Lue keskustelun säännöt.
Päihdeongelmaiset naiset
23.08.2021 |
Heitä kohtaan ei monilta löydy myötätuntoa, täytyy myöntää omaltakin kohdalta näin, koska ajattelen asiaa lasten kannalta. Kova elämä tekee kovaksi, katkeraksi ja kenellekään muulle ei oikein ymmärrystä ole kuin itselle. Heihin kohdistuu paljon tuomitsemista, siis paljon enemmän kuin päihdeongelmaisiin miehiin. Ja lisäksi ovat tekemisissä ihan järkyttävien miesten kanssa. Omaisille tosi raskasta, saavat paljon kuraa niskaansa.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Sinun ihmisarvosi ei liity päihdeongelmaisiin eikä heidän ihmisarvonsa ole riippuvainen sinun arviostasi, se lienee itsestäänselvyys?
Mutta kaikki mitä sanot ja miten arvioit muita kyllä liittyy sinuun, miten muuten voisikaan olla? Ne asiat kertovat sinusta mitä muista ajattelet, ennen kaikkea sinun kokemuksistasi ja elämäntarinastasi. Arvot eivät synny tyhjiössä. On esimerkiksi selvää, että päihdeongelmaisten omaisilla ei ole kovin empaattisia ajatuksia päihdeongelmaisista, jos nämä ovat olleet väkivaltaisia tai hankalia. Hiljaisesti itsensä tuhonneiden ja hyväntahtoisten päihdeongelmaisten omaiset taas voivat tuntea pelkästään myötätuntoa ja nähdä päihdeongelmaiset täysin olosuhteiden armoilla olleina ressukoina. Jo pelkästään remuava juoppoporukka omassa kotirapussa voi vaikuttaa siihen miten päihdeongelmaiset näkee. Jos heistä ei ole mitään kokemusta, se kertoo kaikkein eniten sanojasta itsestään eikä päihdeongelmaisista juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Sädekehän kiillotusta: MINÄ olen niin hyvä ihminen, että tunnen myötätuntoa juoppojakin kohtaan. Itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun perusteella päihdeongelmaisilla on ilmeisesti jonkinlainen nokkimisjärjestys, missä omaa paremmuutta yritetään korostaa sen avulla, että asiat ovat kunnossa ja kukaan ei huomaa mitään.
Mutta kun kaikki alkoholistit, narkomaanit ja muut ovat joskus olleet niitä viihdekäyttäjiä, kunnes käyttö etenee. Ei tietenkään onneksi kaikilla, vaan jää siihen vaiheeseen, että pystyy säilyttämään merkittävän osan ns. normaalielämästä. Sehän onnistuu vain, jos on jonkin verran resursseja mitä huono-osaisimmilla ei ole. Ne huono-osaiset, köyhät päihdeongelmaiset suistuvat aikaisemmin, mutta ei se heistä yhtään huonompia tee. Heillä vain oli heikommat kortit, ehkä jo geneettisesti.
Alkoholisteille on hirmuisen tärkeää, että joku on pahempi juoppo kuin itse. Huumeita käyttävien mielestä suonensisäisesti käyttävät vasta ovat nistejä, muut kai jotain viihdekäyttäjiä mukamas. Eli joku absurdi sisäinen paremmuusluokitus tosiaan on.
Tuo on ihan keskeinen osa addiktiota (sitä tarkoitetaan sillä, että se on itsensä kieltävä sairaus). Addikti etsii aina ihmisiä joihin verrata itseään. Alkoholisti voi aina sanoa, että ei edes juo tiukkaa viinaa, tai käy töissä, tai juo vain viikonloppuisin, tai... Ja samoin huumeiden kanssa ne on ne subua vetävät, suoneen vetävät, ym jotka on nistejä. Ihmiset jopa joskus hakeutuu sellaiseen seuraan jossa muut juo/käyttää enemmän/rajummin jotta itse voi tuntea paremmuutta.
Se mahdollistaa oman ongelman kieltämisen ja haitallisen elämän jatkamisen.
Olen mietiskellyt tällaista itsekin omalla kohdallani, kun seuraani hakeutuu vain päihdeongelmaisia ja minähän hyysään ja jaksan ymmärtää.
Itse en käytä muuta kuin alkoa, ja sitä aivan liikaa 50 kiloiseksi naiseksi. Tosin, musta ei ole sinällään vaikea olla ilmankaan, keksin tekemistä mm urheilun ja käsitöiden parissa ja huomaan selvinä kausina kaikki selvyyden hyödyt.
Nykyiseni juo useammin, tosin pienempiä annoksia kuin itse. Käyttää pilveä melkein päivittäin ja tuntuu olevan äkäinen ja odottavan että pääsee vetämään muutakin, jota on tehnyt tietåmättäni, koska heti alkuun tein selväksi etten halua seurustella ikinä nstin kanssa.
Hänelle on tärkeä korostaa, ettei ainakaan käytä suonensisäisäisiä ja yrittää olla juomatta raakoja, mulle rähjää alkoholin käytöstä ja kuitenkin kun koetan olla juomatta, niin yrittää saada mut juomaan.Olen tässä pähkäillytkin, että onko joku juttu saada mut ns alemmalle tasolle, jotta voi tuntea ylemmyyttä ja olla itse muuttumatta?
Mitäköhän tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
Aika selvältähän tuo vaikuttaa, että hän koettaa saada sinun ongelmasi isommalta kuin omansa, mutta se ei kuitenkaan kummankaan ongelmaa pienennä. Onko hänellä myös vahva kannabikseen liittyvä ideologia kuten monilla on, että sillä ei ole mitään haittoja alkoholiin verrattuna? Jolla peittävät sen tosiasian, että päivittäinen oma käyttö on riippuvuutta, sekä henkistä että fyysistä ja vaikuttaa elämään monin tavoin.
Monet ihmiset elävät päihdeongelmaisina koko elämänsä, se on heidän elämäntapansa eikä sen pitäisi peittää heidän muuta persoonansa muilta eli minä lähtisin siitä, että jos mies haluaa käyttää kannabista päivittäin, niin minkä verran se sinua haittaa vai rakastatko häntä siitä huolimatta? Onko se ainoa ongelma, että sinun käyttösi kommentointi on hänen päihdesairautensa seurausta, voisitteko sopia, että jätätte toistenne päihteiden käytön kokonaan kommentoimatta ja keskitytte oman käyttönne miettimiseen (jos on tarvetta). Sellaisesta on turha riidellä, jos se kerran on vain päihdesairauden oire.
Ja mitä tarkoitat hyysäämisellä? Elätätkö miestäsi? Minkä verran se häiritsee sinua, että hyysäät häntä vai onko elämänne hyvää hänen päihdeongelmastaan huolimatta. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi sanoa mikä sopii sinulle ja mitä elämältäsi haluat. Nämä ovat aivan valtavan kokoisia asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen, koko elämääsi: kenen kanssa haluat elää ja ketä rakastaa. Minä en ole sitä mieltä, että päihdeongelmaisen kanssa elämiseen olisi olemassa jotkut kaavat, joita kaikkien olisi hyvä noudattaa, vaan ihmissuhde on päihdeongelmasta huolimatta aina monimutkainen ja siihen vaikuttavat muutkin asiat kuin päihteet. Jos mukana on väkivalta, on asia yksiselitteisempi, vaikka ei mitenkään helposti ratkaistavissa silloinkaan.
Juu, pilven käyttö (plus muuta) ihannoidaan ja selitetään, kuinka ne vain tarjoaa uusia kokemuksia (?) ja ovat haitattomia ja jopa jollain tavalla hyödyllisiä ja alkoholihan se on kaiken pahan aiheuttaja. En ole marmattanut ikinä päihteistä, ainoastaan sen tein seurustelun alussa tein hyvin vahvasti selväksi, etten muita huumeita suvaitse ja siirryn niiden tieltä itse jos haluaa pitää ne, johon suostui itse mutta selvästi ottaa päähän ja kaduttaa. Pilven poltonkin ymmärrän jotenkin rauhoittumisen kautta, itsellä paniikkäiriöön bentsot joita joudun satunnaisesti ottamaan. On myös muuten tuntunut katkeralta, kun mulla on lääkkeet ja hän ei niitä päihtelyjen takia saa. "Kaikki kiva kielletään". Miehellä on kaksisuuntainen ja tiedän ettei sovi yhteen mitenkään sairauden kanssa, mutta ikinä en ole syytellyt tai vaatinut, tietää kyllä itse.
Monesti on syyttänyt mua juomisesta, johon olen todennut että voin lopettaakin (ja jonka olen omatoimisesti tehnytkin jos on pahoittanut mielensä) mutta sit olen tylsä, menee pari viikkoa ja alkaa maanitella mua juomaan. Jos olen juomatta, niin en itse ole kokenut luopuvani yhtään mistään enkä todellakaan syyttänyt toista siitä että "tästäkin sun takia luovuin".
Jos on riitaa, niin miehelle se on syy ryypätä ja vetää mitä haluaa. Mulle se on vielä isompi syy olla selvinpäin, etten omalla toiminnallani enmpää vaikeuta asioita.
Juuri puhuin itsestäni ja sanoin etten halua olla lopun elämääni alko- ja bentsonarkkari itse, ja suuttui siitä kun koko että puhun hänestä, melkein kaikki aiheeseen liittyvä menee ihon alle.Hyysäämisellä tarkoitan ainaista anteeksiantoa, vaikka kuinka olisin loukattu. Hyvän näkemistä toisessa ja loputonta auttamishalua ja empatiaa toista kohtaan. Ja tottahan rakasta autetaan. Aiemmin olen tullut mm pahoinpidellyksi ja miehet käyttäneet muutenkin hyväkseen. Olen jonkin sortin läheisriippuvainen ja sairastutan itseni suhteissa.
Kiitos pohdinnoistasi! :)
Olen itse nyt isojen kysymysten äärellä että pystynkö tätä katselemaan lopun elämääni vai yritänkö riuhtoa itseni irti vaikka se vaikeaa on ja mies on tosi rakas, vaikea laittaa itsensä etusijalle.
Kertomasi perusteella riitanne ja erimielisyytenne liittyvät pääasiassa siihen mitä ja kuinka usein kumpikin käyttää. Miehellä on tarve nähdä itsensä puhtaana, mutta sinä näet miten riippuvainen hän on päihteistä. Hän puolustaa omaa käyttöään ja pitää kenties sinua kurissa loukkaamalla ja tölvimällä. Tuollaisen takana on varmaan molemmilla erilaisia pelkoja, kuten pelko jättämisestä ja yksin jäämisestä ja monia muitakin. Kun ihminen pelkää ja puolustaa itseään (todellisen tai kuvitellun uhkan takia), hän hyökkää.
Luulisin, että nämä ovat aika keskeisiä asioita suhteissa missä käytetään eli elämä ja puheenaiheet pyörii käyttämisen ympärillä. Se vie tilan muilta asioilta, myös suhteen tärkeiltä asioilta kuten siltä millaisena näette kumpikin yhteisen tulevaisuutenne. On turvallista riidellä aina samoista asioista ja samoilla kaavoilla.
Jos olisin sinä, niin pitäisin tiukasti kiinni siitä ajatuksesta, että suhteenne loppuu, jos mies käyttää vahvempia aineita. Ja pyytäisin miestä lopettamaan täysin puheet siitä mitä kukakin käyttää ja milloin, jolloin näkisitte mitä tulee tilalle vain onko elämänne tosiasiassa käyttämisen ympärille kietoutuvaa täysin eli että se on isoin yhteinen asianne? Onko riittävästi yhteistä jatkoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Sädekehän kiillotusta: MINÄ olen niin hyvä ihminen, että tunnen myötätuntoa juoppojakin kohtaan. Itsekästä.
Juurihan minä aloituksessa kerroin, että en välttämättä tunne juoppoja kohtaan myötätuntoa, jos heillä on lapsia. Enkä välttämättä muutenkaan, se riippuu tapauksesta kuten muidenkin kohdalla.
Mistä sitä tietää minkä ongelman kanssa vielä ITSE joutuu elää . Se voi olla ylipaino, anoreksia,peliriippuvuus ym. Ei kannattais tuomita ketään. Olen yksin asuva nainen, tuurijuoppo ja kärsin siitä itsekkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä tietää minkä ongelman kanssa vielä ITSE joutuu elää . Se voi olla ylipaino, anoreksia,peliriippuvuus ym. Ei kannattais tuomita ketään. Olen yksin asuva nainen, tuurijuoppo ja kärsin siitä itsekkin.
Aivan. En ole uskovainen, mutta kyllä se raamatun lause "ota ensin malka omasta silmästäsi" on käypä ohje näissä asioissa. Harva meistä virheetön on ja toisaalta addiktioihin liittyy tutkitusti myös geneettistä kuormaa joidenkin kohdalla eli näissä tapauksissa on kyse perinnöllisestä sairaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Sinulta on kyllä mennyt ohi kaikki faktat mitä riippuvuudesta ja päihdeongelmien kietoutumisesta mielenterveysongelmiin ja hoidon pullonkauloihin tiedetään. Miten se on mahdollista? Etkö esimerkiksi ole milloinkaan kuullut, että toiset ovat geneettisesti alttiimpia sairastumaan riippuvuuksiin? Silloin kyseessä on perinnöllinen sairaus, jolloin riskitekijöitä on paljon vaikeampi hallita. Esimerkiksi impulssikontrollin häiriöt ovat synnynnäisiä eikä niihin saatava kuntoutus ole mikään oma valinta. Osa päihdeongelmaisista kulkee kohti riippuvuutta stimulanteista jo pienestä asti, koska ne auttavat hänen tarkkaivaisuusongelmiinsa.
Tietenkään kaikki päihdeongelmaiset eivät ole geneettisesti alttiita, vaan riippuvaisuus syntyy silloin monista pienistä asioista, poluista ja valinnoista. Päihteet tasaavat tunteita ja saavat niihin hallinnan tunnetta, jos tuo hallinnan tunne jostain syystä puuttuu. On paljon psykiatrisia diagnooseja, missä riski päihderiippuvuuteen on suuri.
Mikään näistä ei täysin poista sitä, että ihminen on vastuussa elämästään ja vastuu on sitä suurempi mitä enemmän vastuulla on muita eläviä olentoja, lapsia, eläimiä, asiakkaita työpaikalla jne. Päihteet liitännäissairauksineen ovat monimutkainen vyyhti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä tietää minkä ongelman kanssa vielä ITSE joutuu elää . Se voi olla ylipaino, anoreksia,peliriippuvuus ym. Ei kannattais tuomita ketään. Olen yksin asuva nainen, tuurijuoppo ja kärsin siitä itsekkin.
Olet oikeassa, mutta siinä vaiheessa mennään metsään kun alkoholiongelmaiset hankkivat lapsia ja traumatisoivat sitten myös lapsensa. Pitää sitten tunnistaa rajansa ja jättää lapset hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Ei niin koukuttavaa päihdettä olekaan, että kerrasta jäisi koukkuun. Enemmistölle sitä ongelmaa ei synny ollenkaan, mutta riski on olemassa kaikille. Suuri osa ihmisistä ottaa sen riskin, ja ihminen "huomaa että ne voivat muodostaa riskin" yleensä liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun perusteella päihdeongelmaisilla on ilmeisesti jonkinlainen nokkimisjärjestys, missä omaa paremmuutta yritetään korostaa sen avulla, että asiat ovat kunnossa ja kukaan ei huomaa mitään.
Mutta kun kaikki alkoholistit, narkomaanit ja muut ovat joskus olleet niitä viihdekäyttäjiä, kunnes käyttö etenee. Ei tietenkään onneksi kaikilla, vaan jää siihen vaiheeseen, että pystyy säilyttämään merkittävän osan ns. normaalielämästä. Sehän onnistuu vain, jos on jonkin verran resursseja mitä huono-osaisimmilla ei ole. Ne huono-osaiset, köyhät päihdeongelmaiset suistuvat aikaisemmin, mutta ei se heistä yhtään huonompia tee. Heillä vain oli heikommat kortit, ehkä jo geneettisesti.
Alkoholisteille on hirmuisen tärkeää, että joku on pahempi juoppo kuin itse. Huumeita käyttävien mielestä suonensisäisesti käyttävät vasta ovat nistejä, muut kai jotain viihdekäyttäjiä mukamas. Eli joku absurdi sisäinen paremmuusluokitus tosiaan on.
Tuo on ihan keskeinen osa addiktiota (sitä tarkoitetaan sillä, että se on itsensä kieltävä sairaus). Addikti etsii aina ihmisiä joihin verrata itseään. Alkoholisti voi aina sanoa, että ei edes juo tiukkaa viinaa, tai käy töissä, tai juo vain viikonloppuisin, tai... Ja samoin huumeiden kanssa ne on ne subua vetävät, suoneen vetävät, ym jotka on nistejä. Ihmiset jopa joskus hakeutuu sellaiseen seuraan jossa muut juo/käyttää enemmän/rajummin jotta itse voi tuntea paremmuutta.
Se mahdollistaa oman ongelman kieltämisen ja haitallisen elämän jatkamisen.
Olen mietiskellyt tällaista itsekin omalla kohdallani, kun seuraani hakeutuu vain päihdeongelmaisia ja minähän hyysään ja jaksan ymmärtää.
Itse en käytä muuta kuin alkoa, ja sitä aivan liikaa 50 kiloiseksi naiseksi. Tosin, musta ei ole sinällään vaikea olla ilmankaan, keksin tekemistä mm urheilun ja käsitöiden parissa ja huomaan selvinä kausina kaikki selvyyden hyödyt.
Nykyiseni juo useammin, tosin pienempiä annoksia kuin itse. Käyttää pilveä melkein päivittäin ja tuntuu olevan äkäinen ja odottavan että pääsee vetämään muutakin, jota on tehnyt tietåmättäni, koska heti alkuun tein selväksi etten halua seurustella ikinä nstin kanssa.
Hänelle on tärkeä korostaa, ettei ainakaan käytä suonensisäisäisiä ja yrittää olla juomatta raakoja, mulle rähjää alkoholin käytöstä ja kuitenkin kun koetan olla juomatta, niin yrittää saada mut juomaan.Olen tässä pähkäillytkin, että onko joku juttu saada mut ns alemmalle tasolle, jotta voi tuntea ylemmyyttä ja olla itse muuttumatta?
Mitäköhän tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
Aika selvältähän tuo vaikuttaa, että hän koettaa saada sinun ongelmasi isommalta kuin omansa, mutta se ei kuitenkaan kummankaan ongelmaa pienennä. Onko hänellä myös vahva kannabikseen liittyvä ideologia kuten monilla on, että sillä ei ole mitään haittoja alkoholiin verrattuna? Jolla peittävät sen tosiasian, että päivittäinen oma käyttö on riippuvuutta, sekä henkistä että fyysistä ja vaikuttaa elämään monin tavoin.
Monet ihmiset elävät päihdeongelmaisina koko elämänsä, se on heidän elämäntapansa eikä sen pitäisi peittää heidän muuta persoonansa muilta eli minä lähtisin siitä, että jos mies haluaa käyttää kannabista päivittäin, niin minkä verran se sinua haittaa vai rakastatko häntä siitä huolimatta? Onko se ainoa ongelma, että sinun käyttösi kommentointi on hänen päihdesairautensa seurausta, voisitteko sopia, että jätätte toistenne päihteiden käytön kokonaan kommentoimatta ja keskitytte oman käyttönne miettimiseen (jos on tarvetta). Sellaisesta on turha riidellä, jos se kerran on vain päihdesairauden oire.
Ja mitä tarkoitat hyysäämisellä? Elätätkö miestäsi? Minkä verran se häiritsee sinua, että hyysäät häntä vai onko elämänne hyvää hänen päihdeongelmastaan huolimatta. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi sanoa mikä sopii sinulle ja mitä elämältäsi haluat. Nämä ovat aivan valtavan kokoisia asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen, koko elämääsi: kenen kanssa haluat elää ja ketä rakastaa. Minä en ole sitä mieltä, että päihdeongelmaisen kanssa elämiseen olisi olemassa jotkut kaavat, joita kaikkien olisi hyvä noudattaa, vaan ihmissuhde on päihdeongelmasta huolimatta aina monimutkainen ja siihen vaikuttavat muutkin asiat kuin päihteet. Jos mukana on väkivalta, on asia yksiselitteisempi, vaikka ei mitenkään helposti ratkaistavissa silloinkaan.
Juu, pilven käyttö (plus muuta) ihannoidaan ja selitetään, kuinka ne vain tarjoaa uusia kokemuksia (?) ja ovat haitattomia ja jopa jollain tavalla hyödyllisiä ja alkoholihan se on kaiken pahan aiheuttaja. En ole marmattanut ikinä päihteistä, ainoastaan sen tein seurustelun alussa tein hyvin vahvasti selväksi, etten muita huumeita suvaitse ja siirryn niiden tieltä itse jos haluaa pitää ne, johon suostui itse mutta selvästi ottaa päähän ja kaduttaa. Pilven poltonkin ymmärrän jotenkin rauhoittumisen kautta, itsellä paniikkäiriöön bentsot joita joudun satunnaisesti ottamaan. On myös muuten tuntunut katkeralta, kun mulla on lääkkeet ja hän ei niitä päihtelyjen takia saa. "Kaikki kiva kielletään". Miehellä on kaksisuuntainen ja tiedän ettei sovi yhteen mitenkään sairauden kanssa, mutta ikinä en ole syytellyt tai vaatinut, tietää kyllä itse.
Monesti on syyttänyt mua juomisesta, johon olen todennut että voin lopettaakin (ja jonka olen omatoimisesti tehnytkin jos on pahoittanut mielensä) mutta sit olen tylsä, menee pari viikkoa ja alkaa maanitella mua juomaan. Jos olen juomatta, niin en itse ole kokenut luopuvani yhtään mistään enkä todellakaan syyttänyt toista siitä että "tästäkin sun takia luovuin".
Jos on riitaa, niin miehelle se on syy ryypätä ja vetää mitä haluaa. Mulle se on vielä isompi syy olla selvinpäin, etten omalla toiminnallani enmpää vaikeuta asioita.
Juuri puhuin itsestäni ja sanoin etten halua olla lopun elämääni alko- ja bentsonarkkari itse, ja suuttui siitä kun koko että puhun hänestä, melkein kaikki aiheeseen liittyvä menee ihon alle.Hyysäämisellä tarkoitan ainaista anteeksiantoa, vaikka kuinka olisin loukattu. Hyvän näkemistä toisessa ja loputonta auttamishalua ja empatiaa toista kohtaan. Ja tottahan rakasta autetaan. Aiemmin olen tullut mm pahoinpidellyksi ja miehet käyttäneet muutenkin hyväkseen. Olen jonkin sortin läheisriippuvainen ja sairastutan itseni suhteissa.
Kiitos pohdinnoistasi! :)
Olen itse nyt isojen kysymysten äärellä että pystynkö tätä katselemaan lopun elämääni vai yritänkö riuhtoa itseni irti vaikka se vaikeaa on ja mies on tosi rakas, vaikea laittaa itsensä etusijalle.Kertomasi perusteella riitanne ja erimielisyytenne liittyvät pääasiassa siihen mitä ja kuinka usein kumpikin käyttää. Miehellä on tarve nähdä itsensä puhtaana, mutta sinä näet miten riippuvainen hän on päihteistä. Hän puolustaa omaa käyttöään ja pitää kenties sinua kurissa loukkaamalla ja tölvimällä. Tuollaisen takana on varmaan molemmilla erilaisia pelkoja, kuten pelko jättämisestä ja yksin jäämisestä ja monia muitakin. Kun ihminen pelkää ja puolustaa itseään (todellisen tai kuvitellun uhkan takia), hän hyökkää.
Luulisin, että nämä ovat aika keskeisiä asioita suhteissa missä käytetään eli elämä ja puheenaiheet pyörii käyttämisen ympärillä. Se vie tilan muilta asioilta, myös suhteen tärkeiltä asioilta kuten siltä millaisena näette kumpikin yhteisen tulevaisuutenne. On turvallista riidellä aina samoista asioista ja samoilla kaavoilla.
Jos olisin sinä, niin pitäisin tiukasti kiinni siitä ajatuksesta, että suhteenne loppuu, jos mies käyttää vahvempia aineita. Ja pyytäisin miestä lopettamaan täysin puheet siitä mitä kukakin käyttää ja milloin, jolloin näkisitte mitä tulee tilalle vain onko elämänne tosiasiassa käyttämisen ympärille kietoutuvaa täysin eli että se on isoin yhteinen asianne? Onko riittävästi yhteistä jatkoon?
Tekopyhyys 5/5.
Kovasti arvostellaan miestä kun se arvostelee omaa päihteiden käyttöä ja yrittää asettaa itseään parempaan asemaan, mutta "suhde loppuu jos mies käyttää vahvempia aineita". Vahvempia aineita kuin alkoholi ei kovin montaa edes ole, se on ihan kovimmasta päästä. Ja vaikka suostuisikin ajattelemaan että esim amfetamiini on kovempi aine kuin viina, niin nyt onkin sitten OK jeesustella ylhäältä päin että sinä käytät vääriä aineita, minä olen parempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Olen eri jolle kommentoit, mutta geeniperimähän ei synny suoraviivaisesti siten, että jos vanhemmilla on jokin sairaus tai alttius, myös lapsi saa sen. Samassa perheessä saattaa olla lapsista vain yksi, joka saa tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin. Hänen riskinsä saada päihderiippuvaisuus on sisaruksiin nähden moninkertainen. Näissä asioissa on kyse lähinnä tuurista. Ja jos olet aikuinen, vanhempasi tuskin ovat saaneet juuri minkäänlaista apua niihin geneettisiin alttiuksiin, jotka liittyvät päihderiippuvuuteen, koska näistä asioista on ollut tietoa vasta viimeisen 20 vuoden aikana ja kuntoutuksesta vielä lyhyemmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Ja se vielä geeneistä, jos sinulla on lapsia, on hyvä että nyt olet saanut tietää, että hänellä voi olla isovanhemmiltaan saatu alttius sairastua vaikkapa amfetamiiniriippuvuuteen. Jos ajattelet, että kyseessä on vain oma valinta, et pysty häntä auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Se että vanhemmalla tai vanhemmilla on päihdeongelma ei vielä varmuudella tarkoita päihdeongelmaa, eikä sukurasite väistämättä tarkoita että se puhkeaa muilla kuin absolutisteilla.
Kuitenkin sanoit, että "pahaan oloon et juo alkoholia" mutta muuten kyllä. Alkoholismiin voi kyllä sairastua vaikka joisi ainoastaan juhliakseen. Jos molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma, itsekin käytät, niin ihan samanlaisen riskin sinä otat kuin todella moni päihderiippuvainen on ottanut. Toki sen voi nähdä siten että se on vain omaa hienoutta ja muiden huonoutta, ja että itse varmasti tiedät sitten kun ollaan vaara-alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Se että vanhemmalla tai vanhemmilla on päihdeongelma ei vielä varmuudella tarkoita päihdeongelmaa
Siis ei varmuudella aiheuta päihdeongelmaa eikä varmuudella tarkoita että olisi erityisen geneettisesti altis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain juoppoa tai nistiä kohtaan pitäisi tuntea myötätuntoa?
Hyvä kysymys.
Myötätunnon kokeminen kertoo minusta pitkälti siitä millainen ihminen itse olet. Jotkut eivät pysty myötätuntoon ketään kohtaan, toiset taas kertovat itsestään siinä mitkä ryhmät rajataan inhimillisen myötätunnon ulkopuolelle. Ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka kokisi myötätuntoa kaikkia kohtaan eikä se varmaan ole tarpeenkaan.
Minä näen sen nokkimisjärjestyksenä eli itsensä parempana kokemisen tarpeena, että joku ryhmä rajataan myötätunnon ulkopuolelle huomioimatta ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. Eli on tarve dissata jotain ryhmää kohottaakseen omaa arvoaan. "En sentään ole noin huono kuin ne."
Eikä tule mieleen, ettei minun arvoni tai käsitykseni itsestäni liity asiaan mitenkään? Ei minun arvoni ihmisenä liity narkkeihin mitenkään.
En vaan tunne myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on ihan itse valinnut päihteet, varmasti tietäen että mitään ne eivät auta, vievät vaan ongelmia syvemmälle. Ja yleensä ei vain heidät, vaan kuviossa pyörii lapsia ja eläimiä kaltoinkohdeltuna myös.
Samoista huonoista lähtökohdista moni valitsee toisin, heitä kohtaan tunnen myötätuntoa. Mutta omat valinnat on omia valintoja.
Suurin osa ihmisistä valitsee käyttää edes jonkin verran päihteitä, vaikka kaikki tietävät että niistä voi tulla ongelma.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.
Jos sinulla olisi riittävä alttius (geeni- tai ympäristötekijöiden takia) riippuvuussairauteen niin et noin vaan luopuisi aineista heti kun tunnistat riskin. Helppo se on sanoa että kyllä minä lopettaisin heti kun näkisin vaaran merkit.
Miksi juuri minulla ei olisi alttiutta? Molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Mistä minun geenini sitten mahtaa olla peräisin?
Se että vanhemmalla tai vanhemmilla on päihdeongelma ei vielä varmuudella tarkoita päihdeongelmaa, eikä sukurasite väistämättä tarkoita että se puhkeaa muilla kuin absolutisteilla.
Kuitenkin sanoit, että "pahaan oloon et juo alkoholia" mutta muuten kyllä. Alkoholismiin voi kyllä sairastua vaikka joisi ainoastaan juhliakseen. Jos molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma, itsekin käytät, niin ihan samanlaisen riskin sinä otat kuin todella moni päihderiippuvainen on ottanut. Toki sen voi nähdä siten että se on vain omaa hienoutta ja muiden huonoutta, ja että itse varmasti tiedät sitten kun ollaan vaara-alueella.
Niin, ja harva tiedostaa riskinsä päihderiippuvuuteen. Sehän voi tulla kauempaakin suvusta kuin omilta vanhemmilta jos vaikkapa omalta lapselta täysin yllättäen löytyy tarkkaavaisuushäiriö. On kylmäävää lukea mihin kaikkiin mt-häiriöihin ja ongelmiin se altistaa moninkertaisella riskillä ja yrittää saada kouluasioita ja vuorovaikutusta muiden kanssa saada sujumaan. Ennenhän näistä syytettiin vain vanhempia ja kasvatusta. Ja näköjään myös päihdeongelmien biologisista perusteista on edelleen hyvin vähäistä tietämys.
On ymmärrettävää kuitenkin, että päihdeperheen raittiit lapset eivät juoppoja ja narkkareita suopeasti katsele eikä tarvitsekaan. Ajan myötä niihinkin traumaattisiin asioihin voi saada uusia näkökulmia, esimerkiksi omien lasten kautta.
Olen monesti miettinyt miten hyvä mäihä itsellänikin on ollut, kun ei löydy näihin mitään geneettistä rasitetta. Nuorena käytin ja koko ystäväpiirini käytti aika reippaasti päihteita, hummaili ja juhli. Osa siitä jengistä kuoli jo nuorena, monille tuli haittoja, mutta itse lopetin sen elämän ilman minkäännäköisiä vaikeuksia. Päätin vain, että tämä on nyt nähty ja that's it. Koska suojaavia tekijöitä oli niin paljon, se onnistui vaivatta. Kaikilla ei ollut yhtä hyvä tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.
Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.
Kaikkeen on syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.
Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.
Kaikkeen on syy.
Joo, siis miten uima-allas kertoo siitä, että nainen oli saanut hyvät kortit elämään? Lapsenako se oli täydellisessä utopiassa jo siellä polskinut?
Ei toisen elämästä voi paljoa tietää ulospäin.
Monessa perheessä onyös täydelliset kulissit mutta vaikkapa hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai heitteleijättöä.
Kyllä. Mutta suurin osa ei valitse niin koukuttavia päihteitä lainkaan edes kokeiluun, että kerrasta olisi riippuvuus. Kaikki kuulevat varoitukset, jo koulussa, eli puskasta ei tule se, että huumeet aiheuttavat ongelmia.
Ja edelleen sama suurin osa luopuu päihteistä (yksin tai avulla), kun huomaa että ne voivat muodostaa riskin omalla kohdalla. Näin minäkin, tietoinen päätös että pahaan oloon ei alkoholia juoda, ja ongelma ehkäisty. En kokeile, kehittyisikö minullekin ongelma. Näin enemmistö tekee.
Se on noin helppoa. No toki ne muut ongelmat ei haihdu sillä ettei juo, mutta eipä tule alkoholista lisäongelmaa. Viimeistään kun huomaa että omat lapset kärsivät (ja kyllä, holistilla on niitä raittiitakin hetkiä, jolloin pää pelaa), voi valita hakea apua ongelmaan, ellei oma päätös pidä.
Tai sitten voi valita vaan juoda edelleen ja kiukuta, miten "sossut" vie lapset kaikkeen ihan syyttömältä vanhemmalta jne. Valintoja.