Mua on alkanut säälittää fiksut tytöt!

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 10:51"]

Työskentelen nuorten kanssa, ja en voi olla huomaamatta, että nättejä, fiksuja ja kunnianhimoisia tyttöjä riittää, poikia sen sijaan ei. Esim. Ressun lukiossa aloitti tänä vuonna 40 poikaa ja 140 tyttöä...

Olen jo omassa 40+ ikäluokassani huomannut akateemisten sinkkunaisten määrään, kun taas KAIKKI kelpo miehet ovat naimisissa, moni jo toisella kierroksella.

Voi tytöt mikä teitä odottaa. Toivttavasti fiksu ulkomaalainen mies :)

Suokaa anteeksi pinnallinen keskustelunaihe, mutta kyllähän puolison löyminen on useimmille elämän tärkeimpiä asioita.

[/quote]

LASSUKA-AKKA! Mitens ne miehet, jotka eivät löydä nyt naista, kun koulutetuille ei perusduunari kelpaakaan?

[/quote]

Perus suomalainen feministi. Häntä koskettaa enemmän niiden nirsojen naisten kohtalo kuin niiden miesten, jotka eivät näille nirsoille naisille kelpaa.

No tuota. Ehkei kannattaisi olla niin kranttu. Itse aloin seurustella amiksen käyneen miehen kanssa, jolla oli ammattikorkeakoulu kesken ja vakava lukihäiriö. Nyt tämä aviomieheni on hyvin palkattu johtaja teknisellä alalla. Osaa silti kaikki rakennushommat, laatoittamiset, hitsaukset kuin ammattilainen ja nauttii vapaa- ajalla näistä kädentaitoja vaativista harrastuksista. Ja lisäksi pitää mm. oopperasta ja baletista - ei vaan ennen minuun tutustumistaan ollut koskaan käynyt esim teatterissa kuin joskus lapsena, kun sitten ekaa kertaa mentiin oopperaan, pelkäsin, että hän haluaa kesken pois, mutta mies olikin ihan innoissaan. :)

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:03"]

Amiksen käynyt poika ei siis voi olla fiksu.. Just just..

[/quote]

Voi kai. Mutta moniko lääkärinainen, juristi tms. ottaa amismiehen puolisokseen?

[/quote]

Niin, ja eihän sille tietysti nainen mitään voi jos ei raksamies kiihota, mutta älkää nyt jumalauta ruvetko itkemään kohtaloanne, jos se johtuu vaan siitä että olette nirsoja!
[/quote]

Mutta kun oarisuhteessa ja perheen perustamisessa on kyse paljon muustakin kuin kiihottamisesta. Edellinen mielipide oikeastaan kiteyttää sen suuren eron akateemisen naisen ja "amismiehen" välillä. Naiset kyllä tietävät, mitä tarkoitan;)

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 10:51"]

Työskentelen nuorten kanssa, ja en voi olla huomaamatta, että nättejä, fiksuja ja kunnianhimoisia tyttöjä riittää, poikia sen sijaan ei. Esim. Ressun lukiossa aloitti tänä vuonna 40 poikaa ja 140 tyttöä...

Olen jo omassa 40+ ikäluokassani huomannut akateemisten sinkkunaisten määrään, kun taas KAIKKI kelpo miehet ovat naimisissa, moni jo toisella kierroksella.

Voi tytöt mikä teitä odottaa. Toivttavasti fiksu ulkomaalainen mies :)

Suokaa anteeksi pinnallinen keskustelunaihe, mutta kyllähän puolison löyminen on useimmille elämän tärkeimpiä asioita.

[/quote]

No voi voi kun kyllä minuakin nyt surettaa hyvien ja fiksujen suomityttöjen puolesta. Joutuvat raasut tyytymään toisella kierroksella oleviin akateemisiin ukkomiehiin koska kivoja ja fiksuja poikia ei ole edes siellä ressun lukiossa.

Mikäköhän meidän koululaitoksessa on perustavasti vialla, kun siellä pääsee loistamaan vain tietyntyyppiset tytöt? Miten asioita voitaisiin opettaa niin, että erilaiset oppijat kokosivat ne mielekkäiksi ja motivoituisivat? Useinhan kyse on motivaation puutteesta, harvoin siitä, ettei äly riittäisi esim peruskoulun oppimäärän kiitettävään suorittamiseen.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:19"]

Erittäin hyvä aloitus. Ystävä- ja tuttavapiirissä on useita fiksuja, koulutettuja yli nelikymppisiä naisia, jotka toivoisivat löytävänsä vertaisensa miehen. Vastaavia miehiä taas... No kaksi taitaa olla. Älykkään tytön äitinä olen pannut merkille saman, että koulussa menestyviä poikia on aika vähän.

[/quote]

Sekin on vähän subjektiivinen tulkinta, että miten älykäs on vassarihumanistinainen. Monille humanistisille aloille vieläpä naurettavan helppo päästä ja opinnot myös todella helppo suorittaa (jos tikkua viitsi laittaa ristiin niin valmistua voisi helposti kolmessa vuodessa), mutta luulot on silti kovat. Olen sitä naiivia, todellisuudesta vieraantunutta, härväystä seurannut ihan liikaa ja kyllä mun silmiin keskiverto amk-nainen vaikuttaa paljon fiksummalta.

T. Kahta maisterintutkintoa suorittava mies, 24 v.

Mikä niitä ihania suomalaisia poikia/miehiä vaivaa, kun ei kouluttautuminen kiinnosta??? (Olisi kiva kuulla vastaus joltain nuorelta mieheltä, joka ei asu isossa kaupungissa.)

Ap tässä vielä. En siis toki " sääli" tyttöjä siksi että ovat fiksuja ja kunnianhimoisia, vaan minua harmittaa, että heille kaikille  ei löydy kaltaisiaan poikia. Ihania nättejä ja fiksuja tyttöjä kun on niin paljon. Ja nimenomaan moni kelpo mies päätyy toiselle kierrokselle siksi, että sitä tasokasta naista on tarjolla niin runsaasti, ja mitä vanhemmaksi mies tulee, niin sitä enemmän niitä naisia on tarjolla. Ja en ole mielstäni ruikuttajakaan, ja olen onnellinen omasta avioliitostani. Voin kyllä myöntää, että olen aina ollut kiinnostunut akateemisista miehistä. Epäilemättä amiskin voi olla fiksu, mutta tässä en tarkoittanut sitä.

t. Lassukka-akka

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:24"]No tuota. Ehkei kannattaisi olla niin kranttu. Itse aloin seurustella amiksen käyneen miehen kanssa, jolla oli ammattikorkeakoulu kesken ja vakava lukihäiriö. Nyt tämä aviomieheni on hyvin palkattu johtaja teknisellä alalla. Osaa silti kaikki rakennushommat, laatoittamiset, hitsaukset kuin ammattilainen ja nauttii vapaa- ajalla näistä kädentaitoja vaativista harrastuksista. Ja lisäksi pitää mm. oopperasta ja baletista - ei vaan ennen minuun tutustumistaan ollut koskaan käynyt esim teatterissa kuin joskus lapsena, kun sitten ekaa kertaa mentiin oopperaan, pelkäsin, että hän haluaa kesken pois, mutta mies olikin ihan innoissaan. :)
[/quote]

Sinä oletkin löytänyt helmen! Ongelma onkin, että heitä on todella vähän.

Minäkin olin aikoinaan avoin ja yritin kyllä seurustella mm. autonasentajan ja rekkakuskin kanssa. Ajan kuluessa oli pakko myöntää itselle, että henkiset erot olivat liian suuret. Pääton, että haluan älykkään miehen ja löysinkin oman helmeni. Ne eksät päätyivät naimisiin lihatiskin myyjän ja hotellisiivoojan kanssa. Kiva, että löysivät rakkautensa.

Olen akateeminen nainen, enkä ymmärrä miksi se akateemisuus olisi jotenkin autuaaksitekevä asia. Koulutus ylipäätään on Suomessa yliarvostettua. Jos ihmisella on asenne kohdallaan ja työt sujuvat, työläisammateissa pääsee hyville tuloille ja saa yleensä myös tehdä jotain järkevää ja merkityksellistä toisin kuin akateemisissa suojatyöpaikoissa, joista itselläni on runsaasti kokemusta. Toki nyt joku älähtää, mutta ihan sama minulle. IMHO kirvesmiehen työn tulos on merkityksellisempi kuin nyt vaikka jonkun oppilaitoksen opintosuunnittelijan ja muiden vastaavien akateemisten, jotka keksimällä keksivät uusia typeriä vaatimuksia ja kehittävät kehittämisen takia asioita, jotka toimivat oikein hyvin. Kateellisena nämä voivat seurata sivusta kun talot valmistuvat ja ammattilaiset saavat kokea oikeaa tyydytystä työstä.

Voi itku kun tälle tavalliste naisten suositulle keskustelupalstalle on viime aikoina ilmestynyt näitä katkeria miehiä! En kyllä yhtään ihmette, jos näille herroille ei naista löydy. 

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:32"]

Mikä niitä ihania suomalaisia poikia/miehiä vaivaa, kun ei kouluttautuminen kiinnosta??? (Olisi kiva kuulla vastaus joltain nuorelta mieheltä, joka ei asu isossa kaupungissa.)

[/quote]

Niin, sehän se on se lukion käyminen vankka osoitus älykkyydestä, eikä ollenkaan mistään lammasmaisuudesta ja autoritaarisuudesta :O

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:32"]

Mikä niitä ihania suomalaisia poikia/miehiä vaivaa, kun ei kouluttautuminen kiinnosta??? (Olisi kiva kuulla vastaus joltain nuorelta mieheltä, joka ei asu isossa kaupungissa.)

[/quote]

Niin, mikäköhän on siinä, että moni mies ei ole kiinnostunut kouluttautumaan viittä vuotta jollekin humanistiselle alalle, jolta

a) ei saa juuri sen parempaa palkkaa kuin ammattikoulupohjalta

ja b) jonka käytännön hyöty ja yleensä koulutuksen mielekkyys on vähintäänkin kyseenalainen? 

Jos näiden alojen koulutus jäisi sen varaan, löytyykö markkinoilta niille kysyntää eikä valtio siis tukisi, niin sisäänottomäärät tippuisivat varmaan puoleen ja osa aloista katoaisi kokonaan. Kun näin tapahtuisi, niin akateemisten naisten määrä putoaisi varmaan samalle tasolle kuin miesten.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:32"]

Mikä niitä ihania suomalaisia poikia/miehiä vaivaa, kun ei kouluttautuminen kiinnosta??? (Olisi kiva kuulla vastaus joltain nuorelta mieheltä, joka ei asu isossa kaupungissa.)

[/quote]

Lukioko on se merkki. Poikani kävi ammattikoulun ja opiskelee nyt yliopistossa. Pärjäsi valinta kokessa paremmin kuin moni lukiolainen. Eli hänellä nyt ammattitaito tehdä alansa töitä ja opiskella sitä lisää. Samalta linjalta pääsi myös viisi muuta poikaa...

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:14"]

Ei siinä ole mitään säälimistä. Minulla on aina vientiä riittänyt ja moni tuntuu ihastuneen juurikin henkiseen puoleeni (enkä edes välittäisi pinnallisista tyypeistä). Akateemistakin seuraa oli tarjolla, mutta päädyin perustamaan perheen mukavan kirvesmiehen kanssa ja hyvin on mennyt. Kun on itse lähtöisin työläisperheestä, niin ei kärsi mistään kermapersesyndroomasta. Ongelmaa ei ole, kun sitä ei tee.

[/quote]

Oma kokemukseni on ollut, että miehet useimmiten pelkäävät koulutetumpaa ja enemmän tienaavaa naista. Itselläni ei ole koskaan ollut mitään koulutustasovaatimuksia miehelle, mutta en tunnu vaan erittäin miehisen alan DI-naisena vaan olevan ollenkaan kiinnostava niiden vähemmän koulutettujen mielestä.

Kerran kehittelin seurustelua erään varastomiehen kanssa ja tuntuikin että sovittiin ihan hyvin yhteen, mutta mies ei päässyt yli huonosta itsetunnostaan suhteessa vähäisempään koulutukseensa ja palkkaansa. Esitti jatkuvasti mm syytteitä että halveksisin häntä ja nälvi "synnyinkaupunkini kermaan kuuluvasta perhetaustastani", vaikka todella EN koskaan halveksinut häntä ja ihan tavallisesta perheestäkin olen. 

t. 12

[/quote]Minulla taas on kokemusta akateemisesta miehestä, joka yritti alistaa minua ja kehitti tosi outoja riidan aiheita, kaiken kaikkiaan otti suhteemme jotain valtapelinä. Lopulta ero tuli syystä, ettei kestänyt itse luomaansa kilpailuasetelmaa. Nykyisen mieheni itsetunto on terveellä pohjalla, hänelle ei ole ongelma myöntää, että minä olen se fiksumpi. Hänellä taas on muita avuja, kuten taito korjailla kaikenlaista. 

Ei hyvään parisuhteeseen tarvita mitään älykkyysmittelöjä. Sopuisaa luonnetta ja molemminpuolista kunnioitusta vain.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:36"]

Voi itku kun tälle tavalliste naisten suositulle keskustelupalstalle on viime aikoina ilmestynyt näitä katkeria miehiä! En kyllä yhtään ihmette, jos näille herroille ei naista löydy. 

[/quote]

Heh? Eihän täällä ole kuin käytetty naisiin samaa logiikkaa (varmaankin hyvin tarkoitushakuisesti) kuin mitä käytetään miehiin vastaavissa keskusteluissa. Mutta tietysti mies on katkera kun näin tekee.

Eiköhän se ongelma pariutumattomuudessa ole pikemminkin siinä, että ei pariuduta riittävän aikaisin. 30-vuotiailla on jo elämä tietyissä uomissaan ja siinä iässä moni tietää, mitä elämältä haluaa. Siihen sitten pitäisi löytyä sopiva kumppani, joka miellyttää ulkonäön, luonteen, ammatin, tulotason, harrastusten ja asuinpaikan suhteen. Pariutuminen nuorena, sanotaan vaikka siinä 18-24 vuoden iässä, on paljon yksinkertaisempaa, koska kumppaniin ei kohdisteta vielä niin paljon odotuksia, koska ei ehkä edes aluksi ajatella, että tämän henkilön kanssa perustetaan perhe/ollaan yhdessä ikuisuuksiin. 

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:41"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:14"]

Ei siinä ole mitään säälimistä. Minulla on aina vientiä riittänyt ja moni tuntuu ihastuneen juurikin henkiseen puoleeni (enkä edes välittäisi pinnallisista tyypeistä). Akateemistakin seuraa oli tarjolla, mutta päädyin perustamaan perheen mukavan kirvesmiehen kanssa ja hyvin on mennyt. Kun on itse lähtöisin työläisperheestä, niin ei kärsi mistään kermapersesyndroomasta. Ongelmaa ei ole, kun sitä ei tee.

[/quote]

Oma kokemukseni on ollut, että miehet useimmiten pelkäävät koulutetumpaa ja enemmän tienaavaa naista. Itselläni ei ole koskaan ollut mitään koulutustasovaatimuksia miehelle, mutta en tunnu vaan erittäin miehisen alan DI-naisena vaan olevan ollenkaan kiinnostava niiden vähemmän koulutettujen mielestä.

Kerran kehittelin seurustelua erään varastomiehen kanssa ja tuntuikin että sovittiin ihan hyvin yhteen, mutta mies ei päässyt yli huonosta itsetunnostaan suhteessa vähäisempään koulutukseensa ja palkkaansa. Esitti jatkuvasti mm syytteitä että halveksisin häntä ja nälvi "synnyinkaupunkini kermaan kuuluvasta perhetaustastani", vaikka todella EN koskaan halveksinut häntä ja ihan tavallisesta perheestäkin olen. 

t. 12

[/quote]Minulla taas on kokemusta akateemisesta miehestä, joka yritti alistaa minua ja kehitti tosi outoja riidan aiheita, kaiken kaikkiaan otti suhteemme jotain valtapelinä. Lopulta ero tuli syystä, ettei kestänyt itse luomaansa kilpailuasetelmaa. Nykyisen mieheni itsetunto on terveellä pohjalla, hänelle ei ole ongelma myöntää, että minä olen se fiksumpi. Hänellä taas on muita avuja, kuten taito korjailla kaikenlaista. 

Ei hyvään parisuhteeseen tarvita mitään älykkyysmittelöjä. Sopuisaa luonnetta ja molemminpuolista kunnioitusta vain.

[/quote]

Ei tarvita mitään älykkyysmittelöjä, mutta sinä olet fiksumpi. Huhhuh, missä kaltaiseesi kultakimpaleeseen pääsee tutustumaan? Jos anna sähköpostiosoitteeni, lupaatko lähettää siihen puhelinnumerosi?

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 11:02"]Ei hätää, en jakele nuorille neuvoja ja pidän sitä paitsi itseäni feministinä :) Mutta kyllä tässä viimeiset 10 - 15 vuotta on tullut useammankin sinkkukaverin kanssa mietittyä, että miksi niitä kelpo miehiä ei löydy mistään. Samaan aikaan kaikki miespuoliset ystävät,  mieheni lapsuudenystävät ja miespuoliset työkaveritkin ovat naimisissa. Käsittääkseni yleinen tilanne akateemisissa piireissä.

Ja hieno homma niille, jotka eivät halua synnytyskoneiksi (?), mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä haaveilee perheestä ennemmin tai myöhemmin...

t. ap
[/quote]

niin ja perheenhän voi perustaa vain nainen ja mies.

Vai olisiko kuitenkin niin, että pojat ovat niitä fiksuja, jotka ovat oivaltaneet, mikä on ajanhenki. Ei akateeminen työttömyys ole mikään klisee. Mitä järkeä siinä on valmistua tutkimaan merimerkkien vaikutusta silakan sukupuolielämään, jos alalta ei tarjolla töitä.