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö syynä lukutaidon hiipumiseen sekin, että harvemmat aikuisetkaan enää lukee. Siis sen ikäiset, joilla kouluikäisiä lapsia on. Miten ne lapsetkaan oppisi lukuharrastukseen, jos vapaa-ajalla vanhemmatkin katsoo mieluummin televisiota tai älylaitteita.
Kyllä vielä 10 vuotta sitten oli harvemmassa se, että oltaisi koko päivä puhelimet kädessä.
Ja sehän on ihan tutkittu juttu, että älylaitteiden lisääntynyt käyttö vähentää keskittymiskykyä ihan kaikissa ikäryhmissä. Kouluissakin halutaan vain lisätä e-kirjoja ja sähköistä materiaalia.
Ongelma on nimenomaan pojilla, tytöt lukee entiseen tapaan. Taitaa olla ongelma enemmän kohtaanto-ongelma, koulut yleensä tyrkyttävät hyvin tylsää aineistoa pakkolukemiseksi. Veikkaan että monia poikia kiinnostaisi kirjat vaikka teknologiasta ja sotahistoriasta, ala-astelaispojille hirviö- ja kummituskirjat oli aikoinaan suosittuja 90- ja 2000-luvun alussa.
Ei se tietenkään vakuuta "kovanaama"-mopopoikia lukemaan yhtään enempää mutta nettipelejä pelaavat pojat saattaisi innostua. Samat kersat vahtaa striimaajien monta tuntia pitkiä videoita videopelin metapelistrategioista niin siihen tiedonjanoon voisi helposti tunkea väliin jotain hyödyllistäkin tietoa. Pojille suunnattuja kirjoja ei vaan nykyään juuri enää julkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä m a a h a n m u u t t a j i a, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös k a n t a v ä e s t ö s t ä koko ajan enemmän ja enemmän. "
Tietenki se liittyy. Kaikki resurssit uppoaa näihin v u o h i p a i m e n i i n ja muuhun ei jää rahaa. Siksi tämä onkin niin vahingollista yhteiskunnalle. Kaikki kärsii siitä.
Pitäisiköhän sinunkin palata takaisin koulun penkille, luetun ymmärtäminen ei selkeästi ole vahvimpia alueitasi.
Mitenköhän tuo olisi pärjännyt PISA-testissä? Hah hah. Kovasti sitä taas öyhötetään, vaikka itse ollaan typeriä kuin kumisaappaat.
Te ette vain halua tunnustaa tosiasoita. Tämä ongelma vain laajenee ja koskettaa jokaista. Tulevaisuudessa vain rikkailla on mahdollisuus kunnon opetukseen, kun olemme samassa tilanteessa kuin länsinaapurimme. Ja te ette kehitykselle voi mitään. Haukutte vain muita kuten nyt teette.
Länsinaapurihan tässä onkin kunnostautunut! Yksityisissä kouluissa saa merkittävästi huonommalla osaamisella parhaan arvosanan, koska vanhemmat haluavat lapsilleen "hyvää opetusta". Kun yhdessä koulussa saa kasin ja toisessa kympin, on aika selvää, kumpaan rahansa vie? Tosiasiassa lapsen osaamisen taso on arvosana 7. Siellä yksityisessä koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkoulun äidinkielen opettajana olen huomannut lukutaidon rapautumisen jo vuosia. Kyse on älypuhelimen vaikutuksesta ja somesta. Keskittymisväli muuttuu sitä kautta aika lyhyeksi, pitempi keskittyminen vaikeutuu.
Jostain syystä myös lähimuisti tuntuu heikentyneen: oppilaat valittavat, että eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa oli. Yhä enemmän joutuu lukemaan oppilaille ääneen esimerkkiaineistoa, koska muuten osa ei pysy mukana.
Oli suuri virhe laajetaa oppivelvollisuutta yläpäästä, kun rahat olisi pitänyt sijoittaa alakoulun ja yläkoulun väliin. Sinne jopo-ryhmiä oppilaille, jotka eivät ole oppineet kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. Nykyisellään heidät siirretään armosta yläkouluun, jossa he aiheuttavat järjestyshäiriöitä joukon jatkona kun eivät osaa tehdä asioita, joita muut tekevät. Nämä puolilukutaitoiset kännykkäaddiktit siirtyvät sitten armovitosilla amikseen, jossa jatkavat letkuiluaan.Varokaa siis tulevaisuudessa asentajia yms jotka eivät osaa kunnolla lukea! Jonnekinhan heidätkin pitää tunkea, eli aiheuttamaan hankaluuksia ihmisille ,jotka palkkaavat heidät.
Tasapäistäminen. Kaikki samalla viivalla. Lapsellisten, toistaitoisten aikuisten keksintöä jolla kompensoivat omaa surkeaa lapsuuttaan. Kaikki ei koskaan ole samalla viivalla. Se on vaan ihmisluonnon piirre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä m a a h a n m u u t t a j i a, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös k a n t a v ä e s t ö s t ä koko ajan enemmän ja enemmän. "
Tietenki se liittyy. Kaikki resurssit uppoaa näihin v u o h i p a i m e n i i n ja muuhun ei jää rahaa. Siksi tämä onkin niin vahingollista yhteiskunnalle. Kaikki kärsii siitä.
Pitäisiköhän sinunkin palata takaisin koulun penkille, luetun ymmärtäminen ei selkeästi ole vahvimpia alueitasi.
Mitenköhän tuo olisi pärjännyt PISA-testissä? Hah hah. Kovasti sitä taas öyhötetään, vaikka itse ollaan typeriä kuin kumisaappaat.
Te ette vain halua tunnustaa tosiasoita. Tämä ongelma vain laajenee ja koskettaa jokaista. Tulevaisuudessa vain rikkailla on mahdollisuus kunnon opetukseen, kun olemme samassa tilanteessa kuin länsinaapurimme. Ja te ette kehitykselle voi mitään. Haukutte vain muita kuten nyt teette.
Tosiasia on se, että nuo suomalaiset öyhöttäjät omaavat itse reippaasti alle 100 äo:n, joten en sillä perusteella huutelisi yhtään mitään muista roduista.
Kyllä tuloksissa näkyy kotikasvatuksen puute varsinkin poikien osalta. Niiden annetaan elää kuin pellossa. Mitään ei vaadita. Saavat elää pelimaailmassa ja valvoa yökaudet. Tytöistä isompi osa on kunnianhimoisia ja suorituvat paremmin. Toki heissäkin osa on prcettään kuvaavaa kosmetologimatskua.
Kyllä tässä näkyy myös apukoulujen, erityis- ja tarkkailuluokkien lopettaminen ja levottoman ja kyvyttömän porukan "integroiminen" tavallisiin luokkiin. Jokaisessa luokassa on vähintään pari kolme oppilasta, jotka ei pysy normaaliopetuksessa mukana ja häiriköi opetusta. Tulee käy paranee heti kun näille järjestetään erityisopetus eri resursseilla eri paikassa kuten ennenwanhaan. Aiemmin apukoulustakin ponnistettiin amikseen. Nyt ne. Tavallisillakinn lapsilla on vaikeuksia pärjätä jatko-opinnoissa.
Some on yksi aika suurikin ongelma. Aikuiset ihmisetkään eivät osaa kielioppia tai viitsi kirjoittaa oikein. Yksinkertaisimmatkin yhdyssanat kirjotetaan erikseen ja sanotaan, ettei sillä ole väliä miten nettiin kirjoittaa. Siitä sitten lapset ottavat mallia.
Netissä ei tarvitse kirjottaa kirjakielellä, mutta pitäis osata omaa äidinkieltänsä edes sen verran, että osaa kieliopin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
Enpä viitsisi noilla välimerkkien käyttövirheillä alkaa pätemään..
Oliko sinulla muuten itse keskusteltavaan aiheeseen jotain lisättävää, muuta kuin haukkua itsellesi täysin vierasta ihmistä ja hänen alaikäistä lastaan?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että me aikuiset rakennamme tämän ilmapiirin, jossa meidän lapsemme ja nuoremme yrittävät kasvaa aikuisiksi? Kuinka omalta osaltasi mielestäsi rakennat kannustavaa ja myönteistä ilmapiiriä ympärillesi ja mm tänne sosiaaliseen mediaan?
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.