Saako varattua yrittää?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:59"]

Tää varmaan poikkeaa aiheesta mutta mun mielestä se on oksettavaa. Olen varattu ja kerran minua tuli iskemään ns. kaukainen tuttu. Hän ei tiennyt, että minä seurustelen, mutta minä tiesin hänen seurustelevan. Tiesin hänen tyttöystävänsä. Kaikkensa se mies yritti ja leperteli ja koitti mukaansa siinä mielessä saada. Vaikka se seurusteli. Olen pahoillani hänen tyttöystävänsä puolesta. 

[/quote]

Muuten sama kokemus, mutta pokaaja tiesi minun seurustelevan ja tunsi mieheni.

Jos perheessä on pieniä lapsia, niin ehdoton no no yrittämiselle. Muuten pidän varattua yrittävää vähän outona tyyppinä. Onhan vapaitakin vaikka kuinka paljon.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 15:04"]

Kyllä on sitten mustavalkoinen maailmankuva joillain, en muuta sano. Mitä jos se varattu on kitunut huonossa suhteessa vuosikausia, on yrittänyt saada suhdetta toimimaan, mutta ei ole saanut? Mitä jos se varattu on onneton, valvoo ja itkeskelee öisin miettiessään, miksi suhde ei vain tunnu hyvältä ja mitä helvettiä elämällään tekisi. Mutta lähteä ei saa, ei ainakaan kenenkään toisen takia, koska MORAALI. On täysin moraalitonta yrittää tulla onnelliseksi, on moraalitonta tavoitella rakkautta. Kun on kerran väärän puolison valinnut, pitää vain kärsiä, kärsiä ja kärsiä. Se on sitä oikeaa ja moraalisesti hyväksyttävää elämää se. Miettikää nyt jumalauta itsekin jotain.

[/quote]

Sinua on kusetettu! Nyyhkytät varmaan yöt itsekin kun ajattelet tuota "vankilassa" viruvaa miestä! Jos miehellä olisi yhtään munaa niin hän lähtisi vaikkei ketään uutta olisikaan tyrkyllä.

http://ellit.fi/suhteet/parisuhteessa/miksi-varattu-mies-ei-voi-jattaa-vaimoaan-ellit-listasi-tekosyyt

[/quote]

Suhteesta, jossa on lapsia ja asiat päällisin puolin ok, ei lähdetä ihan kevein perustein. Tiedän, koska olen itsekin suhteessa ja mietin eroa. Sillä erotuksella tosin, että meillä ei ole lapsia. Ihminen voi olla vaikka kymmenen vuotta naimisissa ja tajuta vähitellen, että on yhdessä täysin vääränlaisen kumppanin kanssa. Ihmiset muuttuvat. Ei sellaisessa tilanteessa oteta mitään pikaeroja vaan yritetään löytää ratkaisuja, käydään terapiassa, mietitään ja pohditaan, ehkä ihastutaan johonkuhun toiseen, tullaan katumapäälle, erotaan sittenkin jne. Elämä ei ole niin helvetin yksinkertaista, että heti vain erotaan, jos alkaa tuntea itsensä suhteessa onnettomaksi. Tai ehkä sinulle on. Ehkä et ole koskaan eronnut. 110

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 15:04"]Kyllä on sitten mustavalkoinen maailmankuva joillain, en muuta sano. Mitä jos se varattu on kitunut huonossa suhteessa vuosikausia, on yrittänyt saada suhdetta toimimaan, mutta ei ole saanut? Mitä jos se varattu on onneton, valvoo ja itkeskelee öisin miettiessään, miksi suhde ei vain tunnu hyvältä ja mitä helvettiä elämällään tekisi. Mutta lähteä ei saa, ei ainakaan kenenkään toisen takia, koska MORAALI. On täysin moraalitonta yrittää tulla onnelliseksi, on moraalitonta tavoitella rakkautta. Kun on kerran väärän puolison valinnut, pitää vain kärsiä, kärsiä ja kärsiä. Se on sitä oikeaa ja moraalisesti hyväksyttävää elämää se. Miettikää nyt jumalauta itsekin jotain.
[/quote]

Moraalisesti oikein on lopettaa tuo suhde. Tai yrittää parantaa sitä. Mieti nyt itse järjellä älä vitullas, että haluaisitko itse tulla kohdelluksi huonosti ? Nuo ovat juurikin huorien ja pettäjien selityksiä.

Jos mies lähtee mukaan, niin ei suhde alunperinkään ollut vahva. Teet siis palveluksen hänen nykyiselle naiselleen. (Turha määkiä, että se lähtisi 3. osapuolesta jos oma partneri pettää! Jokaisella fiksulla ja filmaattisella on aina ottajia, eri asia ottaako asiakseen tehdä sille mitään. Itse olen imarreltu mieheni saamasta huomiosta ja hän minuun.) Mutta mieti ap, haluatko todella miehen joka jo todistetusti on pettänyt naisystäväänsä lähtemällä mahdollisesti kelkkaasi ja flirttailemalla kanssasi? What goes around, comes around...

Mielestäni sellaisilla naisilla on itsetunto matalalla.. myöskään miehen tähän mukaan lähtiessä, saattaa sama kohtalo olla tällö naisella itsellä edessään. Ja kannatan myös sitä, että sille "ykkösnaiselle" kerrotaan myös! Mutta onnea sen varatun pokailuun, jod vaikka itsellesi saisit! Voit sitten yhteisessä kodissanne lasten kanssa pohtia, että missähän "sulkkistreeneissä" se mies viilettää "työpaikan Pekan" kanssa :) Mutta eihän se mies tietenkään sinua niin kohtelisi ;)

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 11:00"]Ei ketään väkivalloin voi pitää, naurettava ajatuskin. Olen sitä mieltä että mies menee jos on mennäkseen ja saa todella mennä! On tuttavapiirissäkin muutama onnellinen pari jotka jättivät vanhan huonon suhteen kun löysivät paremman. Mikäpä siinä, jokainen päättää itse miten ja kenen kanssa haluaa elää, turha se on ainakaan huonoon suhteeseen jäädä sätkimään. Jos suhde on kunnossa eihän se mies mihinkään mene! Oma mies oli kihloissa aikanaan toisen kanssa kun nainen oli sitä niin kovasti halunnut. No eräänä päivänä tapasimme ja se oli sitten siinä, naimisiin mentiin lapsia tuli ja hyvä liitto kestänyt vuosikymmeniä, ilman pettämisiä tai edes epäilyjä. Jos ja kun se oikea tulinen rakkaus iskee niin kyllä siinä silloin muut suhteet on menneen talven lumia! Miksi tyytyä vain sopivaan jos voi saada sen parhaan?
[/quote]

Olet kusipää. Miksi lähteä alunalkaenkaan suhteeseen, jos tiedät että haluat jotain muuta?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 20:37"]Aina voi yrittää. :) Se ei ole sinun vikasi, jos mies yltyy pettämään. Ihan kuin miehet olisivat aivottomia eläimiä, jotka eivät voi impulsseilleen mitään, jos toinen nainen vähänkin esittää kiinnostunutta. Kyllä pitkässä parisuhteessa on ihan normaalia, että muidenkin kanssa tulee flirttailtua, siinä ei ole mitään väärää. Ihminenhän ei ole monogami eläin.
[/quote]

Tätä perustelua kyllä aina ihmettrlen. Olemmeko joutsenia huonompia olentoja ihan heittämällä.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:38"][quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:26"]

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:23"]Jos jäisit kiinni siitä että aktiivisesti yrittäisit saada miestäni ihastumaan itseesi tietäen minusta, heittäisin ikkunasta ulos hyvän käytöksen, riisuisin timanttikorvikset, potkaisisin jalastani manolot, käskisin seuralaisen pidellä vuittoniani ja kävisin täysillä päälle ja lopettaisin vasta kun et enää liiku. [/quote] Yhtä säälittävää tämäkin. Anna miehen mennä, jos on mennäkseen.

[/quote]

Minua ei sinun säälisi paljon pidättelisi :D Jos näkisit minut livenä, et ikinä uksoisi että kirjoitan tällaista vauvalle. Olen investoinut liittooni aivan kaiken, koko sydämeni ja jos joku sen haluaa rikkoa hetken huuman vuoksi, saa tuntea sen nahoissaan.

[/quote]

Mieshän on siis aivan aivoton ja tiedoton olio, vai? Jotenkinhan se mies rohkaisee, jos "naikkonen" aktiivisesti yrittää. Kultakimpale, josta pitää pitää kiinni...sydän.
[/quote]

Mä kyllä mä ymmärrän tämän. Kyse on reviireistä ja siitä että naisen tulisi kunnioittaa toista naista niin ettei kajoa hänen omaan. Se haluaako mies itse lähteä vai ei on tässä suhteessa ihan toispuoleinen seikka.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 23:51"]Olen vedellyt käsilaukulla yhtä vamppia. Mieheni on ujo eikä osannut sanoa kuin että hän on varattu. Nainen vain jatkoi iskemistä niin otin ohjat. Eikä maksanut kuin 400€ kivusta ja särystä. Hah, halpa hinta siitä, että mieheni tietää minun todella arvostavan häntä vielä kiireen keskelläkin. Tapahtuman jälkeen menimme kotiin ja mieheni nai minulta aivot narikkaan
[/quote]

Kaikki alapeukuttaa sua, mutta mä en. Niin kauan kuin ei mustelmia kummempia tule, on ihan hyvä että edes joku takoo veskalla kunnioitusta näiden naistenkin päähän joille mikään ei ole pyhää. Seuraavalla kerralla se neito saattaa olla jo hiukan pelokkaampi lähestymään ja iskemään miestä tämän naisen edessä.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:23"]

Jos jäisit kiinni siitä että aktiivisesti yrittäisit saada miestäni ihastumaan itseesi tietäen minusta, heittäisin ikkunasta ulos hyvän käytöksen, riisuisin timanttikorvikset, potkaisisin jalastani manolot, käskisin seuralaisen pidellä vuittoniani ja kävisin täysillä päälle ja lopettaisin vasta kun et enää liiku.

[/quote]

Kuule, ennen kuin ehtisit tekemään mitään edellä mainittua, olisit saanut jo mun Kellystä päähän Choosta persiille. Ja ne on muuten ihan omilla rahoilla hankittu, eikä miehen, kuten oletettavasti sinun tapauksessasi.

Mielestäni on aika lutkamaista yrittää varattua. Normaali ihminen jättää väliin, jos tietää että toinen on varattu. Sitten kun varattu esittää liitossaan asioiden olevan huonosti, ollaan harmaalla alueella. Uskoisin varmaan suhteen olevan lopussa ja ihmisen olevan vapaana. Minun ei tarvitsisi yrittää tulkita missä suhde oikeasti olisi menossa, jos toinen sanoo että suhde on lopussa.

Ei kannata. Mä olen siinä suossa ja ihan omaa syytäni kyllä.

"Suhdetta" jatkunut jo puoli vuotta ja irti päästäminen on vaikeaa.

Omat tunteet varattua kohtaan on niin vahvat,että sydänsuruja on tiedossa

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 08:27"]

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:23"]

Jos jäisit kiinni siitä että aktiivisesti yrittäisit saada miestäni ihastumaan itseesi tietäen minusta, heittäisin ikkunasta ulos hyvän käytöksen, riisuisin timanttikorvikset, potkaisisin jalastani manolot, käskisin seuralaisen pidellä vuittoniani ja kävisin täysillä päälle ja lopettaisin vasta kun et enää liiku.

[/quote]

Kuule, ennen kuin ehtisit tekemään mitään edellä mainittua, olisit saanut jo mun Kellystä päähän Choosta persiille. Ja ne on muuten ihan omilla rahoilla hankittu, eikä miehen, kuten oletettavasti sinun tapauksessasi.

[/quote]

Niin, sinulla kun sitä (mun) miestä ei ole vaikka yritit.

Ei ketään väkivalloin voi pitää, naurettava ajatuskin. Olen sitä mieltä että mies menee jos on mennäkseen ja saa todella mennä! On tuttavapiirissäkin muutama onnellinen pari jotka jättivät vanhan huonon suhteen kun löysivät paremman. Mikäpä siinä, jokainen päättää itse miten ja kenen kanssa haluaa elää, turha se on ainakaan huonoon suhteeseen jäädä sätkimään. Jos suhde on kunnossa eihän se mies mihinkään mene! Oma mies oli kihloissa aikanaan toisen kanssa kun nainen oli sitä niin kovasti halunnut. No eräänä päivänä tapasimme ja se oli sitten siinä, naimisiin mentiin lapsia tuli ja hyvä liitto kestänyt vuosikymmeniä, ilman pettämisiä tai edes epäilyjä. Jos ja kun se oikea tulinen rakkaus iskee niin kyllä siinä silloin muut suhteet on menneen talven lumia! Miksi tyytyä vain sopivaan jos voi saada sen parhaan?

Yritin ja sain ;)