Paha mieli siitä, miten kova paikka lapsettomuuteni on äidilleni.
Ja myös anoppikokelaalle.
En voi sille mitään etten halua lapsia. Syitä on monia, pääasiallisesti koen että liikakansoitukseen osallistuminen on yksinkertaisesti liian itsekäs teko. Haluaisin haluta lapsia, haluaisin olla sellainen tyyppi joka ei tälläisiä asioita mieti.
Äitini on odottanut lisääntymistäni kuin kuuta nousevaa jo vuosia. Hänellä on jo lapsenlapsia, mutta kuulemma se ei ole sama kuin tyttären lapset. Olen kyllä kertonut hänelle ettemme miehen kanssa aio niitä hankkia, mutta viesti ei tunnu menevän jakeluun.
Tiedän ettei lapsettomuus ole kenenkään muun asia kuin minun ja mieheni, mutta silti poden oudolla tavalla huonoa omatuntoa siitä etten halua jälkeläisiä. 100% siksi, että se on äidilleni niin suuri asia. Myös miehen äiti odottaa lapsenlapsia, ja tuntuu pitävän minua syypäänä lapsettomuusajatukseen. Tosiasiassa poikansa haluaa lapsia yhtä vähän kuin minäkin.
Oli pakko päästä purkamaan tätä johonkin. Miten te muut velat, onko ollut jotain tuntemuksia siitä miten omat vanhemmat suhtautuvat päätökseen?
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuon tunteen "haluaisin haluta lapsia". Miten helppoa olisi, jos lapsi olisi aina ollut haaveena ja jonkunlainen äidinvaisto heräisi viimeistään kolmikymppisenä. Mutku ei. Olen tosi kiusaantunut kaikkien lapsien seurassa ja alan pitää heistä todella vasta kun he täyttävät 10, koska silloin heidän käytöksensä on jo aika ennalta-arvattavaa ja pahin villeys on karissut. Olen yrittänyt herätellä äitiys-aatetta, kuvitellut itseni ruokkimassa vauvaa tai työntämässä rattaita, mutta ahdistus ei poistu. Olen tosi surullinen, sillä olen muiden ihmisten unelman esteenä. Mieheni haaveilee lapsista, anoppi ja varmaan oma äitini haluavat mummoiksi... mikä minussa on vikana? Lapsenakin inhosin muiden tyttöjen nukkeleikkejä enkä halunnut mennä katsomaan toisten perheiden vauvoja. Toistaiseksi olen voinut antaa tekosyitä, ettei taloudellinen tilanne ole hyvä, elämä on stressaavaa tai asunto on pieni, mutta joku päivä on kai pakko sanoa suoraan, etten aio koskaan hankkia lapsia. Elämä on tosi epäreilu, koska moni lapsesta haaveileva ei voi lasta saada ja sitten on meikäläinen, joka ei vain halua ja jolle hedelmättömyys voisi olla helppo tapa päästä eroon huonosta omatunnosta.
Se on kyllä onneton universumin vitsi, että osa yrittää lasta vuosikausia tuloksetta ja sitten on hedelmällisiä ihmisiä jotka eivät lapsia halua. Tasan ei mene nallekarkit.
Tsemppiä tilanteeseesi, ollaan tavallaan samassa veneessä. Tai osittain. Miehelle kannattaa kyllä kertoa mahd. pian, jotta et vesitä hänen lapsihaaveitaan.
Ap
Mies kyllä tietää, mutta hän ehkä jotenkin toivoo, että muuttaisin vielä mieleni... Hän ei painosta mutta näkee että hän yrittää saada minut pitämään lapsista esim. kehumalla vuolaasti tuttujen lapsia ja korostamalla, etteivät kaikki lapset ole hankalia. Viime aikoina tosin vähemmän, ehkä maailman tilanne ahdistaa häntäkin sen verran, ettei heti tee mieli lisääntyä. Toivottavasti hänen veljensä saa lapsia, ja hänestä voisi tulla maailman paras kummisetä.
Aikuinen ihminen ei puhu itsestään sanoen "paha mieli".
Ja kuten täällä on lukemattomia kertoja aiemminkin kerrottu, myös meidän vanhustyöntekijöiden puolelta, lapsenlapset eivät todellakaan takaa ei-yksinäistä -vanhuutta. Naimaton tytär/poika on se nykyvanhuksen ainoa tuki ja turva, jos sellainen on . Jos vanhuksen luona ylipäänsä joku käy, se on useimmiten se oma , jo itsekin ikääntynyt (usein lapseton lapsi) . corona on ollut loistava tekosyy lapsenlapsille jo kohta 2 vuotta, jopa ne "pakotetut "käynnit jouluna, ja äitien/isän päivänä jne. 90 vuotiaan isovanhemman luona on nyt voitu skipata , koska corona. Tosin oman vanhukseni luona nämä käynnit loppuivat jo kauan ennen virusta. Käynnit jatkuivat niin kauan kuin vanhus pystyi vielä antamaan taskurahoja. Edunvalvonta dementian vuoksi katkaisi sitten tämän, onneksi. AIkoinaan nämäkin lapsenlapset olivat hemmoteltuja, hoidettuja ja rakastettuja. Onneksi oma vanhukseni on jo niin muistisairas ettei enää muista kävivätkö lapsenlapset 2 viikkoa vai 5 vuotta sitten. Siksi kysynkin , Hyvä lapsenlapsi , milloin viimeksi kävit isovanhempaasi katsomassa. Käsi sydämelle. Itse olen lapseton, onneksi, muuten sattuisi sydämeen millaisen lapsen olisinkaan tähän maailmaan kasvattanut. t. vanhuksen omainen ja vanhustyöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on iso lapsikatras ja ei yhtään lasten lasta niin kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä, että mikä lasten lapsuudessa meni pieleen. Meitä on 8 ja yhdelläkään ei ole lapsia. Lapsuus oli kamalaa. Isä täysi juoppo ja äiti täysi uhriutuva narsisti. Isä kuoli 2015 täytenä juoppona ja äiti edelleen uhriutuva narsisti. En ole ollut yhteydessä. Muu perhe ilmeisesti hyppelehtii edelleen äidin mukana. Lasten lapsia painosti kaikkia tekemään, mutta miksi tehdä kun kaikki ollaan niin traumatisoituneita? Kahdella on puolisot ja me muut ollaan ikisinkkuja. Neljä on muuttanut ulkomaille ja rakentanut elämää siellä.
Lapsia ei kannata hankkia jos on itsellä ollut huono lapsuus. Aivan sama mitä omat vanhemmat lässyttävät. He elävät omaa elämäänsä ja lapset omaansa. Itseä ärsyttää suunnattomasti ne vanhemmat naiset jotka jauhavat lapsen lapsistaan tai lapsen lapsettomuudestaan. Hankkisivat oman elämän.
Hyvin sanottu, se on juurikin näin.
Lapsia tehdään vain, jos niitä aidosti halutaan, ei sen takia että joku muu itsekkäästi haluaa lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuten täällä on lukemattomia kertoja aiemminkin kerrottu, myös meidän vanhustyöntekijöiden puolelta, lapsenlapset eivät todellakaan takaa ei-yksinäistä -vanhuutta. Naimaton tytär/poika on se nykyvanhuksen ainoa tuki ja turva, jos sellainen on . Jos vanhuksen luona ylipäänsä joku käy, se on useimmiten se oma , jo itsekin ikääntynyt (usein lapseton lapsi) . corona on ollut loistava tekosyy lapsenlapsille jo kohta 2 vuotta, jopa ne "pakotetut "käynnit jouluna, ja äitien/isän päivänä jne. 90 vuotiaan isovanhemman luona on nyt voitu skipata , koska corona. Tosin oman vanhukseni luona nämä käynnit loppuivat jo kauan ennen virusta. Käynnit jatkuivat niin kauan kuin vanhus pystyi vielä antamaan taskurahoja. Edunvalvonta dementian vuoksi katkaisi sitten tämän, onneksi. AIkoinaan nämäkin lapsenlapset olivat hemmoteltuja, hoidettuja ja rakastettuja. Onneksi oma vanhukseni on jo niin muistisairas ettei enää muista kävivätkö lapsenlapset 2 viikkoa vai 5 vuotta sitten. Siksi kysynkin , Hyvä lapsenlapsi , milloin viimeksi kävit isovanhempaasi katsomassa. Käsi sydämelle. Itse olen lapseton, onneksi, muuten sattuisi sydämeen millaisen lapsen olisinkaan tähän maailmaan kasvattanut. t. vanhuksen omainen ja vanhustyöntekijä.
Tuo on muuten tosi, että lapsettomat ja usein naimattomat lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan. Olen nähnyt tätä usein. Soitellaan usein kuulumisia, käydään kylässä, saatetaan jopa asua saman katon alla... Ehkä se on velojen ekologinen lokero?
Ei mummoksi tuleminen lapsenlapsia vaadi. Lukekaa Heli Laaksosen runo Mummuks tahtomine, niin asian yhdin selviää.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuten täällä on lukemattomia kertoja aiemminkin kerrottu, myös meidän vanhustyöntekijöiden puolelta, lapsenlapset eivät todellakaan takaa ei-yksinäistä -vanhuutta. Naimaton tytär/poika on se nykyvanhuksen ainoa tuki ja turva, jos sellainen on . Jos vanhuksen luona ylipäänsä joku käy, se on useimmiten se oma , jo itsekin ikääntynyt (usein lapseton lapsi) . corona on ollut loistava tekosyy lapsenlapsille jo kohta 2 vuotta, jopa ne "pakotetut "käynnit jouluna, ja äitien/isän päivänä jne. 90 vuotiaan isovanhemman luona on nyt voitu skipata , koska corona. Tosin oman vanhukseni luona nämä käynnit loppuivat jo kauan ennen virusta. Käynnit jatkuivat niin kauan kuin vanhus pystyi vielä antamaan taskurahoja. Edunvalvonta dementian vuoksi katkaisi sitten tämän, onneksi. AIkoinaan nämäkin lapsenlapset olivat hemmoteltuja, hoidettuja ja rakastettuja. Onneksi oma vanhukseni on jo niin muistisairas ettei enää muista kävivätkö lapsenlapset 2 viikkoa vai 5 vuotta sitten. Siksi kysynkin , Hyvä lapsenlapsi , milloin viimeksi kävit isovanhempaasi katsomassa. Käsi sydämelle. Itse olen lapseton, onneksi, muuten sattuisi sydämeen millaisen lapsen olisinkaan tähän maailmaan kasvattanut. t. vanhuksen omainen ja vanhustyöntekijä.
Hyvä kirjoitus, minullakin on vastaavia kokemuksia vanhustyöstä ja varmasti monella muullakin. Tärkeä huomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu minä myös olen miehen äidin mielestä syypää siihen ettei lapsenlapsia ole eikä tule. Suvulle ja tutuille tarinoi jossain vaiheessa etten vaan kykene saamaan lasta vaikka haluaisin mutta tämän p*skapuheen korjasin kyllä nopeasti.
Sulla on sitten vielä paskaisempi tilanne. Tsemppiä.
Ollaan miehen äidille kerrottu ettei lapsia tule koska kumpikaan ei halua. Hän vastasi siihen että eivät miehet mitään lapsia haluakaan, rakastuvat niihin sitten pikkuhiljaa kun niitä vaan hankkii.
Joo ei. :D
Ap
Tämä on ihan hirveää ja täysin totta. Tosiaan monilta vanhemmilta naisilta kuulee paljon tuota että olisi lapset jääneet syntymättä jos mies olisi saanut päättää joten niitä vain tehtiin naisen mielen mukaan. Näille on myös täysin hyväksyttyä vaikka sitten valehtelemalla ja ehkäisy salaa pois jättämällä hankkiutua raskaaksi jos huvittaa.
Todella surullista myös kuunnella vanhoja ihmisiä jotka olisivat halunneet olla nuoria tähän maailmanaikaan kun ihmisillä on vapaus tehdä niinkuin itse haluaa. Ei tarvitsisi kestää huonoa liittoa koska ero oli häpeä eikä olisi tarvinnut synnyttää ja hoitaa sellaista lapsikatrasta.
Suuri osa lapsista syntyy naisten painostamana tai kannustamana. Muistaakseni 80 % jonkun tutkimuksen mukaan eli suurin osa.
Miehet, missä tässä näkyy teidän tahto? Tekin osaatte ehkäistä ja toivottavasti ilmaista mielipiteenne.
Ei voi mitään, naisen sisään laukeaminen tuntuu yksinkertaisesti liian hyvältä
Minä asun kaukana kotimaasta ja miesystävää mulla ei ole ollut koskaan. En tiedä mitä vanhemmat ajattelee sinkkuudestani tai lapsettomuudestani. Varmaan surevat, koska olen ainut lapsi.
N34
SINÄ olet itsekäs!!!
Kyllä mummoksi tuleminen on parasta maailmassa!
Jos olisin anoppisi, toivoisin, että poikani etsisi jonkun normaalin, lapsirakkaan vaimon itselleen.
p.s. Sitäpaitsi ihan typerää selitellä jollain maailman liikakansoituksella ja muilla ilmastojutuilla.
Jos omista itsekkäistä syistäsi haluat keskittyä vain omaan elämääsi, niin keskity. Ei siinä tarvitse hurskastella mihinkään suuntaan millään maailmanparannuksella. Onneksi äidilläsi on kuitenkin muita lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Minä asun kaukana kotimaasta ja miesystävää mulla ei ole ollut koskaan. En tiedä mitä vanhemmat ajattelee sinkkuudestani tai lapsettomuudestani. Varmaan surevat, koska olen ainut lapsi.
N34
Mutta eivät ilmeisesti ainakaan painosta ja ahdistele sinua lapsenhankinnasta? Silloinhan kaikki on tavallaan ok. Suruaan vanhempasi voivat käsitellä itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu minä myös olen miehen äidin mielestä syypää siihen ettei lapsenlapsia ole eikä tule. Suvulle ja tutuille tarinoi jossain vaiheessa etten vaan kykene saamaan lasta vaikka haluaisin mutta tämän p*skapuheen korjasin kyllä nopeasti.
Sulla on sitten vielä paskaisempi tilanne. Tsemppiä.
Ollaan miehen äidille kerrottu ettei lapsia tule koska kumpikaan ei halua. Hän vastasi siihen että eivät miehet mitään lapsia haluakaan, rakastuvat niihin sitten pikkuhiljaa kun niitä vaan hankkii.
Joo ei. :D
Ap
Tämä on ihan hirveää ja täysin totta. Tosiaan monilta vanhemmilta naisilta kuulee paljon tuota että olisi lapset jääneet syntymättä jos mies olisi saanut päättää joten niitä vain tehtiin naisen mielen mukaan. Näille on myös täysin hyväksyttyä vaikka sitten valehtelemalla ja ehkäisy salaa pois jättämällä hankkiutua raskaaksi jos huvittaa.
Todella surullista myös kuunnella vanhoja ihmisiä jotka olisivat halunneet olla nuoria tähän maailmanaikaan kun ihmisillä on vapaus tehdä niinkuin itse haluaa. Ei tarvitsisi kestää huonoa liittoa koska ero oli häpeä eikä olisi tarvinnut synnyttää ja hoitaa sellaista lapsikatrasta.
Suuri osa lapsista syntyy naisten painostamana tai kannustamana. Muistaakseni 80 % jonkun tutkimuksen mukaan eli suurin osa.
Miehet, missä tässä näkyy teidän tahto? Tekin osaatte ehkäistä ja toivottavasti ilmaista mielipiteenne.
Ei voi mitään, naisen sisään laukeaminen tuntuu yksinkertaisesti liian hyvältä
Öö, piuhat poikki niin ei tartte luopua tuostakaan?
anoppi kirjoitti:
SINÄ olet itsekäs!!!
Kyllä mummoksi tuleminen on parasta maailmassa!
Jos olisin anoppisi, toivoisin, että poikani etsisi jonkun normaalin, lapsirakkaan vaimon itselleen.
p.s. Sitäpaitsi ihan typerää selitellä jollain maailman liikakansoituksella ja muilla ilmastojutuilla.
Jos omista itsekkäistä syistäsi haluat keskittyä vain omaan elämääsi, niin keskity. Ei siinä tarvitse hurskastella mihinkään suuntaan millään maailmanparannuksella. Onneksi äidilläsi on kuitenkin muita lapsenlapsia.
No höpönlöpö. Viisas hän on. Minä olen ollut lapsesta asti lapsirakas. Halusin aina tulla äidiksi ja onnekseni sain monta lasta, jotka ovat aivan ihania ja meillä on hyvä suhde. He ovat kaikki jo aikuisia. Todellakin edelleen olen lapsirakas ja myönnän, että osa minusta kaipaa lastenlapsia, mutta olen sanonut suoraan lapsilleni, että jos ette halua lapsia, niin se on ihan ok, sillä tämä maailma on nykyään niin kova paikka ja tulevaisuudessa vielä kovempi ja monin tavoin pahempi, että jos lapsia saisitte, niin sekä teillä vanhempina että lapsillanne ei välttämättä olisi kovin helppo elämä edessä.
Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia toisia hankkimaan lapsia. Menkööt nämä mummoksi haluavat hoitamaan joidenkin muiden lapsia tai vaikka vapaaehtoisiksi päiväkoteihin, siellä nimittäin todellakin tarvittaisiin lisää aikuisia auttamaan.
Jos olisin nyt nuori, niin adoptoisin lapsia, en haluaisi enää tehdä lisää lapsia tällaiseen maailmaan.
Tsemppiä kaikille, jotka haluatte lapsia!
Tsemppiä kaikille, jotka ette halua lapsia tai ette saa lapsia, vaikka haluaisitte!
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset voisivat lakata perustelematta vapaaehtoista lapsettomuuttaan maapallon liikakansoituksella. Jos katsotaan miten Suomen kansa on hoitanut asiansa, kohdellut naapureitaan, paljonko meitä on ja paljonko meillä on elintilaa…
Niin eipä ole toista kansaa joka olisi yhtä esimerkillinen ja oikeutettu - melkeinpä velvollinen - lisääntymään.
Muista syistä olkaa vain veloja, mutta ei ympäristösyistä.
Onneksi sinä et ole se joka määrittelee mistä syystä kukakin on vela.
Tiesitkö, että Suomen kansa käyttää oman osuutensa vuoden luonnonvaroista loppuun muutamassa kuukaudessa?
Ap
anoppi kirjoitti:
SINÄ olet itsekäs!!!
Kyllä mummoksi tuleminen on parasta maailmassa!
Jos olisin anoppisi, toivoisin, että poikani etsisi jonkun normaalin, lapsirakkaan vaimon itselleen.
p.s. Sitäpaitsi ihan typerää selitellä jollain maailman liikakansoituksella ja muilla ilmastojutuilla.
Jos omista itsekkäistä syistäsi haluat keskittyä vain omaan elämääsi, niin keskity. Ei siinä tarvitse hurskastella mihinkään suuntaan millään maailmanparannuksella. Onneksi äidilläsi on kuitenkin muita lapsenlapsia.
En minä voisi muuttaa anoppini lapsenlapsitilannetta suuntaan tai toiseen vaikka miten haluaisin lisääntyä. Mies ei halua lapsia. Joten jos minä lisääntyisin, hänen lapsenlapsilukunsa pysyisi edelleen nollassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuon tunteen "haluaisin haluta lapsia". Miten helppoa olisi, jos lapsi olisi aina ollut haaveena ja jonkunlainen äidinvaisto heräisi viimeistään kolmikymppisenä. Mutku ei. Olen tosi kiusaantunut kaikkien lapsien seurassa ja alan pitää heistä todella vasta kun he täyttävät 10, koska silloin heidän käytöksensä on jo aika ennalta-arvattavaa ja pahin villeys on karissut. Olen yrittänyt herätellä äitiys-aatetta, kuvitellut itseni ruokkimassa vauvaa tai työntämässä rattaita, mutta ahdistus ei poistu. Olen tosi surullinen, sillä olen muiden ihmisten unelman esteenä. Mieheni haaveilee lapsista, anoppi ja varmaan oma äitini haluavat mummoiksi... mikä minussa on vikana? Lapsenakin inhosin muiden tyttöjen nukkeleikkejä enkä halunnut mennä katsomaan toisten perheiden vauvoja. Toistaiseksi olen voinut antaa tekosyitä, ettei taloudellinen tilanne ole hyvä, elämä on stressaavaa tai asunto on pieni, mutta joku päivä on kai pakko sanoa suoraan, etten aio koskaan hankkia lapsia. Elämä on tosi epäreilu, koska moni lapsesta haaveileva ei voi lasta saada ja sitten on meikäläinen, joka ei vain halua ja jolle hedelmättömyys voisi olla helppo tapa päästä eroon huonosta omatunnosta.
Paljon sanoja, en ymmärtänyt yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuten täällä on lukemattomia kertoja aiemminkin kerrottu, myös meidän vanhustyöntekijöiden puolelta, lapsenlapset eivät todellakaan takaa ei-yksinäistä -vanhuutta. Naimaton tytär/poika on se nykyvanhuksen ainoa tuki ja turva, jos sellainen on . Jos vanhuksen luona ylipäänsä joku käy, se on useimmiten se oma , jo itsekin ikääntynyt (usein lapseton lapsi) . corona on ollut loistava tekosyy lapsenlapsille jo kohta 2 vuotta, jopa ne "pakotetut "käynnit jouluna, ja äitien/isän päivänä jne. 90 vuotiaan isovanhemman luona on nyt voitu skipata , koska corona. Tosin oman vanhukseni luona nämä käynnit loppuivat jo kauan ennen virusta. Käynnit jatkuivat niin kauan kuin vanhus pystyi vielä antamaan taskurahoja. Edunvalvonta dementian vuoksi katkaisi sitten tämän, onneksi. AIkoinaan nämäkin lapsenlapset olivat hemmoteltuja, hoidettuja ja rakastettuja. Onneksi oma vanhukseni on jo niin muistisairas ettei enää muista kävivätkö lapsenlapset 2 viikkoa vai 5 vuotta sitten. Siksi kysynkin , Hyvä lapsenlapsi , milloin viimeksi kävit isovanhempaasi katsomassa. Käsi sydämelle. Itse olen lapseton, onneksi, muuten sattuisi sydämeen millaisen lapsen olisinkaan tähän maailmaan kasvattanut. t. vanhuksen omainen ja vanhustyöntekijä.
Minun isovanhempani ovat kaikki jo kuolleita, mutta kaikkia heitä olen käynyt katsomassa saattohoitoon asti ihan viimeisinä elinpäivinään. Olen silloin kiittänyt heitä lapsuuteni ihanista muistoista. Toinen mummoni sai asua yli 90-vuotiaaksi asti kotona, joten oli onnekas siinä mielessä.
Ainoastaan nuorena kuollutta isoisääni en ole voinut valitettavasti tavata, sillä hän kuoli vuosikymmeniä ennen syntymääni. Hänen haudallaan olen kyllä käynyt.
Vierailija kirjoitti:
anoppi kirjoitti:
SINÄ olet itsekäs!!!
Kyllä mummoksi tuleminen on parasta maailmassa!
Jos olisin anoppisi, toivoisin, että poikani etsisi jonkun normaalin, lapsirakkaan vaimon itselleen.
p.s. Sitäpaitsi ihan typerää selitellä jollain maailman liikakansoituksella ja muilla ilmastojutuilla.
Jos omista itsekkäistä syistäsi haluat keskittyä vain omaan elämääsi, niin keskity. Ei siinä tarvitse hurskastella mihinkään suuntaan millään maailmanparannuksella. Onneksi äidilläsi on kuitenkin muita lapsenlapsia.No höpönlöpö. Viisas hän on. Minä olen ollut lapsesta asti lapsirakas. Halusin aina tulla äidiksi ja onnekseni sain monta lasta, jotka ovat aivan ihania ja meillä on hyvä suhde. He ovat kaikki jo aikuisia. Todellakin edelleen olen lapsirakas ja myönnän, että osa minusta kaipaa lastenlapsia, mutta olen sanonut suoraan lapsilleni, että jos ette halua lapsia, niin se on ihan ok, sillä tämä maailma on nykyään niin kova paikka ja tulevaisuudessa vielä kovempi ja monin tavoin pahempi, että jos lapsia saisitte, niin sekä teillä vanhempina että lapsillanne ei välttämättä olisi kovin helppo elämä edessä.
Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia toisia hankkimaan lapsia. Menkööt nämä mummoksi haluavat hoitamaan joidenkin muiden lapsia tai vaikka vapaaehtoisiksi päiväkoteihin, siellä nimittäin todellakin tarvittaisiin lisää aikuisia auttamaan.
Jos olisin nyt nuori, niin adoptoisin lapsia, en haluaisi enää tehdä lisää lapsia tällaiseen maailmaan.
Tsemppiä kaikille, jotka haluatte lapsia!
Tsemppiä kaikille, jotka ette halua lapsia tai ette saa lapsia, vaikka haluaisitte!
Hyvin sanottu, tosin siellä päiväkodissa ei välttämättä sitten katseltaisi minkäänlaista viisastelua ja nyrpistelyä. Monella mummolla kun on tapana lähinnä kritisoida nuorempien sukupolvien lastenkasvatustapoja, aina ne lapset on vanhempina joko liian tiukkoja tai lempeitä. Ja neuvotaan pyytämättä, mutta mitään varsinaista apua ei saa kun tarvitsee.
Moni saa mummosta vain ylimääräisen riesan siihen lapsiperhearjen keskelle, eli ei nyt ainakaan oman äidin tai anopin vaatimuksesta kannata lapsia hankkia! Tietysti on ihaniakin mummoja, mutta tuo joka syytti lapsettomia itsekkääksi ei kyllä kuulosta kovin ihanalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset voisivat lakata perustelematta vapaaehtoista lapsettomuuttaan maapallon liikakansoituksella. Jos katsotaan miten Suomen kansa on hoitanut asiansa, kohdellut naapureitaan, paljonko meitä on ja paljonko meillä on elintilaa…
Niin eipä ole toista kansaa joka olisi yhtä esimerkillinen ja oikeutettu - melkeinpä velvollinen - lisääntymään.
Muista syistä olkaa vain veloja, mutta ei ympäristösyistä.
Onneksi sinä et ole se joka määrittelee mistä syystä kukakin on vela.
Tiesitkö, että Suomen kansa käyttää oman osuutensa vuoden luonnonvaroista loppuun muutamassa kuukaudessa?
Ap
Ja se johtuu paikasta jossa asumme.
Ja korkeasta elintasosta joka on johtanut kerskakulutukseen perilänsimaalaiseen tapaan.
Mutta näistä nyt on turha jankata. On edelleen olemassa ihmisiä jotka saavat rauhan sulkemalla silmänsä faktoilta. On ihanaa sulkea silmät ja käpertyä omaan lintukotoon jossa mitään pahaa ei tapahdu eikä mitään pahaa aiheuteta. Sieltä on kiva sylkeä muiden päälle. En minä vaan tuo, ei me vaan ne muut.
Minä en halua kuulua siihen porukkaan, eikä onneksi nykyään enää moni muukaan.
Ap
Äitisi on täysin sekaisin. En ymmärrä, miten hän voi olla noin sydämetön ,ettei kunnioita sinun omia päätöksiäsi elämäsi suhteen.