Päihdeongelmaiset naiset

Parasta katkaista välit, muuten sairastuu itsekin. Jos koko elämä on eriasteista sekoilua, niin ei sitä kukaan loputtomiin jaksa.

Alkoholi nostaa naisten testosteroniarvoja eli miehistää. Karvoitus lisääntyy, hiukset ohenevat, vaihdevuodet aikaistuvat, iho alkaa punoittaa ja verisuonet laajenevat. Alkoholi vaikuttaa enemmän naiseen kuin mieheen, älylliset toiminnot heikkenevät ja dementiariski kolminkertaistuu.

Suurin osa alkolisteista myös tupakoi ja käyttää erilaisia pillereitä, nuoremmat huumeita myös joko satunnaisesti tai säännöllisemmin eli ovat sekakäyttäjiä. 

Onhan tuo pahempi sairaus kuin moni fyysinen sairaus. 

Eipä se päihdeongelma kaunista ketään sukupuoleen katsomatta. Kamalaa katsottavaa kenellä tahansa, lapset kärsivät kyllä sekä isän että äidin ongelmasta.

Kaikki juovat naiset eivät tupakoi.

Moni hakee lohtua alkoholista. Vaikka lohtu onkin harhaluulo

Vierailija kirjoitti:

Eipä se päihdeongelma kaunista ketään sukupuoleen katsomatta. Kamalaa katsottavaa kenellä tahansa, lapset kärsivät kyllä sekä isän että äidin ongelmasta.

Totta, mutta naisen pitää olla kova ja kovettua, että pärjää siinä ympäristössä missä on päihdeongelmaisia miehiä paljon. 

Katselin yhden pubin naisia klo 11 aamulla kun pubi aukeni, kun olin käymässä yhdessä huonomaineisessa lähiössä. Nyrkki oli heilunut ja kunto oli huono.

Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.

Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se päihdeongelma kaunista ketään sukupuoleen katsomatta. Kamalaa katsottavaa kenellä tahansa, lapset kärsivät kyllä sekä isän että äidin ongelmasta.

Totta, mutta naisen pitää olla kova ja kovettua, että pärjää siinä ympäristössä missä on päihdeongelmaisia miehiä paljon. 

Katselin yhden pubin naisia klo 11 aamulla kun pubi aukeni, kun olin käymässä yhdessä huonomaineisessa lähiössä. Nyrkki oli heilunut ja kunto oli huono.

Kyllä vain, se maailma on naiselle kova ja pahoihin tilanteisiin päätyvät

Päihde-elämän erityinen kuluttavuus naiselle liittyy nimenomaan päihdeongelmaisiin miehiin, ei siihen että naisen kroppa olisi aineille heikompi.

Useimmat juo hiljakseen kotona räyhäämättä.

Vierailija kirjoitti:

Moni hakee lohtua alkoholista. Vaikka lohtu onkin harhaluulo

Varmaan, mutta toisaalta sanotaan, että alkoholisti löytää aina syyn juoda. On se sitten huono olo tai hyvä olo, niin kaikkeen käy alkoholi. 

Lasten kannalta äidin päihdeongelma on sikäli paha, että silloin mieskin on samanlainen hyvin usein, joten lapsille ei ole oikein ketään selvää ja tolkuissaan olevaa aikuista perheessä.

Myös silloin päihdeongelmaisen miehen kanssa eläminen on raskasta ja kuluttavaa ja vanhentaa ennenaikaisesti, vaikkei itse käytä. Jos itsekin käyttää, palautuu huonommin stressistä jota päihdemies aiheuttaa ja vaikutus moninkertaistuu.

Vierailija kirjoitti:

Päihde-elämän erityinen kuluttavuus naiselle liittyy nimenomaan päihdeongelmaisiin miehiin, ei siihen että naisen kroppa olisi aineille heikompi.

Et siis usko lääkäreiden puheisiin? Sinänsä tuosta olen samaa mieltä, että se rankkuus liittyy siihen, että miehet noissa piireissä ovat järkkyjä. Päihdeongelmaista naista harva normaali mies huolii kumppaniksi toisin kuin miesten kohdalla. Heillä on näitä hoivaajia välillä ja suhde voi kestää kauankin. Naiselle huono, mutta lapsille hyvä, että perheessä on edes yksi selvin oäin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.

Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.

Sehän tässä varmaan vaikuttaa, että päihdenainen rikkoo niin paljon naiselle asetettuja normeja, että tuolla tavalla käyttäytyvä nainen kammottaa enemmän kuin mies. Miehen ohittaa enemmän tavallisena juttuna, mutta tuollainen nainen hätkäyttää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.

Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.

Mistä tiedät millaiset kortit sille oli annettu? Ei uima-allas poista sitä tuskaa, jos sua on vaikka koko lapsuus hyväksikäytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni hakee lohtua alkoholista. Vaikka lohtu onkin harhaluulo

Varmaan, mutta toisaalta sanotaan, että alkoholisti löytää aina syyn juoda. On se sitten huono olo tai hyvä olo, niin kaikkeen käy alkoholi. 

Lasten kannalta äidin päihdeongelma on sikäli paha, että silloin mieskin on samanlainen hyvin usein, joten lapsille ei ole oikein ketään selvää ja tolkuissaan olevaa aikuista perheessä.

Minä kyökkipsykologin ja arkikokemuksien pätevyydellä väitän, että kukaan aikuinen joka sallii kodissaan alkoholismia niin että lapsetkin saavat sitä todistaa, ei ole tolkuissaan vaikka selvänä olisikin. Itsekin olen päihdeongelmaisten kanssa ollut elämäni eikä mulla ole ihan kaikki kotona. Mutta niin sekaisin en sentään ole että olisin tehnyt lapsia niin huonoille miehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.

Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.

Mistä tiedät millaiset kortit sille oli annettu? Ei uima-allas poista sitä tuskaa, jos sua on vaikka koko lapsuus hyväksikäytetty.

ei kannata ottaa hyväksikäytettyä. Ne ovat henkisesti pilalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni hakee lohtua alkoholista. Vaikka lohtu onkin harhaluulo

Varmaan, mutta toisaalta sanotaan, että alkoholisti löytää aina syyn juoda. On se sitten huono olo tai hyvä olo, niin kaikkeen käy alkoholi. 

Lasten kannalta äidin päihdeongelma on sikäli paha, että silloin mieskin on samanlainen hyvin usein, joten lapsille ei ole oikein ketään selvää ja tolkuissaan olevaa aikuista perheessä.

Minä kyökkipsykologin ja arkikokemuksien pätevyydellä väitän, että kukaan aikuinen joka sallii kodissaan alkoholismia niin että lapsetkin saavat sitä todistaa, ei ole tolkuissaan vaikka selvänä olisikin. Itsekin olen päihdeongelmaisten kanssa ollut elämäni eikä mulla ole ihan kaikki kotona. Mutta niin sekaisin en sentään ole että olisin tehnyt lapsia niin huonoille miehille.

Kyllähän se on sairaus, mille on oma diagnoosinumerokin, että sikäli. Ja monet jatkavat kotinsa perinnettä omille lapsilleen toisin kuin sinä. Sitä on vaikea ymmärtää, kun on hyvin tiedossa mitä se lapsille aiheuttaa.

Jos yksin juo niin vahingoittaa vain itseään. Mutta jos elämänhallinta on kaikin puolin sekaisin, niin niitä lapsia tietysti tulee vahingossa ja paremman toivossa, kunnes taas repsahdetaan. 

Kuuntelin tuossa radio-ohjelmaa 50-luvun sosiaalityöstä, missä sossu kertoi, ettei oikein pystynyt tuntemaan sen ajan naisalkoholisteja kohtaan myötätuntoa, koska olivat niin huonossa kunnossa. Eli tämä ilmiö on aika vanha, että naispuoliset päihdeongelmaiset eivät juuri myötätuntoa saa, mikä luultavasti syventää häpeää ja päihdekierrettä. Millään ei ole enää väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena naapurustossa asui alkoholisoitunut hienostorouva jolla oli pienet lapset. Lapset oli ihan heitteillä kun hän huiteli missä sattuu. Räyhäsi ja kiroili kenelle sattuu, puhui rivouksia aina. Hän oli minusta pienenä ihan hirveä ja pelottava, kuin joku demoni. Heillä oli uima-altaat ja kaikki mutta ei tehnyt mieli mennä katsomaan rouvan temmellyksiä.

Elämä oli antanut hänelle ihan hyvät kortit, itse pilasi elämänsä.

Mistä tiedät millaiset kortit sille oli annettu? Ei uima-allas poista sitä tuskaa, jos sua on vaikka koko lapsuus hyväksikäytetty.

Varmaan aika moni alkoholisti on persoonallisuushäiriöinen eli siellä on traumatausta, mutta persoonallisuushäiriö on sellainen, että aiheuttaa itsekeskeisyyttä ja käytöksen jäykkyyttä. Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta, kun puhutaan epävakaasta, epäsosiaalisesta, narsistisesta tai oikeastaan mistä persoonallisuushäiriöisestä tahansa. He ovat ikään kuin oman itsensä ja mielensä vankeja. Sinne ei mahdu ketään muita kuin he itse.