Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

Vierailija
30.08.2021 |

Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?

Kommentit (697)

Vierailija
221/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin juuri kurssilla ammattikoulussa teinien keskellä ja suurin osa oli tunnilla puhelin kiinni naamassa. Muistiinpanojakaan ei paljoa jaksettu kirjoittaa.

Joku taisi nappasta kuvan taulun kirjoituksista, mutta tokkopa enää kotona jaksaa tai muistaa vilkasta niitä.

Vierailija
222/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

H A I T T A M A A H A N M U U T T O

Tuhoaa länsimaiset yhteiskunnat yksi toisensa jälkeen.

Minulla on kysymys kaikille alapeukuttajille. Miksi te kiistätte tämän viestin ehdottoman oikeellisuuden? Näin nimittäin tulee tapahtumaan, me degeneroidumme yhteiskuntina yksi toisensa jälkeen samanlaisiksi valtioiksi mitä Af rikka ja kaikki staniat edustavat. Avatkaa nyt silmänne, kysymys on nimittäin myös teidän tulevaisuudestanne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistäköhän johtuu.....ainiin meillä on niitä kivoja pelihetkiä opiskelemassa suomalaisissa kouluissa.

Vierailija
224/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys alkoi laskea Suomessa vuoden 1997 jälkeen. Mammuilu ei siis ole vaikuttamassa tähän.

Suomalaiset kuuluvat älykkäimpien kansakuntien joukkoon heti kaukoidän väen jälkeen yhdessä muiden pohjois-eurooppalaisten kansojen kanssa. Tästä joudutaan menemään kymmeniä yksiköitä alaspäin ennen kuin ollaan perussomalin tai irakin ällin tasolla. Vain älykkäät kansat pystyvät ylläpitämään toimivia yhteiskuntia. On kovat selittelyt päällä taas, heh!

Tämä on kyllä niin historiaton kommentti että ei ole tosikaan. Eri kansojen varallisuus ja menestys vaihtelee historian mittaan, minkä ei pitäisi olla mahdollista jos kaikki on tosiaan vain kansan perinnöllisestä älykkyydestä kiinni. Vuosisatoja Suomi köyhä kuin mikä ja Irakin alue puolestaan oli vuosituhansia ihmiskunnan kehityksen etulinjassa. Vuosisadan päästä huipulla on taas jotain uusia pelureita, epäilemättä hekin tulevat selittämään omaa menestystään jollain geneettisellä erityislaatuisuudella.

Voit itse katsoa mistä tuo lähi-idän rappio alkoi. Sama kun leviää ympäri Eurooppaa sama rappio seuraa perässä. Jos opiskellaan uskontoa kaiken muun sijasta ei yhteiskunta kehity.

Vierailija
225/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä m a a h a n m u u t t a j i a, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös k a n t a v ä e s t ö s t ä koko ajan enemmän ja enemmän. "

Tietenki se liittyy. Kaikki resurssit uppoaa näihin v u o h i p a i m e n i i n ja muuhun ei jää rahaa. Siksi tämä onkin niin vahingollista yhteiskunnalle. Kaikki kärsii siitä.

Pitäisiköhän sinunkin palata takaisin koulun penkille, luetun ymmärtäminen ei selkeästi ole vahvimpia alueitasi. 

Vierailija
226/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.

Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?

Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.

Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan?  Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.

Liikuntatunnit opettavat itsekuriin ja joukkuepeliin. Sen lisäksi ne opettavat sosiaalista älykkyyttä + ovat hyväksi terveydelle. Ihan samalla tavalla kuin se matematiikan opettaminen on hyvästä. Ei näitä voi valita sen mukaan, mikä sattuu kiinnostamaan tai missä on hyvä. 

Liikuntatunnit eivät yleensä opeta yhtään mihinkään. Pahimmillaan ne vahvistavat nokkimisjärjestystä, kiusaamista ja jopa rajua fyysistä väkivaltaa.

Tässä taas kiusatun subjektiivinen kokemus. Tutkimusten mukaan olet väärässä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Ja niissä parhaissa kouluissa ei muuten ole niitä, vaan juuri päinvastoin. Jos on ulkomaalaisia, he on diplomaattien yms lapsia tyyliin KSYK.

Vierailija
228/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

dokaamus ja keskarilla politikoinnissa ei ole lukutaitoa, huudetaan metsään ja karhut vastaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä m a a h a n m u u t t a j i a, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös k a n t a v ä e s t ö s t ä koko ajan enemmän ja enemmän. "

Tietenki se liittyy. Kaikki resurssit uppoaa näihin v u o h i p a i m e n i i n ja muuhun ei jää rahaa. Siksi tämä onkin niin vahingollista yhteiskunnalle. Kaikki kärsii siitä.

Pitäisiköhän sinunkin palata takaisin koulun penkille, luetun ymmärtäminen ei selkeästi ole vahvimpia alueitasi. 

Mitenköhän tuo olisi pärjännyt PISA-testissä? Hah hah. Kovasti sitä taas öyhötetään, vaikka itse ollaan typeriä kuin kumisaappaat.

Vierailija
230/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Ja niissä parhaissa kouluissa ei muuten ole niitä, vaan juuri päinvastoin. Jos on ulkomaalaisia, he on diplomaattien yms lapsia tyyliin KSYK.

PISA tehdään vain peruskouluista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys alkoi laskea Suomessa vuoden 1997 jälkeen. Mammuilu ei siis ole vaikuttamassa tähän.

Suomalaiset kuuluvat älykkäimpien kansakuntien joukkoon heti kaukoidän väen jälkeen yhdessä muiden pohjois-eurooppalaisten kansojen kanssa. Tästä joudutaan menemään kymmeniä yksiköitä alaspäin ennen kuin ollaan perussomalin tai irakin ällin tasolla. Vain älykkäät kansat pystyvät ylläpitämään toimivia yhteiskuntia. On kovat selittelyt päällä taas, heh!

Tämä on kyllä niin historiaton kommentti että ei ole tosikaan. Eri kansojen varallisuus ja menestys vaihtelee historian mittaan, minkä ei pitäisi olla mahdollista jos kaikki on tosiaan vain kansan perinnöllisestä älykkyydestä kiinni. Vuosisatoja Suomi köyhä kuin mikä ja Irakin alue puolestaan oli vuosituhansia ihmiskunnan kehityksen etulinjassa. Vuosisadan päästä huipulla on taas jotain uusia pelureita, epäilemättä hekin tulevat selittämään omaa menestystään jollain geneettisellä erityislaatuisuudella.

Voit itse katsoa mistä tuo lähi-idän rappio alkoi. Sama kun leviää ympäri Eurooppaa sama rappio seuraa perässä. Jos opiskellaan uskontoa kaiken muun sijasta ei yhteiskunta kehity.

Lähi-idän rappion yksi kulmakivi oli aikoinaan kirjapainotaidon kieltäminen (tämä siis ottomaanivaltakunnassa). Tämä näkyy vieläkin alueella siinä, että kirjoja ei lueta läheskään niin paljon kuin vaikkapa Euroopassa. Ihan totta, hommatkaa ja lukekaa niille lapsillenne kirjoja.

Vierailija
232/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Netti tyhmistää

Pelaaminen tyhmistää ja koukuttaa

Youtube

Netissä/somessa tyhjänpäiväinen roikkuminen varmaan voikin tyhmistää, mutta pelaaminen pikemminkin stimuloi nuppia varsin hyvin.

Tietysti se on ollut harrastusten puolelta se sylkykuppi ja nuorison tyhmentäjä, kuten televisio aikanaan ja hömppäkirjallisuus ennen sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kouluun mennään räpläämään älyluuria.

Tossa lähikoulussa ei paljon suomea puhuta. Miten sen oppisi?

Kielikylpyä sen sijaan on tsrjolla, joka välitunti/oppi

Vierailija
234/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Ja niissä parhaissa kouluissa ei muuten ole niitä, vaan juuri päinvastoin. Jos on ulkomaalaisia, he on diplomaattien yms lapsia tyyliin KSYK.

PISA tehdään vain peruskouluista.

Ja KSYK on nimenomaan myös yläkoulu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.

He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.

Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.

Missä näin sanotaan?

Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.

Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.

Vierailija
236/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti tyhmistää

Pelaaminen tyhmistää ja koukuttaa

Youtube

Henkkoht. en ymmärrä somen ja virikkeiden syyllistämistä, kun ne ovat vain ja ainoastaan vanhemmat jotka ovat vastuussa lastensa ruutuajasta. Meille oli 90-luvulla vielä tietty aika päivässä kun sai katsoa piirrettyjä, nykyään kasvatusvastuu ulkoistetaan roskalle ja viihteelle. 

Entisenä koulunkäyntiavustajana voisin myös sanoa muutaman painavan sanan Grahn-Laasosen ja koulutusleikkausten jättämästä tuhosta, mutta se tilanne täällä ketjussa onkin mainittu jo.

Sitä ruutuaikaa oli helpompi säädellä, kun niitä ruutuja oli yksi, ja sielläkin näkyi joku nelosen chatti jossa puhuva pää hokee toimitusjohtajaa. Suosiolla lapsi tai nuori menee tekemään jotain muuta, lukemaan vaikka sitä kirjaa. Mutta nykyään ruutuja on talossakin jokaisella henkilökohtainen ja lisäksi älytelevisio, josta voi valita katsottavakseen juuri sitä mitä haluaa, ja algoritmit laskevat  näkyviin sisältöä, joka koukuttaa juuri erityisesti kyseistä katsojaa. Niin ja kaikki kaveritkin ovat siellä ruudussa. Vanhemmilla on ihan tarpeeksi haastetta hillitä omaa ruutuaikaansa, ja siihen lisäksi  vielä säädellä lapsen käyttöä. Ei ihme, että nykyvanhemmat ovat niin uupuneita.

Vierailija
237/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.

He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.

Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.

Missä näin sanotaan?

Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.

Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.

Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.

Vierailija
238/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.

Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?

Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.

Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan?  Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.

Liikuntatunnit opettavat itsekuriin ja joukkuepeliin. Sen lisäksi ne opettavat sosiaalista älykkyyttä + ovat hyväksi terveydelle. Ihan samalla tavalla kuin se matematiikan opettaminen on hyvästä. Ei näitä voi valita sen mukaan, mikä sattuu kiinnostamaan tai missä on hyvä. 

Liikuntatunnit eivät yleensä opeta yhtään mihinkään. Pahimmillaan ne vahvistavat nokkimisjärjestystä, kiusaamista ja jopa rajua fyysistä väkivaltaa.

Tämä on totta, että liikuntatunnit ovat todella epäarvoistavia. Itse en ole hyvä joukkueurheilussa ja se näkyi aikoinaan siinä, että olin niissä viimeisten joukossa valituista henkilöistä. Tämä ei todellakaan ainakaan parantanut itsetuntoani + ei myöskään ole kiinnostanut jatkossakaan ryhtyä joukkueurheiluun. Tämän lisäksi yläasteella just ne joukkueurheilijat kiusasivat minua ja paria kaveriani. Sama homma kuin jenkeissä "jock-kulttuuri", jossa jockit, elikä jenkkifutiksen pelaajat yms. kiusaavat "nörttejä" (eikös muuten ole aika raukkamaista, miksi eivät uskalla v...lla itsensä kokoisille?). Itse siis nostelin jo silloin penkkiä ja nyt olen käynyt jo reilusti yli 10v salilla ja myös lenkkeilen. Se on muuten pitkällä juoksulla paljon terveellisempää kuin joukkueurheilu. Joukkueurheilu kasvattaa ihmisistä kiusaajia. Peruskoulussa pitäisikin olla enemmän yksilöliikuntaa ja lihaskunnon treeniä, koska nuorilla nimenomaan on heikkoutta lihaskunnossa kun naputellaan vaan tietsikkaa ja puhelinta, minun nuoruudessani naputeltiin paljon 8-bit Nintendoa, Segaa, pleikkaria...

Vierailija
239/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lieneekö syynä lukutaidon hiipumiseen sekin, että harvemmat aikuisetkaan enää lukee. Siis sen ikäiset, joilla kouluikäisiä lapsia on. Miten ne lapsetkaan oppisi lukuharrastukseen, jos vapaa-ajalla vanhemmatkin katsoo mieluummin televisiota tai älylaitteita. 

Kyllä vielä 10 vuotta sitten oli harvemmassa se, että oltaisi koko päivä puhelimet kädessä. 

Ja sehän on ihan tutkittu juttu, että älylaitteiden lisääntynyt käyttö vähentää keskittymiskykyä ihan kaikissa ikäryhmissä. Kouluissakin halutaan vain lisätä e-kirjoja ja sähköistä materiaalia.

Vierailija
240/697 |
30.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?

Ei se oikein selitä asiaa niihin verrattuna, jotka ovat kärjessä. Kärkeen on mennyt Viro, ihan samalla lailla sielläkin on digilaitetta yms. ja nuoret kasvaneet siinä ympäristössä. 

Mutta voihan olla että älykkyys on laskenut joka puolella? Tuo kisahan vaan vertailee, eli tyyliin lanttu pärjäsi paremmin kuin nauris. En tiedä miten sitten olisi jos vuoden -97 nuoret ja vuoden -21 nuoret skabaisivat, niin olisiko taantuma ihan globaalia?

Ainakin länsimaissa älykkyys on laskenut ja tulee laskemaan. Syynä on sosiaaliturva, heikompikin aines pystyy lisääntymään.

Lisäksi sosiaaliturva takaa sen että sinkkunaiset pystyvät tekemään lapsia, ilman että tarvitaan miehen taloudellista panostusta lainkaan. Tämä aiheuttaa myös sen ettei perinteiset ominaisuudet (kova työmies, älykkyys jne) ole enää parisuhdemarkkinoilla yhtä arvokasta. Arvokkaampaa on miesten pituus ja laatikkoleuka.

Ja nyt kun tähän taas tulee liuta alapeukutuksia siltä heikommalta ainekselta, niin kehotan ottamaan mittanauhan käteen ja mittaamaan lasten pituudet 10 vuotta sitten ja nyt. Ruokavalio ei selitä muutosta, nälkää ei olla nähty 60 vuoteen,

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi neljä