Mitä mieltä olette ei-monogamisesta suhteesta?

En haluaisi olla muiden miesten kanssa, mutta naiset kiinnostaa. Olen siis heterosuhteessa oleva parikymppinen nainen. Ollaan kyllä keskusteltu tästä poikaystäväni kanssa ja on hänelle ihan fine jos sellainen tilanne tulee eteen :) Ei siis ihan monogamisia olla, vaan sama sukupuoli on kummallekin sallittu kokeilumielessä.

En ikinä, ikinä itse pystyisi muunlaiseen kuin monogamiseen suhteeseen. Muiden suhteet taas ovat heidän oma asiansa. Toivottavaa on vain, että kaikki osapuolet ovat kuviosta samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi olla muiden miesten kanssa, mutta naiset kiinnostaa. Olen siis heterosuhteessa oleva parikymppinen nainen. Ollaan kyllä keskusteltu tästä poikaystäväni kanssa ja on hänelle ihan fine jos sellainen tilanne tulee eteen :) Ei siis ihan monogamisia olla, vaan sama sukupuoli on kummallekin sallittu kokeilumielessä.

Sama! Saanko kysyä että miten ehdotit asiaa miehellesi? Itse olen asiaa miettinyt jo pitkään, mutta en oikein tiedä miten miehelle sanoa asiasta. Rakastan miestäni, mutta koen bi-seksuaalina, että jotain keskeistä jää puuttumaan elämästä, jos en voi olla naisten kanssa intiimistä välillä. Pettääkkään en halua vaan toivoisin että saisin mieheltä suostumuksen muita naisia tavata siinä mielessä.

Vaimo tällaista joskus ehdotellut, tosin niin toteutettuna, että olisi toinen nainen suhteessa meidän molempien kanssa. Yksi yö olisi varmasti mukava kokea, mutta en muuten toista naista jaksaisi joten puheeksi on jäänyt.

Monisuhteisuutta on itse asiassa kokeiltu modernina aikana valtiossa jota ei heti tulisi ajatelleeksi: Neuvostoliitossa vallankumouksen jälkeen jonnekin 1920-luvulle. Sitten Lenin kuoli, vallankumouksen huuma haihtui ja monet asiat muuttuivat taas perinteisiksi.

Veikkaan, että keskivertonaisten olisi helpompi saada näitä sivusuhteita kuin perusjampan. Siksi polyamoria olisi käytännössä kuin Taleban toisin päin. Jos sitä harrastaa pienehkö joukko, mikäs siinä. Mutta jos polyamoriasta tulee massaliike, se aiheuttaa väistämättä myös inhimillisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi henkirikokset kasvaisivat. Myös lasten asema heikkenisi. Ajatelkaapa jotain uusperheessä olevaa lähiö-Pirkkoa tai Jarmoa omine lapsineen. Siinä kuviossa on jo pyörittämistä. Toinen ihastuisi naapurin x:ään, ja ehdottaisi sivusuhdetta tämän kanssa.

Jossain vaiheessa tulisi vastaliike. Siirtyisimme Unkarin ja Puolan tielle, tai pahimmassa tapauksessa vielä pidemmälle.

Sain miehen suostuteltua ja elän nyt unelmaani, useita miehiä on viikossa ja jatkuvaa alkuhuumaa <3

Ei ole ollenkaan mun juttu moniavioisuus. En tykkäisi jos mies menisi enkä kyllä koe itsekään minkäänlaista tarvetta. Joskus sitä leikittelee ajatuksella, mutta tuttu kumppani on paras.

Mutta tunnen kyllä ainakin yhden pariskunnan, joilla tämä toimii. Mies ei kyllä taida siinä suhteessa olla ollenkaan se menevä osapuoli, mutta tuntee vaimonsa muut kumppanit. En tiedä onko näiden vakkareiden lisäksi jotain muuta säätöä vielä.

Olen elänyt vähän tämänkaltaisessa suhteessa. Olen mies eikä minulla ollut muita naisia, ei ollut tarvetta, mutta tyttikseni oli aika vahvasti naisiin päin kallellaan eikä paljon ujostellut sen kanssa. En tiedä miten se aina tunnistikin niitä tyyppejä mutta kun mentiin ulos niin aina jossain vaiheessa iltaa se oli kaulailemassa jonkun toisen naisen kanssa. Ei se minua sillä tavalla kiusannut, tai ehkä vähän, mutta kun se oli muutenkin niin passionate kaikkiin seksiin liittyvään niin en lähtenyt siitä numeroa tekemään. Itse asiassa ehdotinkin kerran, että kokeiltaisko kolmiota mutta siitä se ei ollut kiinnostunut. Sille se oli semmoinen naisten juttu kokea suuret tunteet.

Tämä nyt vaikuttaa provolta, mutta itse en ole kiinnostunut avoimesta tai moniavioisesta suhteesta. Minusta se on kuitenkin ihan hyvä vaihtoehto niille joille se sopii. Se vaatii kuitenkin sitä, että se on molemmille ok, aloituksen kaltainen tilanne jossa monogamiaa toivova painostetaan erolla uhkailemalla avoimeen suhteeseen on tuhoon tuomittu. Silloin on aika selvää että toisella on avoimessa suhteessa paha olla. Jos haluaa panna muita, pitää etsiä sellainen kumppani jota ei se muiden paneskelu haittaa. Ei sellainen, joka on niin rakastunut ja tossu että on painostettavissa avoimeen suhteeseen vaikkei sitä oikeasti halua.

Tämä nyt vaikuttaa provolta, mutta itse en ole kiinnostunut avoimesta tai moniavioisesta suhteesta. Minusta se on kuitenkin ihan hyvä vaihtoehto niille joille se sopii. Se vaatii kuitenkin sitä, että se on molemmille ok, aloituksen kaltainen tilanne jossa monogamiaa toivova painostetaan erolla uhkailemalla avoimeen suhteeseen on tuhoon tuomittu. Silloin on aika selvää että toisella on avoimessa suhteessa paha olla. Jos haluaa panna muita, pitää etsiä sellainen kumppani jota ei se muiden paneskelu haittaa. Ei sellainen, joka on niin rakastunut ja tossu että on painostettavissa avoimeen suhteeseen vaikkei sitä oikeasti halua.

Inhottaa ajatus sinkkuna, jos törmään johonkin ihmiseen jonka kanssa haluaisin seurustella, onkin poly. Toinen vaan haluaisi minulta seksiä, eikä hänestä voi etsiä tukea ja turvaa, koska haluaa vain lennellä kukasta kukkaan.

Vastenmielistä. Ikäänkuin kuin toisten hyväksikäyttöä. Kuvottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi olla muiden miesten kanssa, mutta naiset kiinnostaa. Olen siis heterosuhteessa oleva parikymppinen nainen. Ollaan kyllä keskusteltu tästä poikaystäväni kanssa ja on hänelle ihan fine jos sellainen tilanne tulee eteen :) Ei siis ihan monogamisia olla, vaan sama sukupuoli on kummallekin sallittu kokeilumielessä.

Sama! Saanko kysyä että miten ehdotit asiaa miehellesi? Itse olen asiaa miettinyt jo pitkään, mutta en oikein tiedä miten miehelle sanoa asiasta. Rakastan miestäni, mutta koen bi-seksuaalina, että jotain keskeistä jää puuttumaan elämästä, jos en voi olla naisten kanssa intiimistä välillä. Pettääkkään en halua vaan toivoisin että saisin mieheltä suostumuksen muita naisia tavata siinä mielessä.

Itse kerroin tämän jo ennen kun alettiin seurustelemaan, joten ollut siinä mielessä helppoa kun se oli alusta asti fine. Mutta kannattaa rohkeasti ehdottaa! Itse ajattelen niin että ei se tarkoita että rakastaisin tai haluaisin poikaystävääni yhtään vähemmän. Mulla on vaan mielenkiinto kokeilla myös naisten välistä seksiä. En siis ole vielä ikinä mennyt pussailua pidemmälle joten en ole ihan varma olenko bi (myös tämä vaikuttaa koska haluan ns. selvittää asian :D).

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt vähän tämänkaltaisessa suhteessa. Olen mies eikä minulla ollut muita naisia, ei ollut tarvetta, mutta tyttikseni oli aika vahvasti naisiin päin kallellaan eikä paljon ujostellut sen kanssa. En tiedä miten se aina tunnistikin niitä tyyppejä mutta kun mentiin ulos niin aina jossain vaiheessa iltaa se oli kaulailemassa jonkun toisen naisen kanssa. Ei se minua sillä tavalla kiusannut, tai ehkä vähän, mutta kun se oli muutenkin niin passionate kaikkiin seksiin liittyvään niin en lähtenyt siitä numeroa tekemään. Itse asiassa ehdotinkin kerran, että kokeiltaisko kolmiota mutta siitä se ei ollut kiinnostunut. Sille se oli semmoinen naisten juttu kokea suuret tunteet.

Pystyn samaistumaan vaikken noin suora olekaan. Ollaan kyllä puhuttu myös kolmenkimpasta ja tämä varmaan toteutetaankin josain vaiheessa. Ompahan sitten poikaystävällekin jotain hyötyä tästä järjestelystä!

T:edellinen

Ei ongelmaa, antaa mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polyamorisissa suhteissa elävät ovat aina vähän outoja. En itse luottaisi mieheen, jonka mielestä on ok, että vaimolla on muita hoitoja, en vaikka olisi omani :)

En usko, että naisten seksuaalisuus on samanalaista, kuin miesten, vaikka nykyään niin uskotellaan kovasti. Säälittäviä ovat kaikki nämä voimaantujat.

Kuule, nyt ei enää eletä 1200-luvulla. Meillä naisilla on oltava ihan samat oikeudet kuin miehelläkin kaikkia asioita koskien, myös avointa seksuaalisuutta ja suhteita. Itse uskon että monet meistä naisista luulee vain että meidän pitäisi elää hillitymmin yhden kanssa, koska meille on pienestä pitäen niin opetettu ja näytetty esimerkkiä, vaikka moni meistä sisimmässään haluaa olla useiden miesten kanssa samaan aikaan ja kokea sitä ihanaa alkuihastumista yhä uudelleen ja uudelleen. Näen tämän yhtenä tärkeänä tasa-arvon asiana ja iso arvostus niille vahvoille naisille. jotka ovat uskaltaneet omilla kasvoilla tulla asian tiimoilta julkisuuteen.

Kenellä aviossa olevalla miehellä on "oikeus" paneskella ympäriinsä?

Minulle ei ole opetettu pienestä pitäen monogamiaa, eikä sinullekaan. Tämä on vain taas yksi näistä uusfeministien höpötyksistä, että tyttöjä jotenkin ankarasti koulutetaan johonkin tietynlaiseen naisen rooliin. Tämähän on vale.

Moni meistä ei halua kokea "sitä ihanaa alkuihastumista yhä uudelleen ja uudelleen useiden miesten kanssa samaan aikaan", päinvastoin, kuulostaa hieman pakonomaiselta.

Tasa-arvoa ja vahvuutta ei ole se, että kaikki paneskelevat ympäriinsä. Näiden esimerkkien perusteella olet ilmeisesti niitä naisia, joiden mielestä prostituutiokin on voimaannuttavaa.

Se, että naisten ja miesten seksuaalisuus on erilaista, ei tarkoita, että meidän pitäisi mennä takaisin 1200-luvulle, tai millekään luvulle. Biologia on kuitenkin se, joka määrittää paljon meidän elämäämme, myös seksuaalisuuden osalta. Siinä ei intersektionaalisen feministin mölinät paljon paina.

Ei-monogaminen = ei pysty sitoutumaan vaan haluaa jatkaa sinkkuelämää.

Toivottavasti miehesi voimaantuu ja jättää sian.

En ehkä ryhtyisi itse mutta en näe mitään väärää kunhan on tosiaan yhdessä sovittu asia. Vaikka provohan tämä on

Vierailija kirjoitti:

Vaimo tällaista joskus ehdotellut, tosin niin toteutettuna, että olisi toinen nainen suhteessa meidän molempien kanssa. Yksi yö olisi varmasti mukava kokea, mutta en muuten toista naista jaksaisi joten puheeksi on jäänyt.

Monisuhteisuutta on itse asiassa kokeiltu modernina aikana valtiossa jota ei heti tulisi ajatelleeksi: Neuvostoliitossa vallankumouksen jälkeen jonnekin 1920-luvulle. Sitten Lenin kuoli, vallankumouksen huuma haihtui ja monet asiat muuttuivat taas perinteisiksi.

Veikkaan, että keskivertonaisten olisi helpompi saada näitä sivusuhteita kuin perusjampan. Siksi polyamoria olisi käytännössä kuin Taleban toisin päin. Jos sitä harrastaa pienehkö joukko, mikäs siinä. Mutta jos polyamoriasta tulee massaliike, se aiheuttaa väistämättä myös inhimillisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi henkirikokset kasvaisivat. Myös lasten asema heikkenisi. Ajatelkaapa jotain uusperheessä olevaa lähiö-Pirkkoa tai Jarmoa omine lapsineen. Siinä kuviossa on jo pyörittämistä. Toinen ihastuisi naapurin x:ään, ja ehdottaisi sivusuhdetta tämän kanssa.

Jossain vaiheessa tulisi vastaliike. Siirtyisimme Unkarin ja Puolan tielle, tai pahimmassa tapauksessa vielä pidemmälle.

No ainahan naisen on helpompi saada seksisuhde, varsinkin jos kumppanin tasolle ei aseta kovin korkeita vaatimuksia. Jos naisen baaritiskillä pitää kysäistä yli kymmeneltä random tyypiltä, että haluaisitkos nussia niin on aika epätodennäköistä, että kaikilta tulee pakit, kun osalle kelpaa vaikka tikapuut kunhan reikä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo tällaista joskus ehdotellut, tosin niin toteutettuna, että olisi toinen nainen suhteessa meidän molempien kanssa. Yksi yö olisi varmasti mukava kokea, mutta en muuten toista naista jaksaisi joten puheeksi on jäänyt.

Monisuhteisuutta on itse asiassa kokeiltu modernina aikana valtiossa jota ei heti tulisi ajatelleeksi: Neuvostoliitossa vallankumouksen jälkeen jonnekin 1920-luvulle. Sitten Lenin kuoli, vallankumouksen huuma haihtui ja monet asiat muuttuivat taas perinteisiksi.

Veikkaan, että keskivertonaisten olisi helpompi saada näitä sivusuhteita kuin perusjampan. Siksi polyamoria olisi käytännössä kuin Taleban toisin päin. Jos sitä harrastaa pienehkö joukko, mikäs siinä. Mutta jos polyamoriasta tulee massaliike, se aiheuttaa väistämättä myös inhimillisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi henkirikokset kasvaisivat. Myös lasten asema heikkenisi. Ajatelkaapa jotain uusperheessä olevaa lähiö-Pirkkoa tai Jarmoa omine lapsineen. Siinä kuviossa on jo pyörittämistä. Toinen ihastuisi naapurin x:ään, ja ehdottaisi sivusuhdetta tämän kanssa.

Jossain vaiheessa tulisi vastaliike. Siirtyisimme Unkarin ja Puolan tielle, tai pahimmassa tapauksessa vielä pidemmälle.

Se, että monisuhteisuutta kokeiltiin juuri Neuvostoliitossa on itse asiassa aika loogista. Kommunismin idea oli hajottaa kaikenlaisia valtarakenteita (lähinnä tietenkin taloudellisia). Varmaan ydinperhe oli yksi hajotettavien listalla, niinkuin se on nykyäänkin. Nykymeno nimittäin perustuu postmodernistisille ideoille ja nyt hajotetaan sukupuolirooleja ja jopa biologista sukupuolta sekä tietenkin näitä iänikuisia "patriarkaalisia rakenteita", huoh. Näihin kuuluu naisen asema monogaamisessa suhteessa. Siksi nykyään sikiää näitä sinitukkien ja ituhippien ah niin säälittävän näköisiä yhteenliittymiä, joissa usein on lapsiakin. Tämän vuoksi myös uudistetaan perhevapaita, että vauvalomat voidaan jakaa muillekin kuin biologisille vanhemmille ja hävitetään sanat "äiti" ja "isä" kaikista säännösteksteistä.

Siinä mielessä näen nämä polyamoriset henkilöt aina tässä valossa, toteuttamassa ylhäältä annettua ideologiaa, josta eivät itse ymmärrä tuon taivaallista, oman mielenterveytensä (joskus jopa omien lastensa mielenterveyden!) kustannuksella.

Teoriassa monisuhteilu on kaunis tapa järjestää rakkauselämänsä, mutta käytännössä se on aivan valtavasti työtä. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kovin kaksisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja eikä edes yhden kumppanin kanssa osata kommunikoida tai ottaa toisen tunteita ja tarpeita huomioon. Mitäs sitten kun kumppaneita on enemmän ja mahdollisesti vielä näillä kumppaneilla muita kumppaneita? Siinäpä sitten yritätte selviytyä jokaisen suhdekuvion osapuolen uniikkien kiintymyssuhdehaasteiden kanssa.

Pidin nuorempana itseäni polyamorisena ja monisuhteilu oli mulle vahvasti ideaali, jonka mukaan elämää tulisi elää. Nyt vähän vanhempana oon tajunnut kaipaavani ennen kaikkea selkeyttä ja rauhaa rakkauselämääni ja oonkin nykyään ihan valtavan onnellinen monosuhteessa. Ihastuksia tulee ja menee, maailma on täynnä kiinnostavia ihmisiä, joihin mahdollisesti voisi rakastua ja joiden kanssa kokea vaikka mitä huikeaa, mutta mieluummin pistän täst edes energiani suhteen vaalimiseen ja syventämiseen yhden kumppanin kanssa.