Miten te muut sinkut jaksatte. Mielestäni sinkkuna eläminen on uskomattoman raskasta

Ihan hyvin jaksan. En ole koskaan ollut suhteessa, joten en oikeestaan osaa kaivata erityisemmin mitään seuraa töiden jälkeen. Tai no, lenkille ehkä - siihen tosin riittää kaveritkin, mut oishan se kumppani ns. helpompi kun voisi vaan lähteä yhdessä ilman eri sopimisia. 

Eniten kaipaan ajoittain kosketusta. Halausta, olkapäiden ja jalkojen hierontaa. Se nyt lienee normaalia, ihminen on laumaeläin joten kosketukselle on olemassa sisäinen tarve.

Kuitenkin noin periaatteessa koen pärjääväni ihan hyvin, itsenäisesti hoidan kaiken. Minä olen siitä hassu että tykkään myös arjen askareista siivousta myöten, joten en ole kokenut ongelmaksi että nekin joutuu ihan omin avuin hoitamaan :D

Mä olisin tyytyväinen, jos saisin ihan vaan kevyen rennon tapailusuhteen, eikö mitään sellaista seurustelua,jonka pitäisi johtaa esim, avioliittoon.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella elämään ja selviytymään yksin. Ja ennen kaikkea opi hyväksymään itsesi. Kun olet nämä rastit selvittänyt niin varmasti pääset parisuhteeseen jos sellaista haluat.

Ja AP, olet nainen parhaassa iässä. Kyllä se parisuhde tulee sinulle vielä. Nauti nyt sinkkuajastasi vielä kun voit:)

Tässä on jo 10 vuotta opeteltu elämään ja selviytymään yksin. Jo saisi vähitellen riittää. 

N29

Kun on ollut aina yksin, niin siihen on jo jotenkin tottunut. Mutta välillä kyllä iskee masennus ja surettaa olla ilman ketään. Varsinkin lomilla, kun ei oikein huvita yksinään mihinkään lähteäkään. Tuntuu, että elämä valuu hukkaan ilman tarkoitusta. Onneksi taas työt alkavat, enkä ehdi olemaan kotona niin paljon. M35

Ota vauvoja yöhoitoon. Leiki taaperoiden kanssa koko kesälomasi ja palaa sen jälkeen ”levänneenä” töihin. Ota muutamia teinejä syömään jääkaappisi tyhjäksi ja sotkemaan asuntosi. Näitä kun kokeilet puoli vuotta putkeen alat arvostaa sitä omaa aikaasi.

Pakko elää sinkkuna kun tinderissä on kasin miehenä jotain 3-5 tason naisia vain pareina. Ei sellaisia todellakaan tee mieli treffata.

Mielenterveyshän tässä kärsii, mutta minkäs teet

Paljon helpommalla pääsen kuin ikinä parisuhteiden aikana. Ja saa levätä milloin haluaa, eikä valvotella toisen (vaikka vastavuoroisestikin) seksirytmin jne takia. Osaan tehdä kaikki tarvittavat asiat itse ja kokemuksella tiedän, että tulee näin nopeammin ja kerralla kuntoon, enkä koe sitä vaikeaksi. Lasta ja koiraa voi halailla. Omadiiduilu riittää, en tarvitse miestä siihen. Kulujen jakaja olis kyllä kiva, mutta mistään muusta en olisi valmis luopumaan. Ja lähes kaikkeen menee vähemmän aikaa, kun voi itse päättää, että mitä, milloin ja miten, ilman neuvotteluja, kompromisseja tai taistelua.

En tiedä itsekään.. en ole sellainen ihminen, että nauttisin paljon jostakin vapaudesta (=yksinäisyydestä) olla yksin ja tehdä mitä itse haluan 247. 

Olen itse myös todella introvertti ja viihdyn hyvin kotona tai muuten vaan perheen/miehen kanssa. Ystäviä ei ole paljoa ollenkaan. 

Luulen, että niille joilla on paljon kavereita tai edes muutama läheinen ystävä ja jotka on ehkä sellaisia meneviä ja puheliaita, on useammin ok elää sinkkuna ja yksin omassa kämpässään. 

Minä rakastan hellyyttä ja läheisyyttä, asioiden tekemistä yhdessä (samanlaiset mielenkiinnonkohteetkin miehen kanssa) olisi todella kurjaa olla ilman häntä. 

Muuten mukavaa, mutta kallista..

Huonosti pärjään. Tarvitsen miehen elintä seksuaaliseen tyydytykseen, joten ikävää on elää sinkkunaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa yksin ilman miestä olla vaikeampaa kuin yksin ilman naista. Kymmenen vuotta kohta yksin pitkän suhteen jälkeen ja helpompaa tämä on, vaikka on iso omakotitalo hoidettavana.

M 55

Kaikki tutkimustulokset puhuvat päinvastaista kieltä. Eli eronneet/yksinelävät naiset pärjäävät kaikilla elämänaloilla paremmin kuin eronneet/yksinelävät miehet.

Totta kai.

Mutta useimmilla menevät syy- ja seuraussuhteet sekaisin.

Syy ei ole siinä että parisuhde saisi miehet tienaamaan paremmin ja naiset huonommin, vaan se että naiset pariutuvat alun alkaenkin ylöspäin.

Mitä paremmin nainen tienaa, sitä todennäköisempää on ettei tämä halua lapsia, ja kun nainen ei halua lapsia, halu löytää parisuhde on vähäisempi.

Kun kaikille menestyjämiehille löytyy nainen ja menestyjänaiset haluavat pysytellä sinkkuina, lopputulos on tuo.

No ei nyt ollenkaan näin. Tutkimuksien perusteella yksinäiset naiset ovat itsenäisiä ja menestyviä, heillä on ystäviä ja harrastuksia. Yksinäiset miehet taas syrjäytyvät, heillä ei ole ystäviä ja usein alkavat käyttää liikaa päihteitä. Eronneet naiset kukoistavat, miehet kuihtuvat. Siksi miehet usein pyrkivätnopeasti hankkiutumaan uuteen suhteeseen. Joillekin tämä onnistuu, kaikille ei. Eronneille naisille uuden miehen löytäminen ei ole itseisarvo, vaan uudelle suhteelle kriteerit ovat vain kasvaneet. Ketä tahansa ei kelpuuteta, koska elämä on helpompaa ja antoisampaa ilman miesriippaa.

En ole havainnut että tutemistani eronneista lähihoitajista ja kaupan kassoista tulisi huippukirurgeja ja talousjohtajia.

En ole myöskään havainnut että ne menestyvät naiset jotka pariutuvat, muuttuisivat yksinäisiksi luusereiksi.

Se mitä olen havainnut on että menestyvistä naisista todella monet eivät koskaan pariudu, kun taas hyvin harva pienituloinen ja yksinäinen nainen haluaa elellä vela-elämää ilman miestä.

Vierailija kirjoitti:

Surkeaahan tämä on. Elän yksin vieraassa kaupungissa. Kykin pienessä yksiössäni päivät pitkät. Ei kumppania ja vanhat kaverit kaikki satojen kilometrien päässä. Uusia kavereita en ole tästä kaupungista (vielä) saanut ja työkavereista en ole saanut seuraa vapaa-ajalle. Tuntuu lohduttomalta ajatukselta, että jos en tosiaan koskaan löydä ketään, saa perhettä tai lapsia. Miten jaksan elää näin vielä seuraavat 50 vuotta?

N30

Tässä esimerkki naiselle joka väitti että sinkkunaiset kukoistavat, ja miehen kanssa naiset kuihtuvat.

Kyse on juurikin tästä. Kun naisella ei ole menestystä, kavereita ja harrastuksia - haluaa tämä miehen ja perheen.

Kun nainen on työelämässä menestyvä ja elämässä on kaikkea, ei tämä halua pariutua.

Miehillä taas menee niin päin että menestyjämiehet pariutuvat lähes poikkeukseta (lopulta), kun taas huonommin menestyviä eivät naiset halua koska heistä ei ole heille rahallista tai muutakaan hyötyä.

Siksi tilastot näyttävät siltä kuin näyttävät.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä itsekään.. en ole sellainen ihminen, että nauttisin paljon jostakin vapaudesta (=yksinäisyydestä) olla yksin ja tehdä mitä itse haluan 247. 

Olen itse myös todella introvertti ja viihdyn hyvin kotona tai muuten vaan perheen/miehen kanssa. Ystäviä ei ole paljoa ollenkaan. 

Luulen, että niille joilla on paljon kavereita tai edes muutama läheinen ystävä ja jotka on ehkä sellaisia meneviä ja puheliaita, on useammin ok elää sinkkuna ja yksin omassa kämpässään. 

Minä rakastan hellyyttä ja läheisyyttä, asioiden tekemistä yhdessä (samanlaiset mielenkiinnonkohteetkin miehen kanssa) olisi todella kurjaa olla ilman häntä. 

Ymmärrettävää, mutta varsinkin tuollaisena yksinoloa vierovana kannattaisi nyt tiiviin liiton aikanakin panostaa myös niihin harvoihin ystäviin tai kavereihin, jotta saat luotua ihmissuhdeverkostoa.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna on raskaampaa totisesti. Kun on koko päivän yksin eikä näe ketään ja tietää että hu on tulossa samanlainen pvä. Joulut, pyhät, juhannukset kaikki yksin. Jos jotain äxöniä ja kaveritapaamista joskus saa itselleen hommattua niin siellä sitten vain kuuntelee toisten parisuhteista ja heidän tekemisistään, minulla ei ole sinkkuna mitään kerrottavaa kellekään..... Ja yksin syöminenkin on niin masentavaa joka ikinen pvä vuodesta toiseen.

Ja kyllä etsin koko ajan parisuhdetta mutta vaikeaa on. Tinder on mitä on eikä nyt korona-aikaan ole mitään muitakaan kanavia.

Tiskivuoret, villakoirat sängyn alla, kukaan ei siivoa kuin minä vain. Ja kun esim. tietokone kosahtaa niin kukaan ei ole neuvomassa ja itse saa etsiä jostain googlesta vinkkejä. Ja hakea bussilla ympäri kaupunkia uusia mööpeleitä yksinään.

Päivän tapahtumista ei voi puhua kenenkään kanssa. Ystävien kanssa toki mutta heillä on omat elämät jo.

Ihme ketju kun kaikista sinkkuus on niin kivaa. Totuus on kuitenkin varmaan toinen sillä miksi muuten täällä pyörii koko ajan ketjuaja mistä löytää kumppani.... ymmärrän sua ap!

Miksi et parisuhteen etsimisen sijasta keskittyisi kehittämään itseäsi niin, ettet tarvitsisi toista ihmistä tuomaan sitä äxöniä.

Myös sekin, että tarvitsisit toista ihmistä pitämään siisteyttä yllä, saisi itseni vähän takajaloilleen.

Erosin juuri parisuhteesta, missä siisteystasot olivat aivan erilaiset. Se on pidemmän päälle ongelma, jos toinen yrittää pitää siistettä yllä jatkuvasti, ja toinen siivoaa vasta kun villakoirat pesiytyvät sängyn alla ja tiskivuori hipoo kattoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna on raskaampaa totisesti. Kun on koko päivän yksin eikä näe ketään ja tietää että hu on tulossa samanlainen pvä. Joulut, pyhät, juhannukset kaikki yksin. Jos jotain äxöniä ja kaveritapaamista joskus saa itselleen hommattua niin siellä sitten vain kuuntelee toisten parisuhteista ja heidän tekemisistään, minulla ei ole sinkkuna mitään kerrottavaa kellekään..... Ja yksin syöminenkin on niin masentavaa joka ikinen pvä vuodesta toiseen.

Ja kyllä etsin koko ajan parisuhdetta mutta vaikeaa on. Tinder on mitä on eikä nyt korona-aikaan ole mitään muitakaan kanavia.

Tiskivuoret, villakoirat sängyn alla, kukaan ei siivoa kuin minä vain. Ja kun esim. tietokone kosahtaa niin kukaan ei ole neuvomassa ja itse saa etsiä jostain googlesta vinkkejä. Ja hakea bussilla ympäri kaupunkia uusia mööpeleitä yksinään.

Päivän tapahtumista ei voi puhua kenenkään kanssa. Ystävien kanssa toki mutta heillä on omat elämät jo.

Ihme ketju kun kaikista sinkkuus on niin kivaa. Totuus on kuitenkin varmaan toinen sillä miksi muuten täällä pyörii koko ajan ketjuaja mistä löytää kumppani.... ymmärrän sua ap!

Miksi et parisuhteen etsimisen sijasta keskittyisi kehittämään itseäsi niin, ettet tarvitsisi toista ihmistä tuomaan sitä äxöniä.

Myös sekin, että tarvitsisit toista ihmistä pitämään siisteyttä yllä, saisi itseni vähän takajaloilleen.

Erosin juuri parisuhteesta, missä siisteystasot olivat aivan erilaiset. Se on pidemmän päälle ongelma, jos toinen yrittää pitää siistettä yllä jatkuvasti, ja toinen siivoaa vasta kun villakoirat pesiytyvät sängyn alla ja tiskivuori hipoo kattoja.

Miksi miinus?

Kun itse mietin, että eikö lähtökohtaisesti parempi olisi niin, ettei ole toisesta riippuvainen. Vaan että pärjää yksinkin, mutta se toinen tuo elämään sen mukavan lisän.

Ja yksinollessa miettiä, miten elämää saisi mukavammaksi niiltä muilta osin.

Koko elämää ei kannata rakentaa parisuhteen varaan. Itselläni päättyi juuri pitkä parisuhde, ja olen iloinen siitä, että sinä aikana kehitin itseäni mm. kouluttautumalla ja hankkimalla uuden ammatin.

Parisuhde päättyi, mutta nuo omat jutut jäävät.

Eipä ole vaihtoehtoja. Lapset aikuisia eikä ole kumppania. Ei toisen yksinäisyys kiinnosta ketään.

Mitä jaksamista siinä on? En halua ketään jääkaapilleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.

Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et

Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!

Hankkikaa parempia miehiä. Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa. Olisi kamalaa jos joutuisin nyt takaisin elämään yksinäistä sinkkuelämääni.

Mun ex kusi aina ohi pöntöstä, jätti ralliraitoja alushousuihin ja pyyhkeisiin, haisi pahalle, joi käytännössä aina ja jätti tölkkejä pitkin kämppää, ei jaksanut tehdä ruokaa tai edes tyhjentää astianpesukonetta. Sängyssäkin oli itsekäs sika. Ei enää koskaan miestä!

N37

TOLLASIA NE KAIKKI MIEHET ON!!:OO

Älä yleistä, minun parisuhteissa se on ollu minä (mies) joka kulkee perässä ja siivoo jäljet

Ehdottomasti parisuhteessa kuin yksin💕

Vierailija kirjoitti:

Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.

Teinin ja taaperon kanssa eläminen se vasta raskasta onkin.