Noloin pierusi? Kampaamokatku...

Up

Olin kuoroni kanssa adventtihartaudessa esiintymässä. Oli meidän vuoromme enkä pystynyt pidättämään kaasua enempää. Päästin pitkän hiljaista lauluamme säestävän pierun. Kyllä nolotti! Ympärilläni olevat vilkuilivat toisiaan kysyvästi. Eivät tainneet tietää että olin syyllinen.

Olin kaverini luona kylässä ja siellä oli paljon muitakin kavereita.

Vatsassa alkoi tuntua siltä, että olisi paras mennä vessaan. Ilmaa alkoi kertyä ja sitä piti mennä päästämään ulos.

Niinpä lähdin muina miehinä hipsimään vessaa kohti.

Huomiotta en kuitenkaan päässyt sinne menemään, koska jokaisella askeleellani takapuolesta kuului pieni narahdus. Yritin kävellessäni puristaa pakaroita yhteen, ettei ääntä kuuluisi, mutta se vain kuului.

Se oli erittäin nolo tilanne ja huomasin, että joitain nauratti.

Ei olisi tehnyt mieli tulla vessasta ulos enää koko iltana, mutta pakkohan se oli.

Tuttavani oli linja-autokuski maaseudulla ja vuoro oli juuri päättymässä. Kuljettajan kopissa oli mikrofoni sitä varten, että sillä saa kuuluttaa matkustajille tarvittaessa.

Kyydissä ei ollut enää ketään, joten tämä kuski päätti vähän irrotella. Hän lauloi mikrofoniin kovaan ääneen, sitten välillä pieraisi siihen ja tätä hän jatkoi, kunnes kauhukseen näki, että takapenkiltä nousi pienikokoinen naishenkilö. Nainen sanoi, että ”jäisin tuolla seuraavalla pysäkillä pois”.

Tuttavani ei ollut nähnyt, että kyydissä oli kuitenkin vielä tämä yksi matkustaja. Voi sitä nolouden määrää.

Tämän jutun hän kertoi vuosia työuransa päättymisen jälkeen, kun jo itseäänkin juttu nauratti.

Autokoulun inssiajossa. Kärsin ns. stressivatsasta ja olin ollut maha kuralla koko aamun inssiä hermoillessani. Inssi käski ajaa takaisin katsastuskonttorin pihaan, ja pysäköityäni kertoi minun läpäisseen ajokokeen. Naurahdin helpotuksesta, ja samaan aikaan perseeni NARAHTI helpotuksesta. Inssikin naurahti, avasi ikkunan ja antoi palautteen. Siis ajamisesta. 

Tuli heti mieleen tämä tarina. On ehkä uskomattomin pierutarina, jonka olen kuullut.

Olin 15 ku. Joku idiotti keittäjä väitti makaroonilaatikon olleen laktoositonta, eipä ollut.

Oli niin perkeleen hirveästi ilmavaivoja välitunnilla, kaverit nauroi tuskalleni, että oli pakko mennä kotiin. No kotona koko ilta meni vessanpöntöllä

Olin paikallisessa kuppilassa iltaa istumassa australialaisen miehen kanssa. Olimme tavanneet vain muutama kuukausi aiemmin ja vain ystäviä, mutta olin häneen totaalisen ihastunut. Vatsassa kiersi mutta jostakin syystä ajattelin että ei tässä mitään, menen sitten lähtiessä vessan kautta. Ihan kuin se vessassa käynti olisi ollut nolompaa kuin seuraavaksi tapahtunut! Juttelimme siitä mitä seuraavaksi tehtäisiin kun kurottauduin laukustani ottamaan matkapuhelinta ja silloin se tapahtui, aivan törkeän isoilla ääniefekteillä varustettu pieru pääsi ilmoille. Jäädyn aivan täysin, ja jotenkin kuvittelin että voisin tästä selvitä narisuttelemalla tuolia niin että lähtisi samanlainen ääni. Ei lähtenyt. Välillemme ei koskaan kehittynyt mitään ja olemme edelleen toisinaan yhteyksissä mutta edelleen nolottaa aivan vimmatusti.

Up

Piereskelen jatkuvasti ilman tunnontuskia. Mulkoilen sen jälkeen syyttävästi jotakuta lähistöllä seisovaa, ellei suolikaasu ole tullut ulos sen verran äänekkäästi ettei kenelläkään ole syyllisestä epäilystä.

Uusi poikaystävä oli ensimmäistä kertaa luonani viettämässä iltaa ja laittelimme ruokaa yhdessä. Seisoin leikkaamassa salaattia kun hän tuli taakseni ja puristi minua hartiasta. En tiedä mitä oikein tapahtui, koska minua ei pierettänyt mutta tuon puristuksen seurauksena minulta pääsi pieni kimeä pieru.

Siis aivan kun koiran vinkulelusta, josta puristamalla saa aikaan äänen :D

Kyllä hävetti.

Olin seiskaluokalla laktoosirasitustestissä ja illalla oli koulun disko. No arvaahan sen mitä kävi. Meinasin räjähtää vaikka pierin ku hyeena.

Koko jumppasali löyhkäs, onneks oli pimeetä.

Hop

Vierailija kirjoitti:

Lisää?

Minä lasken suhnulla. Säästyy epäilyiltä.

Minulla on vahva pidätyskyky, siltä osin pärjäisi poliisina.

Minulla ei oikeastaan koskaan ole vatsa sekaisin ja piereminenkin on kohtuullista paitsi nyt uuden vuoden illanistujaisissa pääsi klassikko. Meillä oli pari pariskuntaa vieraana siis sellaisia, joita näemme muutenkin melkein joka päivä pihalla tai harrastuksissa.

Olin aloittanut viikolla rautatablettikuurin ja sattumalta pari päivää aikaisemmin löytänyt myös maitohappobakteeritabletteja kaapista, jotka ajattelin syödä kuurimaisesti loppuun ettei mene hyvät tabletit hukkaan. Istuimme siinä iltaa sitten, tissuteltiin kuohuviiniä ja syötiin kaikenlaisia kermaisia herkkuja. Minulla on vähän laktoosin kanssa ongelmia, muttei niin paljoa että ruokien täytyisi olla tiukasti laktoosittomia. 

Tietysti siinä illan aikana ei tullu paljoa liikuttua ja jossain vaiheessa nousuhumalaa huomasin, että nyt on muuten maha turvoksissa. Kävin vessassa yrittämässä kaasujen päästöä, mutta mitään ei tullut, hirveä turvotus vaan suolessa ja maha paisui palloksi niin, että housuja kiristi. Olin kuitenkin niin hyvällä mielellä kivassa tuiterissa, etten jaksanut asiaa sen enempää murhetia. Kyllä se siitä. 

No katsottiin terassilta raketit ja skoolattiin, ja minulla alkoi olla tosi hankala olo. Odottelin, että muut menisivät sisälle ja jäin vielä terassille "siivoamaan" eli yritin piereskellä minkä uskalsin ponnistella mutta ilman tulosta. Tuiterista huolimatta olin jo osannut laskea päässäni yhteen rautatabletit+maitohappobakteerit+laktoosi= ei hyvä juttu ollenkaan.

Vieraat siitä alkoivat tehdä lähtöä ja olin oikeasti niin onnellinen, että teki mieli hurrata. Ei tarvitsisi enää jännittää pierua sopimattomassa tilanteessa. Olin niin helpottunut, että ystäväpariskunnan miehen halatessa oikein lujasti, rentouduin ja takapuolestani purkautui arviolta kuusi litraa kuolemalta haisevaa kaasua hiljaisena leijana eteiseen, jonne olimme ahtautuneet. Halauksen aikana kuului vaan pitkä phiuuuuuuuuuh ja kauhea kalman haju. Tää mies räpytteli silmiään hämmästyneenä ja kaikki olivat yhtäkkiä ihan hiljaa. Onneksi oma mies hoksasi avata ulko-oven ja alkoi isännöidä vieraita ulos. 

Päästin työhuoneessa kunnon kaasupläjäyksen. 10 sekuntia myöhemmin pomo tuli ovesta katsomaan näytölläni olevaa taulukkoa...

Noloin oli lukiossa. Olin pidemmän aikaa jo katsellut erästä tyttöä sillä silmällä ja olimme oikeastaan vasta alkaneet liikkua vähän ns. samoissa porukoissa. Mutta edelleen meillä ei ollut mitään sutinaa keskenämme. Sitten tuli joku perjantai tai lauantai-ilta. Sovittiin tuon porukan kesken, että mitä jos nähtäisiin ja hengailtaisiin. (Aikaisemmin porukka oli jutellut vain koululla ja kahvilassa.) Jossain vaiheessa otettiin vähän kuppia ja jotenkin tytöt sitten keksi alkaa vertailemaan leikkimielisesti poikien ominaisuuksia. 

No arvaatte jo... jossain vaiheessa leikki meni siihen, että kuka tuoksuu parhaalta. Parfyymejä siis tarkoitettiin. Olin juuri hetki sitten päästänyt Hiljaisen Hiipijän ilmoille, ajatellen tottakai että se on myös hajuton. Eikä kukaan juuri sillä hetkellä ollut aivan vieressä. Tämä ihastukseni kohde sitten iloisesti totesi, että "aloitetaan Harrista ja miltä hän tuoksuu". Hän tuli viereeni ja nuuhkaisi kaulan kohdilta ja samaan aikaan itsekin haistoin, että nyt se hiljainen hiipijä tulee paidan alta ja ei todellakaan niin hajuttomana.

Olisin halunnut kyllä kuolla juuri tuolla hetkellä. Nainen vieläpä totesi jotenkin, että oho... nyt tuli kehiin vähän erilaiset tuoksut. Ja porukasta osa naureskeli vaivautuneesti.

Tämä ei myöskään ole happy ending tarina. Tuo nainen alkoi seurustella kaverini kanssa ja varmaan tuon pieruepisodin takia.

Se joka pierua pidättää on hänellä muutakin salattavaa joten antakaa flatista vaan. Paras pieru on peiton alla päästetty niin sanottu "mykkä hiihtäjä" ja sitten sanoo vieressä makoilevalle partnerille että tuleppas tänne saman peiton alle...halituttaa niin kovasti. Toimii aina.

Odottelin ratasikäisen lapsen kanssa kirjaston aukeamista. Muita ei ollut lähimailla ja päästin pierun. Kulman takaa tulee juuri silloin asiakas paikalle ja samaan aikaan haistan pieruni ja pieni lapseni sanoi "hirvee haisee".

Minä osaan laskea suhnulla ja pidätyskyky on vahva..  Aina vain ei pokka pidä, useiten kyllä pitää.