Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä mitä vaikeaa on laihtumisessa!
11.08.2008 |
Kaikki ihmedietit, ihmekoneet (mm. ostostv), paastot - ei voi kuin nauraa!!
Siis miten vaikeaa se voi olla, että syö vähemmän kuin kuluttaa?? Ei se mitään ydinfysiikkaa ole!
En vain jaksa tajuta näitä "olen kokeillut ihan kaikkea, mutta mikään ei auta"-, tai "meidän suvussa on lihavuus geeneissä, siksi en laihdu"-ihmisiä, joita tuntuu pursuavan joka tuutista.
Ihan oikeasti, makkarat roskiin ja lenkille - ei se sen vaikeampaa ole!
Kommentit (148)
Olen se joka laihdutti painonvartijoissa, hetkeäkään en ole nälkää nähnyt. Ihmiset kuvittelevat, että pitää nähdä nälkää ja koko ajan miettiä ruokaa jos laihduttaa. Paska puhetta. Opettelee mitä saa syödä ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitään vikaa huomattu ruokavaliossa. Ihmetteli sitä kuinka voin olla sitten lähes 40kg ylipainoinen. No tietysti se on kanssa se ruuan määrä. Täytyy syödä vähintään 3000kcl päivässä, koska on niin pirun nälkä. Minä vielä olen sellainen, että kun nälkä iskee niin se on niin valtava, että mulle on sama, vaikka perhe jäisi ilman ruokaa mun syötyäni kaikki. Syön niin kuin tekisin kuolemaa. Kun tulee nälkä, mulla pärähtää itsesuojeluvaisto päälle. Minä varmaan nälänhädässä söisin lastenikin ruuat vaikka ne kuolisi. Mulla oli nälkä niin hillitöntä luokkaa.
Nyt olen karpannut ja nälkää ei enää ole. Eikä tarvitse nukkua päikkäreitäkään jotka oli ennen mulle aivan pakollinen harrastus.
Luin eilen laihdutuskirjaa 90-luvulta. Siinä sanottiin, että proteiineja tulee välttää koska ihminen saa niitä liikaa, että hiilareita napaan vaan ja paljon...
Painonvartijoita en taas suosittelisi pahimmalle vihamiehellenikään. Se kehottaa juuri vääränlaiseen systeemiin, tyyliin syömään jotain kuivaa ruisleipää ja 20 appelsiinia "kun tästä ei mene pisteitä"
Ainakin niissä PV-ryhmissä, joissa itse kävin (hyvin tuloksin, laihduin 10kg puolessa vuodessa) neuvottin syömään terveellisesti, ihan sen tavallisen lautasmallin mukaan. Eikä tosiaankaan niitä appelsiineja voi syödä 20 ilman että menee pisteitä, se tehdään kyllä harvinaisen selväksi. Jokaisen laihduttajan oma asia sitten on, miten näiti pisteitä ja ohjeita soveltaa, jos ei ymmärrystä riitä parempaan, syödään sitten niitä hampurilaisia ja nähdään nälkää loppupäivä...
Painonvartijoiden ohjeilla kyllä laihtuu, toinen juttu sitten on, viitsiikö itsestäänselvyyksistä maksaa suolaisia summia...
Just luin tällaisen jutun, jonka olen itsekin havainnut... "neuropeptidi Y (NPY)säätelee hiilihydraattien tarvetta. Jos nälkää yritetään tukahduttaa hiilihydraattipitoisilla ruoilla, veren NPY-taso ei kumma kyllä putoa, vaan kasvaa, ja saa uhrinsa mässäilemään, jolloin jo yhdenkin pikkuleivän nauttiminen saattaa johtaa koko paketin ahmimiseen." Juuri näin se käytännössä menee. Ja tämä juttu oli ihan tavallisessa laihdutusopuksessa, ei siis missään karppauspropagandassa.
Mitä itse olen lehdistä lukenut tutkimuksista, terveyttää eniten arvossa pitäivät valitsee kasviruokavalion, koska se peittoaa aina muut. Laihduttajille uskon että paras on karppaus, ja painonvartijat sopii parhaiten masokisteille, jotka jaksaa sitä pisteiden laskua loppuikänsä. Aika moni painonvartijoilla laihtunut, on hetken päästä entistä isompi. Kun laihtarin jälkeen kuvitellaan että hiilareilla ja vähärasvaisuudessa pitää yrittää pärjätä.
Olen kroonisesti väsynyt, eiköhän elimistö kilju ihan fyysiikanlain mukaan pikahiilaria = sokeria.
Sitä vastaan taisteleminen on oikeasti välillä ylitsepääsemätöntä, sen väsymyksen takia ihminen kun ei ole ihan parhaassa iskussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vielä joskus kolmekymppisenäkin jonkun 5kg sai pois tuosta vaan, riitti kun laski kalorit tarkkaan ja kuntoili enemmän. Nyt kun ikää on 38, saa tosissaan tsempata, että laihtuu. Aineenvaihdunta todellakin hidastunut, ja jotta laihtuu pitää olla TOSI tarkkana mitä syö. Pitihän sitä nuorempanakin, mutta ei samalla tavalla kuitenkaan.
että niukalla ravinnolla olevat elävät pitempään kuin ylipainoiset. Eli ne, jotka elivat sota-aikana ja kitkuttivat niukalla ravinnolla (kun kaikesta oli pulaa) elivät huomattavasti pitkä-ikäisemmäksi kuin nykyinen sukupolvi tulee elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on ihminen tyhmä jos ei sen vertaa ITSE tajua. Mä laihduin 9 kiloa 9 viikossa syömällä kasviksia, hedelmiä, vähärasvaisia maitotuotteita, protskua ja ruisleipää. Oma järki kieltää syömästä 20 appelsiinia. Elän vieläkin PV ohjeiden mukaan, eikä hätäpäivääkään jatkaa lopun ikää.
Minulla se ei ole kuitenkaan väsymyksen varsinainen syy vaan sairaus t.73
Minulla nälkä ja makeanhimo pysyy parhaiten poissa kun rajoitan leivän syömisen pariin palaan päivässä (ja leipä on ruisleipää). Rakastan perunoita ja syön niitä kohtuudella, mutta pastaan en koske melkein ollenkaan (yök) ja riisiä syön ehkä kerran tai kaksi viikossa. Lihaa ja keitettyjä vihanneksia menee reippaasti, hedelmiä en ole muuten syönyt viikkoihin- älysin äsken että ehkäpä nekin jouduttavat makeanhimoa.
Olen laihtunut pari kiloa ja turvotus on laskemassa, mutta parin päivän aikana olen syönyt mm. keksejä ja täytekakkua (lapsen synttärit) ja aamulla huomasin että väsyttää tolkuttomasti ja hiivakin löytyy! :( Eli taidan ihan oman vointini vuoksi pysyä erossa makeista herkuista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla nälkä ja makeanhimo pysyy parhaiten poissa kun rajoitan leivän syömisen pariin palaan päivässä (ja leipä on ruisleipää). Rakastan perunoita ja syön niitä kohtuudella, mutta pastaan en koske melkein ollenkaan (yök) ja riisiä syön ehkä kerran tai kaksi viikossa. Lihaa ja keitettyjä vihanneksia menee reippaasti, hedelmiä en ole muuten syönyt viikkoihin- älysin äsken että ehkäpä nekin jouduttavat makeanhimoa.
Olen laihtunut pari kiloa ja turvotus on laskemassa, mutta parin päivän aikana olen syönyt mm. keksejä ja täytekakkua (lapsen synttärit) ja aamulla huomasin että väsyttää tolkuttomasti ja hiivakin löytyy! :( Eli taidan ihan oman vointini vuoksi pysyä erossa makeista herkuista...
Vai kirjoititko väärään ketjuun vahingossa? Minä en ainakaan ole mitään tuollaista sanonut.
ap
57 lue koko ketju!
Siis tämän koko ketjun otsikko oli en ymmärrä mitä vaikeaa on laihtumisessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvittelin mielessäni säännöllisesti sen tilanteen, kun menen puntariin ja se näyttää 57 kiloa (painoa oli silloin 68) ja laitoin jääkaapin oveen kuvan itsestäni nuorena ja hoikkana. Puolen vuoden päästä oli paino pudonnut 57 kiloon...
varmasti itse kärsivät asiasta eniten. Sairastavat, kuolevat nuorempina ja näyttävät vanhemmilta kuin ovatkaan. Ei kai kukaan niin vapaaehtoisesti tee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut hieman ylipainoinen ja nyt viime vuosina BMI paukkui jo tuolla 26 tienoilla.
Sitten vain PÄÄTIN vähentää syömistä. Mä olen aina syönyt terveellisesti, mutta kerta kaikkiaan sitä terveellistä ruokaa vain liikaa. Annoksista kolmannes pois.
Ja kyllä se vain toimii. Viimeisimmän raskauden myötä tuli 15 kg ja pois lähtivät. Ja lisäksi vielä 10 kg.
Ikää on kohta lähemmäs 40 ja aineenvaihdunta siis hitaampaa kuin 2-kymppisillä. Nyt BMI 22 ja olen tyytyväinen. Syön mitä haluan, mutta paljon VÄHEMMÄN.
Syön päivittäin pari karkkia, toisinaan jäätelön, pullan, viiniä tai olutta. En juurikaan liiku, vain tuo pakko / hyötyliikunta lasten kanssa. Ja tässä painossa pysytään.
Tahdonvoimaa, siskot.
Sitten vain PÄÄTIN vähentää syömistä. Mä olen aina syönyt terveellisesti, mutta kerta kaikkiaan sitä terveellistä ruokaa vain liikaa. Annoksista kolmannes pois.
Kun mä en tahdo pystyä lopettamaan nälkäisenä... Syön siihen asti että vatsa sanoo että on täynnä, mutta ei ähkyssä. Vihaan sitä liian täyden tunnetta ja sitä seuraavaa väsymystä, joten senkin takia koetan olla syömättä liikaa. Mutta nälkäiseksi on vaikea itseään jättää. Sekö sitä tahdonvoimaa on? Että kestää nälkää? Minkälaista elämää se sitten on, jos on koko ajan pikkuisen nälkä? Ehkä toisilla se nälän tunne tosiaan on kovempi kuin toisilla, koska mun on vaikea kuvitella elämää koko ajan nälkäisenä!
Söin juuri lounaaksi sen lautasellisen linssikeittoa, ruisleivänpalan, jonka päällä margariinia ja tomaattia. Tuo oli suunnitelma, mutta sen päälle söin sitten vielä kaksi nektariinia. Että siinä kohtaa taas tahdonvoima petti. Kun tuntui ettei vatsa ole täynnä! Nektariinien jälkeen vielä kuppi kahvia jossa teelusikallinen hunajaa, se kuului suunnitelmaan kyllä...
Ei sitä suklaata tarvitse syödä koko tai edes puolta levyä, pari palaa riittää hyvin. Tai syö vai yhden keksin sen sijaan että mussuttaa koko paketin. Tai ottaa jäätelöä vain yhden pallon eikä koko litraa jne. Kaikkea voi ja saakin syödä mutta KOHTUUDELLA. Siinä piilee hoikkuuden salaisuus. t. Ranskatar
Itse kannan läskini. Miten joku jaksaa niistä vetää stressiä, taitaa olla tylsä elämä... :DDD
Tosin tuo 2 nektariinia ei vaikuta järin pahalta repsahdukselta.
Kun mä en tahdo pystyä lopettamaan nälkäisenä... Syön siihen asti että vatsa sanoo että on täynnä, mutta ei ähkyssä. Vihaan sitä liian täyden tunnetta ja sitä seuraavaa väsymystä, joten senkin takia koetan olla syömättä liikaa. Mutta nälkäiseksi on vaikea itseään jättää. Sekö sitä tahdonvoimaa on? Että kestää nälkää? Minkälaista elämää se sitten on, jos on koko ajan pikkuisen nälkä? Ehkä toisilla se nälän tunne tosiaan on kovempi kuin toisilla, koska mun on vaikea kuvitella elämää koko ajan nälkäisenä!
Söin juuri lounaaksi sen lautasellisen linssikeittoa, ruisleivänpalan, jonka päällä margariinia ja tomaattia. Tuo oli suunnitelma, mutta sen päälle söin sitten vielä kaksi nektariinia. Että siinä kohtaa taas tahdonvoima petti. Kun tuntui ettei vatsa ole täynnä! Nektariinien jälkeen vielä kuppi kahvia jossa teelusikallinen hunajaa, se kuului suunnitelmaan kyllä...
[/quote]
Eli kun vähän aikaa kestää nälkää, alkaa sitten helpottaa. Mutta minun mielestä ei voi syyttää nälkää laihdutuksen epäonnistumisesta.
Vielä pari vuotta sitten kävin salilla vähintään 3 kertaa viikossa. Oli keli mikä tahansa, salille menin. Jos oli kiirettä, sain aina salikäynnit jotenkin sumplittua kalenteriin.
Nyt en saa raahaudutta salille edes kerran kuussa. Keksin mitä mielikuvituksellisempia syitä itselleni miksi voin tänäänkin jättää väliin. Ihminen on etevä pettämään itseään.