En ymmärrä mitä vaikeaa on laihtumisessa!
Kaikki ihmedietit, ihmekoneet (mm. ostostv), paastot - ei voi kuin nauraa!!
Siis miten vaikeaa se voi olla, että syö vähemmän kuin kuluttaa?? Ei se mitään ydinfysiikkaa ole!
En vain jaksa tajuta näitä "olen kokeillut ihan kaikkea, mutta mikään ei auta"-, tai "meidän suvussa on lihavuus geeneissä, siksi en laihdu"-ihmisiä, joita tuntuu pursuavan joka tuutista.
Ihan oikeasti, makkarat roskiin ja lenkille - ei se sen vaikeampaa ole!
Kommentit (148)
Osa ihmisistä tosiaan laihtuu helpommin, toiset taas ovat kovin energiatehokkaita ja kaikki ylimääräinen jää kroppaan. Tietysti sillä on väliä mitä syö, mutta jotkut eivät lliho niin helposti.
Tuohon kun lisätään ikä ja mahdolliset sairaudet (piilevätkin) ja lääkitykset osalla, niin siinä onkin paljon yksilöeroja. Käsittääkseni monet epilepsia ja mielialalääkkeet voivat vaikutttaa.
Esim. kilpirauhaslääkkeillä saa aikaan hurjia painonvaihteluita ihan helposti, niitä vaan ei voi käyttää painonhallintaan koska siinä olisi koko terveys vaarassa. Valitettavasti osassa kilpirauhassairauksista pitää valita; joko näkökyky ja sydän vaarantuu tai lihominen kilpirauhasen lamauttavan lääkityksen vuoksi, kumman itse valitsisit?
Toisessa kuilpirauhassairaudessa, varsin yleisessä, kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita on lihominen. Siispä jos joku lähipiirissänne lihoo nopeasti ja valittaa kovaa väsymystä, eikä laihdu millään, niin kilpirauhaskoe voi tuoda selvyyttä tilanteeseen. Tosin lääkkitys ei välttämättä auta jo kertyneen painon poistamiseen, mutta ainakin lihominen ehkä hidastuu jatkossa.
En siis tuomitsisi noin helposti kanssaihmisiä, sillä lihomisen takana voi olla aineenvaihdunnallinen syy, esim. kilpirauhasen vajaatoiminta on varsin yleinen naisilla 35+ ja sen hoito on aika epämääräistä ja huonosti kontrolloitua, usein potilaita epäillään vain laiskoiksi ja masentuneiksi.
Olen juuri laihduttanut 1kg/kk, BMI 21, mutta löllöä vyötäröllä lähdössä kovaa kyytiä :o)
Illalla on helpompi jättää syömättä, eikä aamulla siltikään ole tarvetta ahmia ja jos tuntuu nälkää, voi siitä nautiskellakin.
Luin ketjua, ja jäin kaipaamaan, että joku olisi tuonut selvemmin esiin syömishäiriöt.
Jos joku tunnustaa olevansa reilusti ylipainoinen, laihduttaneensa koko ikänsä, että kaikki ajatukset pyörivät painon, inhottujen läskien ja vähäkaloristen ruokien ympärillä, on ongelma jo syvä.
Ja sinänsä hassua, mutta nautin siitä fiiliksestä illalla kun menee nälkäisenä nukkumaan, oikein tuntee miten kilot karisee. Sit sitä voi haaveilla, että ihanaa, aamulla saa taas ottaa ruisleivän... Tapansa kullakin ;).
siis onko teillä kellään mielessä että esim,joku sairaus voi jarruttaa laihtumista tai tehdä sen mahdottomaksi???
Esim.pco jossa on sokeriaineenvaihdunnan kanssa ongelmia???
Lihottavatko sairaudet/lääkkeet siltikin, vaikka sopeuttaisi syömisensä siihen aineenvaihdunnan hitautumiseen? Vai lihottavatko ne siksi, että henkilö jatkaa syömistä samaan rataan kuin ennenkin, vaikka aineenvaihdunta hidastuu niiden vaikutuksesta? Nesteen kertyminen ja turvotushan ovat ihan eri asioita sitten.
Huomaa, ettet kärsi mistään vaikeuksista elämässäsi. Esim. pakko-oireista, syömishäiriöstä, et polta tupakkaa..
Läskin kertyminen on sitten ihan eri asia.
Painonvartijoiden ohjeilla kyllä laihtuu, toinen juttu sitten on, viitsiikö itsestäänselvyyksistä maksaa suolaisia summia...Kannattaa muistaa, että mikä Pianonvartijat on. Se on liikeyritys. Jos ihmiset oikeasti laihtuisivat Painonvartijoiden ohjeilla, Painonvartijoilta loppuisi bisnes. Heille on erittäin tärkeää, että ihmiset eivät oikeasti pääse laihtumaan. Tämä varmistetaan ohjeilla, joita on vaikeaa noudattaa, mutta jotka teoriassa laihduttaisivat.
Vertailun vuoksi: kehittääkö esimerkiksi Shell autoja, jotka eivät tarvitse bensiiniä?
Painonvartijoiden ohjelma perustuu ihan tavalliseen ruokaympyrään ja lautasmalliin ja siihen että ravintoaineiden kalorimäärät on muunnettu helpommin laskettaviksi pisteiksi. Minä opin siellä syömään normaalisti ihian tavallista ruokaa ja katsomaan vaan sen, miten PALJON sitä suuhuni pistän. Ja kyllä auttoi: 10 kiloa tippui eikä ole toiste tarvinnut sinne vaivautua. Ja sitä paitsi, jos näin pääsisi käymään, että painoa tulisi lisää, ei mun sinne enää uudestaan tarvitsisi mennä, sillä mulla on vanhatkin ohjeet ja pistevihkot tallella.
Eli kyllä niillä ohjeilla laihtuu ja varmasti, ei voi olla laihtumatta. Kokonaan eri asia on sitten miten ihminen eli laihduttaja itse jatkaa samalla linjalla saavutettuaan ihannepainonsa. Siihen taas ei mikään instanssi tai laitos tai yritys pysty, ainoastaan ihminen itse on siitä vastuussa. Ja jos on niin tyhmä, että käyttää niitä sallittuja pistemääriä syömällä roskaruokaa niin voi voi, mutta ei se kuitenkaan ole PV:n vika, vaan ihan ihmisen itsensä jos on niin tollo.
sen eteen joutuu näkemään vaivaa, kärsimään vähän epämukavuutta ja joutuu olemaan kärsivällinen, sillä se vie myös aikaa ennen kuin näkyviä tuloksia saavutetaan. Se on liian vaikeaa hetimullekaikkitännenyt-hedonistisille nykyihmisille.
Läskin kertyminen on sitten ihan eri asia.
112
Vika on minussa. Liikuin 1½vuotta 2-3krt/vko mm. spinning. Sillä ei laihdu, kun ruokavalio on ongelma. Voin syödä 4-5krt/vko roskaruokaa mm. pizza, hampurilaisateria. Lisäksi irtokarkit maistuvat viikoittain.
Painoa on pudonnut 10kg, mutta toiset 10kg eivät lähde kun jatkan tuota epäterveellistä syömistä. Terveellisellä ruokavaliolla olen ollut välillä kuukauden mutta jatkuva nälän tunne on tuskaa (kalomäärät vuorokaudessa ok).
Lisäksi tämä jojoilu on laittanut elimistön varautumaan nälänhätään. Vatsa toimii 4-5päivän välein, joten pakko syödä ulostuslääkettä päivittäin.
En nähnyt kokonaan, mutta siinä oli porukka keski-ikäisiä, jotka käytti vuoden (?) maratoniin valmistautumiseen. Porukassa oli n. 20 miestä ja naista, vain yksi jätti maratonin juoksematta, kaikki juosseet pääsi maaliin. Naisista yhdellä putosi selkeästi paino maratontreenauksen aikana! Senkin jälkeen se kyllä oli vielä selkeästi pullukka. Että se siitä liikunnasta...
lihavuusgeenin olemassa olo ei ole mikään EHKÄ vaan se on täysin tieteellisesti todistettu. geeni vaikuttaa jo vastasyntyneellä, eli sille ei ihminen itse mitään voi. tutustukaa tieteen maailmaan ja hehkuttakaa sitten.
toinen asia on aineenvaihdunta ja sairaudet. itse kärsin pcos:stä, aineenvaihduntaa minulla tapahtuu noin kerran vkossa :) toki kuten joku ehdotti voin sopeuttaa syömiseni tähän, eli söisin kerran viikossa.. vai voinko?? mulla on reilut kymmenen kiloa ylipainoa, mutta elämä on aika tuskasta ilman sitäkin, etten enää söis mitään.
totta on se, että ihmisten pitää liikkua ja syödä terveellisesti ja kaikilla lihavilla varmasti siinä puolessa parannettavaa.. mutta se ei ole kaikille tasapuolisesti helppoa, on tosi noloa väittää niin.
Siis oletko oikeasti siinä uskossa, että ihminen saa syödä yhtä monta annosta ruokaa viikossa, kuin tekee kakka-annoksia pönttöön? :O
toinen asia on aineenvaihdunta ja sairaudet. itse kärsin pcos:stä, aineenvaihduntaa minulla tapahtuu noin kerran vkossa :) toki kuten joku ehdotti voin sopeuttaa syömiseni tähän, eli söisin kerran viikossa.. vai voinko??
että sopeuta syömisesi aineenvaihduntaan. jos aineevaihduntaa pidetään hädin tuskin lääkkein yllä niin syömiselläni siihen ei ole paljon vaikutusta. syön kolme krt päivässä lautasmallin mukaan, ikinä en ole laihtunut, enkä laihdu, lääkärikin on todennut että ei kannata ruveta laihduttamaan kun olen muutoin terve.
ongelma vaan on se että tekstisi on pelkkää paskaa. tiedän kyllä mitä aineenvaihdunta on, harmi vaan, että se ulostaminenkin on siinä aika olennainen osa (sitä on tietysti vaikea ymmärtää sellaisen jolla se puoli pelittää)... voitko käsittää sen, että joku ihminen syö terveellisesti, pieniä annoksia ja harrastaa säännöllistä liikuntaa (mm.vetää liikuntaryhmiä) ja silti ylipainoa on? musta on jännä miten tietämättömiä ihmiset on siitä, että oikeasti on monia sairauksia ja esimerkiksi hormonaalisia tilanteita jotka oikeasti estää laihtumisen tai vaikeuttaa sitä niin, että on tyhmempää laihduttaa kuin esim pysytellä jossain hieman pullukammassa kuosissa.
minä "ääliö" puhuin itse siitä syömisen sopeuttamisesta aineenvaihduntaan, enkä todellakaan kärjistänyt mitään, niin kuin itse tuossa juuri kirjoitit eli niin monta kakka-annosta kuin ruoka-annostakin.
Rautalankaa: Aineenvaihdunta on se koko prosessi, jossa suuhun työnnetty ravinto muuttuu energiaksi, vararavinnoksi ja kuona-aineiksi, se ei siis ole pelkkää kakalla käymistä. Syömisen sopeuttaminen hidastuneeseen aineenvaihduntaan on sitä, että tunnustelee, minkä kokoisilla annoksilla paino pysyy kurissa. Jos tuntuu, että paino alkaa nousemaan nykyannoksilla, niitä täytyy tarkistaa pienemmiksi. Ruoka-aineetkin vaikuttavat. Ihan sama paljonko kakkaat tai jätät kakkaamatta. Onko vaikeaa ymmärtää?
oli myös epätoivoinen pullukka päälle parikymppiseksi, mutta kun oppi kuuntelemaan omaa kroppaansa, laihtui pysyvästi kuin itsestään. Sinänsä outoa, koska aineenvaihdunnanhan pitäisi hidastua ja laihtumisen vaikeutua kasvuiän jälkeen? Mutta paskaahan tämä tekstini vain on, ei kannata tästä välittää...
mielipiteitä esittää aina ne jotka voivat syödä reippaammin ja silti pysyvät hyvässä kuosissa, ts.heillä on ihanteellinen aineenvaihdunta, ei lihomista aiheuttavia sairauksia/lääkityksiä, eikä sairauksia jotka vaikeuttavat liikunnan harrastamista.
sitten kun laitettaisiin tämä tyyppi sen ihmisen saappaisiin jolla on oikeasti sairauksia on ne sitten henkisiä tai fyysisiä niin voisi aika nopeasti tajuta miten vaikeaa se on. tänne tullaan esittämään todella fiksuja vaikka mihinkään tieteelliseen faktaan, esimerkiksi uusimmista lihavuustutkimuksista, ei olla tutustuttu.
ollaan vaan sitä mieltä, että mä pystyin, muutkin pystyy. no tällä perusteella olen sitä mieltä, että mä imetin, muutkin pystyy, mä olin kotona vuosikaudet, muutkin pystyy, mä sain silti helposti työpaikan, muutkin pystyy, mulla on toimiva avioliitto, en voi käsittää että jonkun liitto ei toimisi...
jos syön säännöllisesti, eikä missään vaiheessa tule nälkä, niin unohdan, että olen laihiksella, ja sit repsahdan paljon helpommin. Mulla on pakko olla nälkä, että muistan että ai niin, nyt ei saakaan syödä ;). Ja sinänsä hassua, mutta nautin siitä fiiliksestä illalla kun menee nälkäisenä nukkumaan, oikein tuntee miten kilot karisee. Sit sitä voi haaveilla, että ihanaa, aamulla saa taas ottaa ruisleivän... Tapansa kullakin ;).