Lue keskustelun säännöt.
Mua kiusataan koulussa enkä jaksa enää
19.08.2021 |
Mun kuvia somesta tulostetaan ja kirjoitetaan täyteen kaikkea kamalaa ja levitetään koulun käytäville. Siinä vain yksi esimerkki. Opettajat ei tee mitään, ne vaan huutaa mulle, kun on luvattomia poissaoloja Kerran olen kertonut vanhemmille, ne soitti opettajalle ja sit olen edessä kiusaajien piti pyytää multa anteeksi. Siinä se. Se oli virhe, mun elämä on aivan kamalaa. Olen viillellyt itseäni sellaisiin paikkoihin, että kukaan ei näe. Mä en pysty tähän enää kauaa. Mitä mä teen? Onneksi kesäloman sain olla rauhassa.
Kommentit (150)
Mun lastani auttoi myös kaveripiirin hankkiminen koulun ulkopuolelta. Aikuisen tukea se vaati, mutta teki lapselle selväski että koulu ei ole koko elämä. Korona tietysti sotki nuokin kuviot, mutta lapsi pääsi ainakin hetkeksi irti kehää kiertävistä ajatuksista ja sai rutkasti itseluottamusta. Onko sulla luotettavaa aikuista, joka voisi auttaa? Uskalla kokeilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi: kellään ei ole oikeutta kiusata sinua.
Kaksi:sinun ei kuulu joutua väistelemään tai piileskelemään. No, periaatteessa ei, käytännössä joo (been there done that, jää päälle valitettavasti).
Kolme: Jos sulla riittää kiukkua, niin puolusta itseäsi äänekkäästi. Ei lyöden, ei haukkuen. Katso, että lähietäisyydellä on mahdollisimman usein aikuinen tai joku ystävällinen todistaja. Ota niistä printeistä kuva ja lähetä suoraan kiusaajien vanhemmille ystävällisesti kysyen, voisiko x lopettaa tämän.
Neljä: jos kiukkua ei riitä, niin koita selviytyä. Hae lukioon muualle. Opettele kävelemään pää pystyssä. Harjoittele peilin edessä ivallinen hymähdys kiusaajille vastaukseksi.
Se on aivan herttaisen yhdentekevää, millainen olet, kellään ei ole oikeutta sinua sen vuoksi kiusata.
Mieti, mitä sinä haluat tehdä, mistä sinä pidät. Koita löytää samanhenkisiä ihmisiä (varo ped ofiileja ym sekopäitä, älä luota sokeasti).
Kaikkein tärkein : älä alistu äläkä lannistu! Jos et tilanteita hallitsekaan, niin mielessäsi tiedä, että sinä pääset sieltä pois, ja sitten kukaan ei sinua enää runttaa maanrakoon.
Vierailija kirjoitti:
Soita maksuttomaan auttavaan puhelimeen, heille ei tarvitse kertoa edes omaa nimeä. He ovat myös vaitiolovelvollusia, ei siis tarvitse pelätä, että asiat vuotaisivat ulkopuolisille.
Ja sitten VANHEMMAT: se esimerkki kiusaamiseen tulee kotoa. Te suureen ääneen arvostelette julkkisten ym. edesottamuksia, haukutte, nälvitte ja arvostelette samalla kun kauhistelette koulukiusaamista. Menkää itseenne. Ja katsokaa peiliin. Ei toista osaa kunnioittaa jos ei ensin kunnioita itseään.
Miettikää vähän minkä esimerkin annatte nuorille.
Miksi ihmeessä kommentoisin mitään julkkiksia lapselleni? Niinkuin missä yhteydessä?
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella, että lukiossa saan opiskella rauhassa. Olen kympin tyttö, pääsen varmaan mihin lukioon vaan. Haaveammattini on psykiatrian erikoislääkäri.
JOS muuten mahdollista, niin sinun kannattaa hakea lukioon, johon nuo kusipäät eivät hae - tai ainakaan ne pahimmat kiusaajat (perässäroikkujat eivät yleensä jatka kiusaamista, jos itse pääpirut ovat poissa paikalta). Itseänikin kiusattiin aikoinaan ysillä, ja hain lukioon, jonka tiesin olevan "epäsuosittu" meidän kouluamme käyvien kesken. En sitten tuntenutkaan siellä etukäteen ketään, vain pari ihan vierasta rinnakkaisluokkalaista tuli sinne samalta yläasteelta. Oli ihanaa aloittaa puhtaalta pöydältä!
Tietysti tämä riippuu ihan tilanteestasi. Tuo lukio oli mieleiseni muutenkin, mihinkään itselle huonoon kouluun ei kannata tietenkään kiusaajien takia mennä. Mutta jos sinulla kerran on hyvä todistus, ehkä pääsetkin lukioihin, joihin heidän keskiarvonsa ei riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vaihtoehto on että pyrit iltalukioon. 18v. ikärajassakin kuulemma joustetaan kun on hyvä syy ja sinulla on. Voimia ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä pelkää puhua tilanteestasi luotettavalle aikuiselle!
Minun yläkouluikäinen lapseni pelkäsi puhua, mutta tivaamalla sain tietooni, mitä koulussa tapahtuu. Lapsi jäi käskystäni heti kotiin. Ilmoitin kouluun, sosiaalityöntekijälle ja poliisille, että lapsi ei palaa kouluun ennen kuin hänen turvallisuutensa on taattu. Siitä muutamassa viikossa tilannetta alettiin perata. Koulu teki kiusaajista lastensuojeluilmoituksen eli perheet saivat lasusta vieraita ja toivottavasti apua. Kiusaajat olivat tarkan valvonnan alla koulussa. Minunkin lapseni sai apua poliisista ja sos.työntekijältä. Poliisi soitti meille kotiin vielä myöhemmin ja kysyi, onko tilanne jatkunut.
Kun kiusaaminen tulee ilmi, kyllä siihen jokin taho tarttuu jos lapsi ei voi koulua käydä. Uskalla puhua.
Voitko vaihtaa luokkaa, jos koulunvaihto ei onnistu?
Olet toiminut lapsesi suhteen hienosti, ei voi kuin ihailla. Kirjoitin neuvosi muistiin, omaa lastani on kiusattu porukan ulkopuolelle jättämällä. Kerroin asiasta opelle ja tilanne on nyt parempi mutta vahdin kuin haukka missä mennään. Olen valmis vaihtamaan luokkaa tai koulua jos tilanne niin vaatii.
Lapseni on saanut onneksi kavereita koulun ulkopuolelta ja luokassakin on mennyt paremmin. Mutta mitenkään sinisilmäinen tai luottavainen en ole. Olen huomannut että jopa näennäisesti hyvä kaveri voi olla se hylkääjä ja kiusaaja. Juuri se narsistinen hyväksynnän ja hylkäämisen vuorottelu on lapsen itsetunnolle tuhoavaa.
Tsemppiä hurjasti ja paa jauhot suuhun mulkeroille!
Poliisi, kuraattori,terkka, kuka vaan jämy aikuinen avuksi.
Toi vinkki iltalehdestä oli hyvä koska silloin kiusaajat saa negatiivista huomiooja se ei näytä hyvältä niiden tulevien työnantajien silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita maksuttomaan auttavaan puhelimeen, heille ei tarvitse kertoa edes omaa nimeä. He ovat myös vaitiolovelvollusia, ei siis tarvitse pelätä, että asiat vuotaisivat ulkopuolisille.
Ja sitten VANHEMMAT: se esimerkki kiusaamiseen tulee kotoa. Te suureen ääneen arvostelette julkkisten ym. edesottamuksia, haukutte, nälvitte ja arvostelette samalla kun kauhistelette koulukiusaamista. Menkää itseenne. Ja katsokaa peiliin. Ei toista osaa kunnioittaa jos ei ensin kunnioita itseään.
Miettikää vähän minkä esimerkin annatte nuorille.
Miksi ihmeessä kommentoisin mitään julkkiksia lapselleni? Niinkuin missä yhteydessä?
Oletko noin yksinkertainen?
Oiskin niin helppoa näyttää tämä teksti vanhemmille, vaikka ovatkin hyvät vanhemmat. He ovat todella tiukkoja koulumenestykseni suhteen. Jos näyttäisin tämän, niin saisivat tietää, että minulla on luvattomia poissaoloja. Olen heille kiitollinen, että maksavat minun kalliin harrastukseni (siellä minulla on ystäviä, mutta eivät käy samaa koulua) ja antavat aina rahaa, jos tarvitsen jotain. Ovat sanoneet, että eivät edes halua, että käyn töissä ennen yliopistoa, että koulumenestykseni ei kärsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi tuottaa heille pettymystä, kun he luottavat minuun. Eikä heillä edes ole aikaa kytätä minua.
Kasilla, kun sain kasin matikasta kokeessa, niin olivat todella pettyneitä, vaikka eivät sanoneet mitään, mutta en mä tyhmä ole. En halua nähdä sitä pettymystä enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tosin tiedä ovatko tietoisia niistä poissaoloista, mutta eivät ole vaan sanoneet mitään. Ehkä he ovat tyytyväisiä niin kauan, kun todistus vilisee kymppejä.
Rohkeutta kulta pieni.
Aikuinen ymmärtää syyn poissaoloillesi ja se syy mikä sinulla on, on todellakin hyväksytty.
Sinä olet uhri, sinua autetaan. Mutta aloite avun saantiin sinun on otettava nyt itse. Älä pelkää, kaikki järjestyy kyllä.
Minä toivon, että näytät tämän viestiketjun kokonaisuudessaan vanhemmillesi. Usko minua, vaikka pelottaa niin sen jälkeen sinä saat apua. ❤️ Sinä olet rakastettu ja turvassa.
T. Entinen koulukiusattu, 3 teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Tee Mandi Lammet, mene Stockan pukukoppiin ja hirt taydy kaulaliinaasi.
Tajuatko ollenkaan kuinka empatiakyvytön ja hirveä ihminen olet! Mene terapiaan niin lakkaat kiusaamasta julmuudellasi ihmisiä. Ap - tuossa näet esimerkin narsistisesta, henkistä väkivaltaa näyttävästä kiusaajasta joka kuuluisi psykiatriseen hoitoon eikä ihmisten pariin. Jätä huomiotta koko tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Oiskin niin helppoa näyttää tämä teksti vanhemmille, vaikka ovatkin hyvät vanhemmat. He ovat todella tiukkoja koulumenestykseni suhteen. Jos näyttäisin tämän, niin saisivat tietää, että minulla on luvattomia poissaoloja. Olen heille kiitollinen, että maksavat minun kalliin harrastukseni (siellä minulla on ystäviä, mutta eivät käy samaa koulua) ja antavat aina rahaa, jos tarvitsen jotain. Ovat sanoneet, että eivät edes halua, että käyn töissä ennen yliopistoa, että koulumenestykseni ei kärsi.
Uskon että vanhempasi ymmärtävät että sinulla on hyvä syy poissaoloillesi ja haluavat auttaa sinua. Jos eivät ymmärrä hakeudu koulukuraattorin tai -psykologin juttusille. He voivat saada vanhempasi ymmärtämään. On hyvä että vanhempasi ajattelevat tulevaisuuttasi mutta tuo tiukkuus koulumenestyksen suhteen kuulostaa jo liialliselta. Koetko itse taakaksi että sinulta odotetaan jatkuvasti hyviä numeroita? Ymmärrän että he tarkoittavat hyvää mutta vaatimukset voivat myös kuormittaa tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee Mandi Lammet, mene Stockan pukukoppiin ja hirt taydy kaulaliinaasi.
Tajuatko ollenkaan kuinka empatiakyvytön ja hirveä ihminen olet! Mene terapiaan niin lakkaat kiusaamasta julmuudellasi ihmisiä. Ap - tuossa näet esimerkin narsistisesta, henkistä väkivaltaa näyttävästä kiusaajasta joka kuuluisi psykiatriseen hoitoon eikä ihmisten pariin. Jätä huomiotta koko tyyppi.
käyttävästä
Ap, älä pelkää puhua tilanteestasi luotettavalle aikuiselle!
Minun yläkouluikäinen lapseni pelkäsi puhua, mutta tivaamalla sain tietooni, mitä koulussa tapahtuu. Lapsi jäi käskystäni heti kotiin. Ilmoitin kouluun, sosiaalityöntekijälle ja poliisille, että lapsi ei palaa kouluun ennen kuin hänen turvallisuutensa on taattu. Siitä muutamassa viikossa tilannetta alettiin perata. Koulu teki kiusaajista lastensuojeluilmoituksen eli perheet saivat lasusta vieraita ja toivottavasti apua. Kiusaajat olivat tarkan valvonnan alla koulussa. Minunkin lapseni sai apua poliisista ja sos.työntekijältä. Poliisi soitti meille kotiin vielä myöhemmin ja kysyi, onko tilanne jatkunut.
Kun kiusaaminen tulee ilmi, kyllä siihen jokin taho tarttuu jos lapsi ei voi koulua käydä. Uskalla puhua.
Voitko vaihtaa luokkaa, jos koulunvaihto ei onnistu?