Miksi ottaa itselleen suuri lainataakka elämän parhaimpina vuosina?
Sellaista ihmettelen, kun mm. nuoret perheet ovat kauhean suurten asuntolainataakkojen alla todella heikossa taloudellisessa tilanteessa. Miksi semmoinen laina on pakko ottaa kun on aikomus perustaa perhe? Jos haluaa hoitaakkin lapsia kotona pidempään ja se ei asuntolainan, sähkölaskun ja vastikkeen tai kiinteistöveron takia onnistu niin mitä järkeä? Ajatteleeko ihmiset, että nyt kun seuraavat 30 vuotta kituutan niin sitten on asuntolaina maksettuna ja omaisuutta. Mitä jos kuolo korjaa 55-veenä ja siihen asti olet vain elänyt sitä varten, että joskus on rahaa ja laina maksettuna? Itse tykkään asua vuokralla, on huoletonta ja kaikkine kuluineen halvempaakin kuin oman maksaminen pois. Rahaa jää lasten kanssa kotona olemiseen, matkusteleen ja elämästä ehtii nauttia tässä ja nyt :)
Kommentit (308)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:36"]
Vuokralla asuminen on kalleinta kyllä. Eri asia, jos sossu elättää, mutta jos omasta pussista maksat, niin annat rahat toiselle, kun taas omistusasunnossa annat ne osittain itselleni ja osittain pankille. Vuokralla asuminen ei ole järkevää! Lapsesikin jäävät perinnöttä.
[/quote]
Hypoteesisi on aukkoinen, sillä harvoin kukaan asuu koko elämäänsä vuokra-asunnossa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:36"]
Vuokralla asuminen on kalleinta kyllä. Eri asia, jos sossu elättää, mutta jos omasta pussista maksat, niin annat rahat toiselle, kun taas omistusasunnossa annat ne osittain itselleni ja osittain pankille. Vuokralla asuminen ei ole järkevää! Lapsesikin jäävät perinnöttä.
[/quote]
Hypoteesisi on aukkoinen, sillä harvoin kukaan asuu koko elämäänsä vuokra-asunnossa.
[/quote]
Itse asiassa aika monikin asuu.
No tosta perinnöstä ja lapsia varten säästämisestä voi olla montaa mieltä. Oppiikohan semmonen kultalusikka pyllyssä kaiken valmiina saanut nuori edes arvostamaan rahaa ja tekemään sen eteen töitä.. toivottavasti!
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:06"]
Mulla ei ollut mitään säästöjä, kun ostin talon itselleni 2006. Parin vuoden päästä olikin sitten mies ja syntyi lapsi. Pian toinen. Olemme ihan normalituloisia valtion kapeissa leivissä olevia palkkatyöläisiä. Siitä huolimatta emme ole joutuneet kertaakaan ottamaan lyhennysvapaata kuukautta, emmekä miettimään sitä, mitä ostetaan ruokakaupasta tai onko varaa viedä autoa huoltoon. Autoja on kaksi. Lapset menivät hoitoon kun vanhempi oli 4 ja nuorempi 2. Olen tehnyt koko ajan lyhennettyä työaikaa (eli nyt reilut kaksi vuotta) ja aion tehdä vielä vuosia, eli kunnes nuorempi aikanaan menee kolmannelle luokalle. Lapsille ostetaan vaatteet uutena, molemmat käyvät musiikkiopistossa soittotunneilla, itse käyn harrastuksessa ja mies harrastaa metsästystä. Meidän elämä ei siis ole kituuttamista. Meillä on tähän varaa siitä syystä, että emme tupakoi, emme käytä alkoholia, autojen ei tarvitse olla uusia velka-autoja, talo on vanha mutta kuitenkin siisti ja pienehkössä kaupungissa, eli kohtuullisella hinnalla ostettu. Lainaan menee reilut 700 euroa kuukaudessa. Emme myöskään tee kalliita reissuja, meille riittää kerran vuodessa Ruotsi, Viro tms. lähireissu, lisäksi joku huvipuistoreissu kotimaassa. Luultavasti otan vuorotteluvapaata pariin otteeseen puolivuotta, kunhan nuoremman koulunkäynti alkaa. Siinä vaiheessa varmaan pyydetään pankilta lyhennysvapaata, ettei jouduta silloinkaan laskemaan pennejä. Me olemme ainakin elämäämme tyytyväisiä, enkä ymmärrä, miten toimeentulo olisi parempi vuokralla asuessa. Muuten, oletteko ajatelleet, että jos tupakoi ja juo muutamia tölkkejä kaljaa viikossa, se on melkoinen summa vuodessa... koko perheen harrastus- ja virkistysmenot vähntään....
[/quote]
Tämän minä ymmärrän, että jos on elämäänsä tyytyväinen noin, niin silloin omistaminen kannattaa.
Minä jos joutuisin elämään jossain pienessä kaupungissa, olemaan autosta riipuvainen, en voisi matkustaa lähialueita kauemmas, en viettäisi kosteita iltoja ystävien kanssa.. Masentaa jo ajatus. Omalla kohdalla vuokralla asuminen on sopivampi vaihtoehto. En minä mieti todellakaan tulevaisuutta tai jääkö lapselle jotain. Hankkikoon itelleen hyväpalkkaisen työn, jos rahaa haluaa. Eläkejärjestelmä voi tosiaan kaatua, mutta murehdin sitä sitten.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 12:09"
[/quote]
Tämä lyhytnäköisyys on niin tyypillistä vuokra-asujille. Ei yhtään pystytä ajattelemaan, että jos ei ihan kaikkia rahojaan hassaisi leveään elämään, niin tulevaisuudessa voisi elää mukavammin. Ei osata tinkiä menoista tulevaisuuden hyväksi. Kyllä se on kova pala sitten kun jää eläkkeelle ja joutuu muuttamaan huomattavasti pienempään asuntoon. Ja silti se vuokra haukkaa suuren osan eläkkeestä. Ellei sitten muuta kokonaan jonnekin edullisemman kustannustason maahan, kauas lapsenlapsistaan.
Ja mitä jää perinnöksi tällaiselta vuokra-asujalta? Eipä paljon mitään. Toivottavasti säästöillä saadaan edes hautajaiset kustannettua. Helposti köyhyys jatkuu sukupolvelta toiselle, kun on omatkin lapset totutettu siihen ajattelutapaan, että velaton mies on huoleton ja omaisuus tuo vain murheita mukanaan.
Me emme ole pistäneet kaikkia tuloja asuntoon, vaan asumme halvemmin kuin mihin olisi mahdollisuus. Säästämme sekä eläkettä varten että lapselle myös perinnöksi. Lapsella ei tule olemaan mitään ongelmia oman asunnon hankkimisessa, säästöjä on jo reilusti enemmän kuin mitä pankki vaatii. Lisäksi voimme auttaa häntä, jos tarve vaatii. Meiltä jää jälkeen mukava perintö ja lapsi pääsee elämään vauraammin kuin me. On me nytkin matkusteltu ihan riittämiin, että ei tässä pelkästään olla kituutettu. Mutta kohtuus kaikessa ja tieto siitä, että lapsi saa hyvät lähtökohdat elämään lämmittää mieltä enemmän kuin turha kulutus.
[/quote]
Eli vuokraralla asuessa ei saisi elää leveästi, mutta sitten kun oma kämppä on maksettu, niin sitten saa? Puhut ihan sekavia :D
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 20:30"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:06"]
Mulla ei ollut mitään säästöjä, kun ostin talon itselleni 2006. Parin vuoden päästä olikin sitten mies ja syntyi lapsi. Pian toinen. Olemme ihan normalituloisia valtion kapeissa leivissä olevia palkkatyöläisiä. Siitä huolimatta emme ole joutuneet kertaakaan ottamaan lyhennysvapaata kuukautta, emmekä miettimään sitä, mitä ostetaan ruokakaupasta tai onko varaa viedä autoa huoltoon. Autoja on kaksi. Lapset menivät hoitoon kun vanhempi oli 4 ja nuorempi 2. Olen tehnyt koko ajan lyhennettyä työaikaa (eli nyt reilut kaksi vuotta) ja aion tehdä vielä vuosia, eli kunnes nuorempi aikanaan menee kolmannelle luokalle. Lapsille ostetaan vaatteet uutena, molemmat käyvät musiikkiopistossa soittotunneilla, itse käyn harrastuksessa ja mies harrastaa metsästystä. Meidän elämä ei siis ole kituuttamista. Meillä on tähän varaa siitä syystä, että emme tupakoi, emme käytä alkoholia, autojen ei tarvitse olla uusia velka-autoja, talo on vanha mutta kuitenkin siisti ja pienehkössä kaupungissa, eli kohtuullisella hinnalla ostettu. Lainaan menee reilut 700 euroa kuukaudessa. Emme myöskään tee kalliita reissuja, meille riittää kerran vuodessa Ruotsi, Viro tms. lähireissu, lisäksi joku huvipuistoreissu kotimaassa. Luultavasti otan vuorotteluvapaata pariin otteeseen puolivuotta, kunhan nuoremman koulunkäynti alkaa. Siinä vaiheessa varmaan pyydetään pankilta lyhennysvapaata, ettei jouduta silloinkaan laskemaan pennejä. Me olemme ainakin elämäämme tyytyväisiä, enkä ymmärrä, miten toimeentulo olisi parempi vuokralla asuessa. Muuten, oletteko ajatelleet, että jos tupakoi ja juo muutamia tölkkejä kaljaa viikossa, se on melkoinen summa vuodessa... koko perheen harrastus- ja virkistysmenot vähntään....
[/quote]
Tämän minä ymmärrän, että jos on elämäänsä tyytyväinen noin, niin silloin omistaminen kannattaa.
Minä jos joutuisin elämään jossain pienessä kaupungissa, olemaan autosta riipuvainen, en voisi matkustaa lähialueita kauemmas, en viettäisi kosteita iltoja ystävien kanssa.. Masentaa jo ajatus. Omalla kohdalla vuokralla asuminen on sopivampi vaihtoehto. En minä mieti todellakaan tulevaisuutta tai jääkö lapselle jotain. Hankkikoon itelleen hyväpalkkaisen työn, jos rahaa haluaa. Eläkejärjestelmä voi tosiaan kaatua, mutta murehdin sitä sitten.
[/quote]
Sulla ei oikeasti taida olla käsitystä omistusasumisesta. Minä asun 100 neliön kerrostalossa omistusasunnossa 2 km päässä Oulun keskustasta. Näkökulmasta riippuen tämä voi olla pieni kaupunki, itselleni tämä on juuri sopivan kokoinen. Autoa en omista, mutta pyörällä ja bussilla pääsen liikkumaan. Käyn teatterissa, leffassa ja konserteissa ja matkustan lapseni kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Nykyisillä lainakoroilla jos elämä omistusasunnossa menee kituuttamiseksi niin sitten on laina-aika katsottu väärin tai yliarvioitu pahasti oma maksukyky. Me asutaan omistusasunnossa, vaimo on hoitovapaalla ja oikein hyvin eletään eikä todellakaan kituuteta.
Mikä summa kenellekin on iso. Ostimme miehen kanssa 90-neliöisen rivarikolmion laajennusvaralla, lainaa otimme 78 tonnia. Ok, emme asu pk-seudulla eli jossain vähän etelämmässä lainaa olisi pitänyt ottaa samoin tein 50 tonnia enemmän. Laskimme, että lainanlyhennys tulee halvemmaksi kuin vuokrallaolo ja että vaikka olisimme molemmat hetken samana aikaan työttöminä, niin lainaa pystyisi lyhentämään.
Kumpi tahansa meistä voi jäädä vaikka auton alle tänään, joten mielestäni elämä on joka tapauksessa liian lyhyt suremaan etten nyt voi tehdä tätä tai tuota jos sitten keski-ikäisenä tätä :)
Koska asunto Suomeen on paras sijoitus pitkällä aikavälillä, talous kasvaa, työpaikat lisääntyy. Eli, asuntojen kysyntä tulee olemaan vakaata. Ja ainahan pitää asua jossain.
Vuokralla asuminen on kalleinta kyllä. Eri asia, jos sossu elättää, mutta jos omasta pussista maksat, niin annat rahat toiselle, kun taas omistusasunnossa annat ne osittain itselleni ja osittain pankille. Vuokralla asuminen ei ole järkevää! Lapsesikin jäävät perinnöttä.
Maksan kuukaudessa saman verran tai vähemmän lainanlyhennystä kuin menisi vuokraan. Jos ehdin kuolla ennen kuin laina on maksettu, niin mitä sitten? Asumisesta pitää kuitenkin maksaa.
ap, kuinka paljon maksta vuokraa ihan siitä omasta pussistasi?
Minkä kokoinen asunto?
Sen takia, että voidaan jäädä joskus vapaaehtoisesti eläkkeelle... toisin kuin SINÄ!
Eläkeikä tulee poistumaan ja jokainen vastaa omista kustannuksistaan.
Siihen me säästämme maksamalla omaa asuntoa, eikä vuokran kautta muiden asuntolainoja.
Asuntolainasta saa lyhennysvapaata... miten on mielestäsi vuokran kanssa? Paljonko vuokranantajasi olisi valmis alentamaan vuokraa vaikka 3 vuodeksi, kun sinä olet äitiyslomalla tai hoitovapaalla?!?
jossain on pakko asua eikä ikinä tullut itselle mieleen että olisi ollut varaa vuokrakämppään. Oma on kuiin säästöpossu, sama raha menee kuukaudessa mutta siitä jää aina osa omaan taskuun. Puhumattakaan nyt kun asutaan 235/340m2 talossa ja lainakulut + asumiskulut on yhteensä 1700€ - tällaiseen ei ikinä olisi varaa vuokralla! Aika harva perhe (esim meillä 2+4) jaksaa nyhjätä "halvassa" vuokrakolmiossa ikuisesti, nekin maksaa jo lähemmäs tonnin 7kk!!
Puhunkin nyt vähintään 200 000 e lainasta. Mieluummin asun vuokralla uudessa kivassa talossa, kuin jossain vanhassa omistusasunnossa, jonka saa halvemmalla. Asutaan yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista ja täällä ei paljon asuntoa pikkurahalla ostella. Liittyyhän omaan asuntoon aina omat riskinsä, homeet ja vakavat remontit. Ihmettelen myös sitä kun ihmiset aina vetoaa siihen: "ei kuule ole varaa, kun on asuntolainat ym" eli onko se laina vain tekosyy, ettei ole varaa? :D -ap
Ah taas tätä miten vuokra muka tulee halvemmaksi! No ainakin meidän kohdalla vuokralla asuminen olisi ollut tyhmää. Me otettiin pääradan varressa laina vuonna -98 silloiseen kaksioon kokonaan velaksi (takaaja). Nykyrahassa 55.000 euroa. Rempattiin se tip top kuntoon ja myytiin hyvällä voitolla. Kämppää on välillä vaihdettu neliöön ja rivariin. Lainaa jäljellä enää 25.000 euroa. Vastike 300. Kun laina loppuu, meillä on aika hilpeät ajat edessä. On jo nyt tullut halvemmaksi kuin vuokrallla asuminen, lyhennykseen menee vähemmän kuin vastaavan vuokraan.
Oman ostaminen mielestäni ollut lasten teon jälkeen elämäni fiksuin teko. Toisekseen jos tulee tiukkaa, asuntolainaan saa kaikenmaailman lainavakuutuksia ja neuvoteltua lyhennysvapaata, neuvotteleppa sellaista vuokranantajan kanssa esim. opiskelun takia....(No ehkä kela antaa asumistukea.) Mutta oma on oma ja sen voi laittaa ns. lihoiksi, toisin kuin vuokra-asuntoa.
Miksi sen velan ottaisi myöhemmin, kun on sitten jo ehtinyt maksaa vuokraa jollekin muulle. Sehän on oman pääoman kasvattamista.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:27"]
Sellaista ihmettelen, kun mm. nuoret perheet ovat kauhean suurten asuntolainataakkojen alla todella heikossa taloudellisessa tilanteessa. Miksi semmoinen laina on pakko ottaa kun on aikomus perustaa perhe? Jos haluaa hoitaakkin lapsia kotona pidempään ja se ei asuntolainan, sähkölaskun ja vastikkeen tai kiinteistöveron takia onnistu niin mitä järkeä? Ajatteleeko ihmiset, että nyt kun seuraavat 30 vuotta kituutan niin sitten on asuntolaina maksettuna ja omaisuutta. Mitä jos kuolo korjaa 55-veenä ja siihen asti olet vain elänyt sitä varten, että joskus on rahaa ja laina maksettuna? Itse tykkään asua vuokralla, on huoletonta ja kaikkine kuluineen halvempaakin kuin oman maksaminen pois. Rahaa jää lasten kanssa kotona olemiseen, matkusteleen ja elämästä ehtii nauttia tässä ja nyt :)
[/quote]
Saat*nan urpo!
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:06"]
Mulla ei ollut mitään säästöjä, kun ostin talon itselleni 2006. Parin vuoden päästä olikin sitten mies ja syntyi lapsi. Pian toinen. Olemme ihan normalituloisia valtion kapeissa leivissä olevia palkkatyöläisiä. Siitä huolimatta emme ole joutuneet kertaakaan ottamaan lyhennysvapaata kuukautta, emmekä miettimään sitä, mitä ostetaan ruokakaupasta tai onko varaa viedä autoa huoltoon. Autoja on kaksi. Lapset menivät hoitoon kun vanhempi oli 4 ja nuorempi 2. Olen tehnyt koko ajan lyhennettyä työaikaa (eli nyt reilut kaksi vuotta) ja aion tehdä vielä vuosia, eli kunnes nuorempi aikanaan menee kolmannelle luokalle. Lapsille ostetaan vaatteet uutena, molemmat käyvät musiikkiopistossa soittotunneilla, itse käyn harrastuksessa ja mies harrastaa metsästystä. Meidän elämä ei siis ole kituuttamista. Meillä on tähän varaa siitä syystä, että emme tupakoi, emme käytä alkoholia, autojen ei tarvitse olla uusia velka-autoja, talo on vanha mutta kuitenkin siisti ja pienehkössä kaupungissa, eli kohtuullisella hinnalla ostettu. Lainaan menee reilut 700 euroa kuukaudessa. Emme myöskään tee kalliita reissuja, meille riittää kerran vuodessa Ruotsi, Viro tms. lähireissu, lisäksi joku huvipuistoreissu kotimaassa. Luultavasti otan vuorotteluvapaata pariin otteeseen puolivuotta, kunhan nuoremman koulunkäynti alkaa. Siinä vaiheessa varmaan pyydetään pankilta lyhennysvapaata, ettei jouduta silloinkaan laskemaan pennejä. Me olemme ainakin elämäämme tyytyväisiä, enkä ymmärrä, miten toimeentulo olisi parempi vuokralla asuessa. Muuten, oletteko ajatelleet, että jos tupakoi ja juo muutamia tölkkejä kaljaa viikossa, se on melkoinen summa vuodessa... koko perheen harrastus- ja virkistysmenot vähntään....
[/quote]
Tämän minä ymmärrän, että jos on elämäänsä tyytyväinen noin, niin silloin omistaminen kannattaa.
Minä jos joutuisin elämään jossain pienessä kaupungissa, olemaan autosta riipuvainen, en voisi matkustaa lähialueita kauemmas, en viettäisi kosteita iltoja ystävien kanssa.. Masentaa jo ajatus. Omalla kohdalla vuokralla asuminen on sopivampi vaihtoehto. En minä mieti todellakaan tulevaisuutta tai jääkö lapselle jotain. Hankkikoon itelleen hyväpalkkaisen työn, jos rahaa haluaa. Eläkejärjestelmä voi tosiaan kaatua, mutta murehdin sitä sitten.
[/quote]
Tässähän se pohjimmainen syy tulikin: No kun on pakko päästä juomaan! Sitten ei kannata myöskään ihmetellä mihin ne rahat menee. Eikö matkustaminen todellakaan ole ilmaista, se oli ennen vain rikkaiden etuoikeus. Nyt köyhälläkin on siihen mahdollisuus mutta ei tosiaan kannata kummastella sitten että miksi muilla on isommat talot ja uudemmat vaatteet, jos itse matkustaa vähän väliä Ruotsia kauemmas. Elämä on valintoja.