Lue keskustelun säännöt.
Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Voi hyvä luoja te olette sekaisin päästänne 🤯🤯🤯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten esim Budhalaisuudessa, joka julistaa uudelleensyntymistä, määritellään kuka ja missä olet edellisessä elämässä ollut?
Tietääkö kukaan - onko budhalaisia tms paikalla - vastatkaa?
Yritin etsiä netistä mutta ei oikein selvinnyt.
Tää palsta on hupia, mutta käykääpä likasemassa kilpailevan palsta tekstejä. On muuten diibbiä settiä.
En jaksanu lukee ku 10 min. Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni lumoaa aina korkeat paikat mistä näkyy mahdollisimman kauas, jopa horisonttiin, tunnen silloin jotain poikkeuksellista rauhaa.
En voisi asua paikassa jossa tuijottaisin toisen talon seinää tai ikkunoista ei muuten vaan näkisi 10m pidemmälle, tukehtuisin.Samoin myös meren rannat jossa näkyy vain horisontti, voin tuijottaa sitä loputtoman kauan.
Asiantuntijat, kommentoikaa mitä se kertoo entisestä elämästäni?
Nooh.... miksei kukaan asiantuntija vastaa. Tai ees wanna be adiantuntija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin luullakseni Ranskassa. En ole koulussa lukenut ranskaa, mutta se kieli on jotenkin helppoa lausua. Pariisin maaseudulla hotellin isäntä sanoi lauseen ja pyysi minua toistamaan. Sanoi, että lausun hyvin. Ja muutenkin ranskalaisuus tuntuu tutulta.
Olen kerran aivan valveilla, kävellessä saanut äkkiä varman tunteen siitä, että olenkin 1800-luvulla, nuori nainen, ympärilläni kolme pienempää lasta. Olimme köyhiä, resuisia ja viluisia, sää oli harmaa ja tihkusateinen. Saman reitin varrella ohitin kerran yhden tutuista vanhoista mökeistä eri suunnasta kuin tavallisesti, ja ullakon päätyikkunan takana luulin näkeväni vaaleatukkaisen, viluisen nuoren miehen. Se oli tietysti mahdotonta, koska siinä päädyssä ei ollut ikkunaa vaan haalla suljettu luukku. Mutta ajattelin, että ehkä ne ovat muistoja entisestä elämästä. Suku oli asunut sillä paikkakunnalla useamman sukupolven ajan, myös se tie oli hyvin vanha. En tiedä, uskonko entisiin elämiin, vai siihen, että perimme geeniemme mukana myös joskus muistoja edellisiltä sukupolvilta.
Jos pitäisi arvata jotain hienompaa kuin "olin köyhän perheen tytär rannikolta", niin voisin myös arvata Ranskaa. En ole missään paikassa oppinut kulkemaan niin nopeasti kuin Pariisissa. Ranskalainen musiikki ja kirjallisuus olivat jo teininä minulle läheisempiä kuin kotimaiset hitit. Tosin se tarkoitti minun nuoruudessani Satakunnan radiota, jossa soivat kilpaa Mamba, Dingo ja Yö ja aina välillä Reposaaren suuri poika eli Eino Grön. Ei ehkä ihme, että etsin aivan muunlaista musiikkia ja kulttuuria.
Toisaalta italian kielen opin yllättävän helposti. Ja haluaisin niin kovasti olla contessa, italialainen kreivitär. Mutta tuskin olen koskaan ollut minkään maan aatelistoa tai parempaa väkeä. Jos edellisiä elämiä on ollut, niin luultavasti ne olivat yhtä kurjia, ankeita ja köyhiä kuin tämäkin. Eikä minulla varmaan ollut suuria rakkaustarinoita niissäkään. Tai sitten olin suuren luokan paskiainen, joka maksaa menneiden elämien virheistä tässä elämässä, niin että vaikka kuinka kiltti ja tunnollinen ja ahkera yrittää olla, niin palkkioita ei tule, joutuu vain hyväksikäytetyksi ja potkituksi. Ehkä olinkin joku italialainen fasisti enkä contessa. En siis jaksa millään uskoa entisiin elämiin, varsinkaan kun niihin uskovat tuntuvat aina olleen jotain merkittävää ja hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä missä, mutta pari vuotta sitten töissä minulla oli kova kiire ja telkkari oli auki. Kuvassa oli minulle tuntematon suomalainen julkisuuden henkilö. Selkeä ajatukseni oli: Jaa meitä ei näköjään tässä elämässä tarkoitettu yhteen, vaikka synnyimme kumpikin Suomeen ja ollaan samaa ikäluokkaa. Ajatuksen outous tuli mieleen vasta kolmisen tuntia myöhemmin. Myöhemmin kun olen nähnyt kuvia, minua ärsyttää jos hän nauraa suu auki, hymyily ei haittaa - iskee tunne, että kyllä minä tuon virnistyksen pyyhin pois. Ilmeisesti emme ole olleet sopuisa pari, jos joskus olemme pari olleet.
En tiedä. Kaikenlaista olen kuvitellut ja nähnyt monenlaisia unia. Muutamassa unessa olen ollut muinaisen Rooman aikaan. Yhdessä unessa olin provinssialueella, kuuluin voitettuun heimoon. Minua kuljetettiin jonkinlaisena vankina kohti Roomaa. Näin matkalla roomalaisten rakentamia betonirakennelmia. Tuosta unesta on noin 40 vuotta aikaa. Herättyäni mietin, oliko muinaisilla roomalaisilla betonia ja käyttivätkö he sitä rakentamisessa. Myöhemmin luin, että kyllä, mutta varmaan olin kuullut siitä aiemminkin.
Uni on ristiriidassa toisen unen kanssa, jossa olin lapsi ja asuin Rooman keskustan lähellä kerrostalossa.
Mutta olen nähnyt unia myös muista ajoista ja paikoista. Luulen, että nuo kaikki unet ovat todellisuudessa vain mielikuvitusta, jonka pohjana on kaikki se, mitä on tässä elämässä nähty, kuultu ja koettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskimaassa. Siellä kaikki haltiat oli valkoihoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannissa asuin parin lapsen ja miehen kanssa. Ajankohta ennen 1800 lukua. Jotain työläisiä oltiin. Tämän olen saanut päähäni jo lapsena
Kokeilin joskus sellaista nettihypnoosia, jossa piti löytää mennyt elämä. Löysin itseni jostain A:lla alkavasta kylästä Englannissa tai Irlannissa. Olin punatukkainen kaunotar, mutta koko kylän inhokki jakorasia. Odotin torpassani alasti rakastajaani saapuvaksi. Miestä, joka petti vaimoaan kanssani. Olisin kuitenkin halunnut olla tavallinen kuin muutkin, halusin äidiksi ja tavallisen elämän, mutta kumpaakaan minulle ei suotu.
Toisaalta mulla on vilkas mielikuvitus, joten tiedä sitten tuosta.
Kaukasusvuorilla .Pitkä 1.96 tumma , piippua poltin, avotulella laitoin ruuan, metsästäjä........... Näin kertoi minulle eräs mies joka mediteerasi.
Voisitteko te Jeesuksesta jankkaajat perustaa aiheelle oman ketjun? Kiviäkin kiinnostaa teidän kuoleva uskontonne, joten menkää jaakaamaan siitä keskenänne omaan ketjuun, ettei tarvitse jokaiseen muuhun tulla häriköimään. Kiitos.
Kreikassa. Siellä tunnen olevani kuin kotonani.
Briteissä ja Venäjällä ainakin, inkarnaatioiden loppupäässä.