Miten te muut sinkut jaksatte. Mielestäni sinkkuna eläminen on uskomattoman raskasta
Kaikki pitää tehdä itse. Ihan kaikki. Lisäksi kaikki on kalliimpaa yksin. Ja sitten kun tulee töistä tyhjään kämppään missä ei ole ketään vastassa tai sohvalla halailemassa niin surulliseksihan tässä väkisinkin tulee.
Miten muut sinkut jaksatte tätä elämäntyyliä vuodesta toiseen?
N28
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Toinen osapuoli tekee kuitenkin väärin tai tekee jotain tyhmää tai syö lasten vanukkaat, minun herkut, käyttää kaiken kahvin/maidon/ketsupin jne. Viimeistään rahankäytössä tai menoissa toinen osapuoli osoittautuu huonoksi ratkaisuksi. Ainekin näin olen foorumilta oppinut.
Osa existäni olisi vapaana jos haluat maistaa parisuhdetta. Saat varmasti tehdä kaiken yksin, maksaa yksin ja raataa suhteessa kahden edestä. Sen jälkeen arvostat huokeahintaista ja helppoa sinkkuelämää. Lupaan että mielenterveys ja luottotiedot on kumpikin historiaa exieni jälkeen, joten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!
Komppaan tätä. Itse asun kaksin lapsen kanssa, ja seurustelen. Kun kumppanini on meillä, hänen huomioimisensa käy työstä. Syö yhtä paljon kuin minä ja lapsi yhteensä eli kaupasta pitää kantaa tuplamäärä ruokaa.
Vaihtaa kyllä renkaat ja käy pyydettäessä esim. kaupassa, mutta silti koen, että yksin oli lopulta helpompaa. Kun oli kahden lapsen kanssa, sai olla yksin edes lapsen ollessa isällään. Nyt sekin vapaa on menetetty, kun mies olettaa että käytän vapaa-ajan sitten totta kai hänen viihdyttämiseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!
Hankkikaa parempia miehiä. Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa. Olisi kamalaa jos joutuisin nyt takaisin elämään yksinäistä sinkkuelämääni.
Mun ex kusi aina ohi pöntöstä, jätti ralliraitoja alushousuihin ja pyyhkeisiin, haisi pahalle, joi käytännössä aina ja jätti tölkkejä pitkin kämppää, ei jaksanut tehdä ruokaa tai edes tyhjentää astianpesukonetta. Sängyssäkin oli itsekäs sika. Ei enää koskaan miestä!
N37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!
Hankkikaa parempia miehiä. Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa. Olisi kamalaa jos joutuisin nyt takaisin elämään yksinäistä sinkkuelämääni.
Mun ex kusi aina ohi pöntöstä, jätti ralliraitoja alushousuihin ja pyyhkeisiin, haisi pahalle, joi käytännössä aina ja jätti tölkkejä pitkin kämppää, ei jaksanut tehdä ruokaa tai edes tyhjentää astianpesukonetta. Sängyssäkin oli itsekäs sika. Ei enää koskaan miestä!
N37
TOLLASIA NE KAIKKI MIEHET ON!!:OO
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa.
Ei miehesi kaltaiset miehet kelpaa enemmistölle tämän maan naisista, koska on ihan liian kiltti ja kunnollinen. Jos mies on kohtelias, huomaavainen ja mukava, niin muutamassa kuukaudessa nainen kyllästyy tämän tasaisuuteen ja tylsyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Olin aikanaan 13 vuotta yksinhuoltajana eron jälkeen, nyt on lapset olleet jo pitkään omillaan ja saan olla yksin. Ihanaa. Mitään suhteita ei ole ollut sitten eron, enkä niitä kaipaakaan. Minulla on vihdoinkin lupa ajatella ihan vaan omaa etuani ja järjestää päiväni kuten haluan. Mitä elämässäsi on sellaista, ettet kykenisi yksin tekemään? Olisiko vaikka pyykkääminen tai tiskaaminen jotenkin siedettävämpää, jos joku olisi siinä vieressä höpöttämässä? Itselläni menisi hermot.
On eri asia olla lapseton 28-vuotias sinkku kuin yh-äiti, joka on jo kokenut parisuhteen ja saanut lapsia. Perheen perustamista kun ei voi ikuisuuksiin lykätä jos sellaisen haluaa. Toisaalta jos nainen on saanut lapsia ja he ovat jo muuttaneet omilleen, ymmärrän erittäin hyvin ettei siihen kaipaa enää uutta passattavaa ja mielellään elää itsekseen ja tekee mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa.
Ei miehesi kaltaiset miehet kelpaa enemmistölle tämän maan naisista, koska on ihan liian kiltti ja kunnollinen. Jos mies on kohtelias, huomaavainen ja mukava, niin muutamassa kuukaudessa nainen kyllästyy tämän tasaisuuteen ja tylsyyteen.
Niinhän ne miehet haluavat uskotella, mikä hyvä syy lopettaa toisen hemmottelu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!
Jos on suhteessa siistin ja henkisesti kypsän miehen kanssa niin töiden määrä ei todellakaan lisäänny. Jos on suhteessa sottaavan mieslapsen kanssa, joka ei viitsi korjata edes omia jälkiään niin silloin toki tilanne on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Parisuhteessa eläminen on raskasta.
Parisuhteessa on se toinen osapuoli joka voi tehdä puolet arjen askareista. Sinkkuna teet kaiken itse halusit tai et
Sä et ole näköjään koskaan ollut parisuhteessa miehen kanssa...Töiden määrä parisuhteessa ei puolitu, se tuplaantuu!
Hankkikaa parempia miehiä. Mun mies tuo sunnuntaisin aamupalan sänkyyn, imuroi, käy kaupassa, huoltaa auton, on jatkuvasti hellimässä ja suukottelemassa. Olisi kamalaa jos joutuisin nyt takaisin elämään yksinäistä sinkkuelämääni.
Mun ex kusi aina ohi pöntöstä, jätti ralliraitoja alushousuihin ja pyyhkeisiin, haisi pahalle, joi käytännössä aina ja jätti tölkkejä pitkin kämppää, ei jaksanut tehdä ruokaa tai edes tyhjentää astianpesukonetta. Sängyssäkin oli itsekäs sika. Ei enää koskaan miestä!
N37
Kuulostaa todella tutulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat miehet ovat kaikissa ikäluokissa varattuina.
Niinpä niin. Kuinka hyvä "saalis" koet itse olevasi, ja mitä muuta annettavaa sinulla on, kuin ne kolme reikää?
Taisi osua kun noin kimpaannuit? En minä missään kohtaa sanonut olevani hyvä saalis, vaan että olen mieluummin yksin kuin jonkun luuserin kanssa.
Puolensa ja puolensa.
Olisi kiva, jos joku aamulla olisi keittänyt kahvit valmiiksi.
Tai kotiin tullessa olisi jääkaappiin ilmestynyt ruokaa.Tai pyykit pesty.Tai joku olisi kaiken kiireen keskellä palauttanut ne myöhässä olevat kirjat kirjastoon. Tai joku maksaisi asumisesta puolet ja joka kuukausi jäisi näin mojova summa rahaa tilille.
Mutta en silti halua parisuhteeseen. Näillä kokemuksilla ja näillä ikäkilometreillä olen todennut, että parisuhteessa on enemmän miinuksia kuin yksin eläessä.
Puhuikos aloittaja jotakin lasten saamisesta? Pelkästään sinkkuudesta taisi olla keskustelunaloitus...
5v yksin asuneena ja aina olleena sinkku en ymmärrä mikä tässä on niin vaikeeta. Mulla on kissa jolta saa nukkumaanmennessä tarpeeksi halailua ja kaikki arkiaskareet saan tehtyä itse. Hyvä parisuhde tietysti olis varmaan ihan kiva mutta mun mielestä elämässä pitää pärjätä yksinkin, tuskin parisuhde tekee sen auvoisemmaksi jos elämän onnellisuuden ja pärjäämisen asettaa riippuvaiseksi siitä onko suhteessa vai ei.
Ymmärrän aloittajaa. Kokemukseni mukaan yksinolon ihanuudesta mesoavat ne jotka voisivat kyllä halutessaan olla suhteessa. Heidän voi olla vaikea ymmärtää miten suuri suru se oikeasti voi olla jos on yrittänyt aktiivisesti löytää parisuhdetta muttei ole onnistunut siinä. Itsekin viihdyn oikein hyvin myös omassa seurassani ja olen introvertti mutten silti pitänyt yhtään sinkkuudesta ja olin surullinen parisuhteen puutteesta.
Parisuhde tuo minulle enemmän stressiä kuin sinkkuna olo. Kiva tulla kotiin hiljaisuuteen eikä tarvi alkaa siivoamaan toisen jälkiä. Tietenkin sitä kaipasi läheisyyttä ja kaverin häissä juttelin yhden lapsuuden ystäväni kanssa kaikesta. Mies oli myös sitä mieltä ettei parisuhde nappaa, mutta olis kiva saada läheisyyttä. Niinpä me sovittiin, että hoidetaan sänkyhommat ja muuten ollaan täysin vapaita. Me nähdään kerran viikossa. Se päivä vietetään täysin kahdestaan ja puhelimet kiinni. 24h on meidän kahden aikaa. Se riittää molemmille. Näin ollaan toimittu jo 7 vuotta. Moni kaveri on kyselly, että miksi mikään ei kelpaa ja muutama on jopa yrittänyt hoitaa minulle treffejä jonkun kanssa. En suostu enkä kerro miten olen asiani järjestänyt. Kukaan ei tiedä meidän jutusta.
Sinkkuna oleminen on miehelle huomattavasti helpompaa kuin suhteessa. Saa tehdä juuri sitä mitä haluaa, niin kuin itse haluaa. Naisen kanssa eläminen on huomattavasti raskaampaa, koko ajan tulee tee sitä, tee tätä.
Suurin osa suhteessa olevista miehistä unelmoi sinkkuelämästä, mutta on liian tossuja erotakseen naisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Kokemukseni mukaan yksinolon ihanuudesta mesoavat ne jotka voisivat kyllä halutessaan olla suhteessa. Heidän voi olla vaikea ymmärtää miten suuri suru se oikeasti voi olla jos on yrittänyt aktiivisesti löytää parisuhdetta muttei ole onnistunut siinä. Itsekin viihdyn oikein hyvin myös omassa seurassani ja olen introvertti mutten silti pitänyt yhtään sinkkuudesta ja olin surullinen parisuhteen puutteesta.
Samaa mieltä. Ei ole mielekästä olla vastentahtoisesti yksin vuodesta toiseen.
Ei saa seksiä eikä suhdetta.
Yksin olemisessa on kaikki muu helppoa paitsi sen hyväksyminen, että ei ehkä koskaan enää suutele, rakastele, osoita romanttista rakkautta tai koe itseään halutuksi ja rakastetuksi.
Sitten, kun on sinut tuon mahdollisuuden kanssa, on oikeasti valmis uuteen suhteeseen ja arvostaa toista ihmistä ihmisenä eikä jonkun tyhjiön täyttäjänä. Sitä odotellessa.