Lue keskustelun säännöt.
Mistä ystäviä kolmekymppisenä? (Taas viikonloppu yksin)
23.08.2014 |
Täällä nyt ei tietenkään kannattaisi kirjoittaa yhtään mitään, koska viimeistään viides kommentti haukkuu provoksi ja kuudes säälittäväksi luuseriksi, mutta eipä nyt ole muutakaan tekemistä, joten menköön.
Olen kolmekymppinen normaalisti sosiaalinen ja ihan kiva nainen, jota vaivaa yksinäisyys. Muutin 7 vuotta sitten uuteen kaupunkiin töiden perässä. Hyvin pian muutettuani tapasin miehen, jonka kanssa oltiin viisi vuotta yhdessä. Suhde loppui pari vuotta sitten. Tunsin tänne muuttaessani muutaman ihmisen, ja olen töiden ja harrastusten kautta saanut muutamia tuttuja, mutta kun seurustelu alkoi, tuli hengailtua vuosikausia miehen porukoissa. Olen ehkä aina ollut vähän huono tutustumaan uusiin ihmisiin, vaikka toki ymmärrän, että omat kaverit ovat tärkeitä, sosiaalista elämäänsä ei voi rakentaa vain puolison varaan. Eron jälkeen kävi kuin kävikin niin, ettei kukaan exän kavereista jäänyt minun elämääni. Omat vähät tutut ovat taas kovasti kiinni vauvaperhearjessa, moni on myös muuttanut muualle. Elämä tuntuu aika harmaalta yksin. Välillä koitan olla reipas ja lähteä itsekseni vaikkapa johonkin keikalle, mutta tunnen oloni väkijoukossa iloisten kaveriporukoiden ympäröimänä entistäkin yksinäisemmäksi.
Mistä niitä uusia kavereita oikein saa? Eivät kolmekymppiset enää tutustu uusiin ihmisiin tuosta vaan, kaikilla on jo niin omat kuviot. Haluaisin kuulla myös, jos joku käy ulkona kulttuuririennoissa tai baarissa itsekseen, miten sellaisesta oppisi nauttimaan?
Kommentit (221)
Tuskin on niin hyvä tuuri että satut asumaan Rovaniemellä, mutta kaiken varalta ja jos joku yksinäinen täältä päin lukee tätä. Meidän urheiluseura etsii uusia jäseniä. Porukka koostuu yli 18 v. naisista (nämä kun ovat kaksi ainoaa kriteeriä tiimiin pääsylle). Mukana on lähempänä 40v:ta olevaa, 18-vuotiasta, yksinhuoltajaa, uranaista, opiskelijaa... Ihan varmana löytyy joku jonka kanssa klikkaa. Seuramme fb-sivulla usein ilmoitetaan ja kysellään seuraa baariin, keikoille jne. Treenien jälkeen poikkeuksetta tulee kaverikutsu facebookissa joltain jäseneltä jonka kanssa et ole vielä tutustunut.
Lisään vielä: älkää ihmiset epäröikö kutsua harrastuskavereita fb-kavereiksi. Ihminen hyväksyy kutsun tai sitten ei. Jos hyväksyy saatte ehkä seuraa vapaa-ajalle, jos ei niin ensi treeneissä moikkaatte ihan yhtä iloisesti sitä joka jäi jostain hienosta paitsi nimittäin teistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:28"]
Eurosinkut on ihan hyvä. Ei sieltä seurustelusuhteita löydä, mutta tapahtumissa käy pääosin kolmikymppisiä naisia, joten kavereita kyllä. Ohjelmaa on lenkeistä leffaan, peli-illoista mökkiviikonloppuihin ja reissuihin. Olen ollut mm. viininmaistajaisissa, kivaa oli.
[/quote]
Okei, mä tsekkaan sitten ne Eurosinkut taas. Kunpa olisivat voineet keksiä jonkun toisen nimen itselleen... Ap
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:21"]
En halua masentaa kun totean että ei niitä ystäviä enää saa kolmekymppisenä. Ne keillä on ystäviä pilvin pimein eivät voi koskaan käsittää että asiat vain menevät niin. Tasan ei käy nallekarkit, ja omalla aktiivisuudella on pirullisen vähän tekemistä asian kanssa. Tätä on turha yirttää selittää niille kaikkien kavereille joilla seurasta ei ole koskaan ollut pulaa. Eli kannattaa antaa olla, ei niitä ystäviä tässä maailmassa saa, ja nekin jotka ovat joskus olleet ovat totaalisesti hylänneet.
[/quote]
No ilman muuta saa, jos on asenne parempi kuin sinulla on. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle useampaankin kertaan aikuisena ja löytänyt ystäviä. Minulla ei ole miestä tai lapsia, joista olisi ollut apua ihmissuhteiden löytämisessä. Lisättäköön vielä, että olen tylsä työssäkäyvä lievästi mt-ongelmainen pulliainen, joka ei viihdy baareissa.
Geokätköilijät on kivaa porukkaa.
Mene kurssille, eli opettele koko juttu, sieltä voit jo saada kätköilyseuraa. sitten liityt kätköilyä käsitteleviin facebook-ryhmiin, jolloin kuulet tapahtumista yms.
Kuorolaulu olisi varmasti hyvä paikka saada kavereita, mutta valitettavasti en osaa laulaa :(
Oma aktiivisuus tärkeää. Mulle on tärkeää, että tunnen jo henkilöä vähän, ennen kuin Alan ehdottaa mitään yhteistä tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:50"]
Spr ja spr. Tuu mun kans baariin ja varmasti hauskempaa
[/quote]
Baariseura olis kyllä erittäin tervetullutta :D Ap
[/quote]
Ootko Stadista?
[/quote]
Mä voin kans lähteä baariin teidän kanssa! Stadissa siis!
[/quote]
Mä kans, 36v ja stadista oon! :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:48"]
Etsi itsellesi uusi mies jonka kautta saat "ystäviä" tai ajanviettokavereita. Jos suhde loppuu, niin toista kuvio. Ei vielä ihan keski-ikäinen sinkkunainen, varsinkin jos on ulkoisesti viehättävä, on niin suuri uhka perheellisille tai edes seurusteleville siskoille, ettei sellaista haluta omaan elämään ellei yhteistä historiaa ole takana kymmeniä vuosia. Pitkäaikaissinkut tossa ikäryhmässä taas ovat harvinaisia, ja usein muutenkin (negatiivisesti) poikkeavia.
[/quote]
Et voi olla tosissasi! Olen kolmekymppinen sinkku ja nenänpäässäni ei kasva syyliä yms. En myöskään ole kiinnostunut seksuaalisessa mielessä ystävieni kumppaneista.
Onneksi pystyn hankkinaan ystäviä ilman miehen apua ja en tunne kaltaisiasi ihmisiä, jotka pitävät sinkkuja epätoivoisina ja vastenmielisinä hulluina. Voisit tutustua tilastoihin. Meitä sinkkunaisia on kaupungeissa erittäin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:50"]
Spr ja spr. Tuu mun kans baariin ja varmasti hauskempaa
[/quote]
Baariseura olis kyllä erittäin tervetullutta :D Ap
[/quote]
Ootko Stadista?
[/quote]
Mä voin kans lähteä baariin teidän kanssa! Stadissa siis!
[/quote]
Mä kans, 36v ja stadista oon! :)
[/quote]
Noni! Ap
Totta, kaikissa ryhmäharrastuksissa ei tutustu - esim. jonkun zumbatunnin jälkeen tuskin tulee solmittua syvällisiä ystävyyksiä.
Sosiaalisia harrastuksia, joissa ihmisiin tutustuu oikeasti, on kuitenkin myös olemassa. Tässä muutama:
- kuorolaulu & lauluryhmät
- tanssi (kun valitsee lajin niin, että voi liittyä myös esiintyviin kokoonpanoihin, käydä esim. puistotansseissa ja muissa saman lajin tapahtumissa)
- järjestötoiminta (järjestöjä on laidasta laitaan - kaupunginosayhdityksistä aatteellisiin ja poliittisiin; helpottaa myös samanhenkisen seuran löytymistä)
- lukupiirit
En usko ap, että kolmikymppisenä on mitenkään mahdotonta tutustua, pitää vaan oikeasti hakeutua sen tyyppiseen toimintaan, jossa ihmiset kohtaavat ajatuksen tasolla, eivät pelkästään fyysisesti. Lauluporukoissa on yleensä hyvä yhteishenki, ja pienemmän porukan treenejä voidaan pitää myös ihmisten kodeissa. Ystäväni taas sai lähemmäs nelikymppisenä itselleen uudet sosiaaliset ympyrät, kun ryhtyi harrastamaan erästä tanssilajia. Nykyään hän viettää useamman viikon vuodessa erilaisilla tanssileireillä ja viettää harrastuksen parissa aikaa sekä viikolla että viikonloppuisin. Erilaiset yhdistyksen ja järjestöt taas suorastaan janoavat uutta verta vastuutehtäviin - ja toiminnassa tutustuu ihan varmasti ihmisiin. Eli mieti, millainen toiminta sinua kiinnostaa ja selvitä, millainen järjestö tai yhdistys olisi tarjolla - Suomi on järjestöjen luvattu maa! Jos voit nähdä itsesi kiinnostumassa politiikasta, sovit ikäsi puolesta vielä tod. näk. puolueiden nuorisojärjestöihin. Sinne vaan avuksi vaalikampanjointiin ja verkostoitumaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap:lla on ylim. aikaa, hän voisi perustaa meille Helsingin seudulla uusia kavereita etsiville suljetun Facebook-ryhmän, jonka kautta voisimme sopia tapaamisia. En ole ihan yksinäinen, mutta kavereita ei ole koskaan liikaa!
Työväenopiston ja aikuisopiston, avoimen yliopiston jne. kursseilla voi kokemukseni tutustua ihmisiin. Esim. kurssin väliajalla tai lopuksi kannattaa aktiivisesti jutella ihmisille. Ennen kuin koko kurssi loppuu voi yrittää vaihtaa puhelinnumeroita tai kysyä, onko tyyppi fb:ssä ja ehdottaa vaikka kahville menoa joku kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en työni vuoksi oikein voi olla aktiivinen facebookissa millään muotoa :/ Ap
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:33"]
Kun kaikki muut on niin reippaita, että menee vaan itsekseen rohkeasti joka paikkaan ja tutustuu ihmisiin, kertokaahan miten se tehdään. Eikö teistä tunnu säälittävältä olla yksin baarissa tai vastaavassa? Tai muut, mitä ajattelette yksin liikkellä olevasta naisesta? Ap
[/quote]
Itse joudun käymään paljon työmatkoilla, yleensä ulkomailla. Musta on vaan kivaa mennä yksin illalla syömään ihan rauhassa, tai istua hotellin baarissa. Joskus jaksan siellä jonkun kanssa vähän jutella, mutta en todellakaan ole seuraa hakemassa, pidän sormukset näkyvillä (silloin kun olin sinkku, pidin muuten vaan sormusta vasemmassa nimettömässä työmatkoilla kun en halunnut seuraan tunkevia ihmisiä). Enkä oikeesti ole ollenkaan erakko! En vaan enää jaksa (enkä oo jaksanut ainakan viiteen vuoteen) niitä small talk -dinnereitä, mihin harva se työmatka joudun ja mitkä kestää sen 9h kokouksen päälle 4h kun mieluummin kävisin lenkillä, kuntosalilla, shoppaamassa tai vaan olisin ja nukkuisin kunnon yöunet.
Tämä oli siis vastaus kysymykseen yksin ulkona käymisestä - ulkomailla itselleni tosi jees, Suomessa en yleensä joudu työmatkoille - onneksi (en jaksa suomalaisia päällekäyviä miehiä just jossain hotlan baarissa).
Ja oon 40v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:33"]
Kun kaikki muut on niin reippaita, että menee vaan itsekseen rohkeasti joka paikkaan ja tutustuu ihmisiin, kertokaahan miten se tehdään. Eikö teistä tunnu säälittävältä olla yksin baarissa tai vastaavassa? Tai muut, mitä ajattelette yksin liikkellä olevasta naisesta? Ap
[/quote]
Itse joudun käymään paljon työmatkoilla, yleensä ulkomailla. Musta on vaan kivaa mennä yksin illalla syömään ihan rauhassa, tai istua hotellin baarissa. Joskus jaksan siellä jonkun kanssa vähän jutella, mutta en todellakaan ole seuraa hakemassa, pidän sormukset näkyvillä (silloin kun olin sinkku, pidin muuten vaan sormusta vasemmassa nimettömässä työmatkoilla kun en halunnut seuraan tunkevia ihmisiä). Enkä oikeesti ole ollenkaan erakko! En vaan enää jaksa (enkä oo jaksanut ainakan viiteen vuoteen) niitä small talk -dinnereitä, mihin harva se työmatka joudun ja mitkä kestää sen 9h kokouksen päälle 4h kun mieluummin kävisin lenkillä, kuntosalilla, shoppaamassa tai vaan olisin ja nukkuisin kunnon yöunet.
Tämä oli siis vastaus kysymykseen yksin ulkona käymisestä - ulkomailla itselleni tosi jees, Suomessa en yleensä joudu työmatkoille - onneksi (en jaksa suomalaisia päällekäyviä miehiä just jossain hotlan baarissa).
Ja oon 40v.
[/quote]
Kiitos, mielenkiintoinen näkökulma. Luulen, että käyttäytyisin sun tilanteessa aivan samoin. Mulla on kuitenkin aika erilainen tilanne, kun ei oo kotona ketään odottamassa ja se vapaa-ajan sosiaalinen kuvio puuttuu nyt lähes tyystin. Ap
Täällä kanssa kovin yksinäinen 31-vuotias nainen Helsingistä! On lohduttavaa kuulla, että meitä on enemmänkin, nyt vain pitäisi jotenkin onnistua kohtaamaan. Miten semmonen Facebook-ryhmä pistettäisiin pystyyn? Vai tavataanko vain sokkona jossain?
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 22:51"]
Mä en työni vuoksi oikein voi olla aktiivinen facebookissa millään muotoa :/ Ap
[/quote]
Ei tarvitse käyttää ristimänimeään eikä laittaa lähikuvaa itsestään profiiliin, tai yleensäkään mitään kuvaa. Kun sanoo ei Facebookille, sanoo myös ei monelle tavalle luoda uusia ihmissuhteita.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:00"]
Täällä kanssa kovin yksinäinen 31-vuotias nainen Helsingistä! On lohduttavaa kuulla, että meitä on enemmänkin, nyt vain pitäisi jotenkin onnistua kohtaamaan. Miten semmonen Facebook-ryhmä pistettäisiin pystyyn? Vai tavataanko vain sokkona jossain?
[/quote]
Onks mitään muuta tapaa verkostoitua netissä kuin Facebook? Mun mielestä tässä olis aika hyväkin idea, mutta mä en voi omalla profiilillani liittyä tällaiseen ryhmään mitenkään. Ap.
Mitä sä ap tykkäät tehdä tai mitä harrastat tai haluaisit harrastaa? Jos ihmisiin tutustuminen on vaikeaa, se voi johtua myös siitä, että itsellä on niin kovat paineet tutustua, kun ei ole ennestään ketään hyviä kavereita. Ehkä kannattaisi yrittää luoda vähän verkostoa esim serkkuihin, että on ainakin jotain löyhiä ihmissuhteita olemassa jo ja oma olo vähän helpottaa.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:00"]
Täällä kanssa kovin yksinäinen 31-vuotias nainen Helsingistä! On lohduttavaa kuulla, että meitä on enemmänkin, nyt vain pitäisi jotenkin onnistua kohtaamaan. Miten semmonen Facebook-ryhmä pistettäisiin pystyyn? Vai tavataanko vain sokkona jossain?
[/quote]
Mene Facebookiin ja perusta uusi ryhmä, jonka nimi saa mielellään olla vähemmän juntti kuin"Eurosinkut". Ryhmän pitäisi olla salainen, ylläpitäjä kelpuuttaa uudet jäsenet tarkastettuaan että kyse on kohderyhmään kuuluvista ihmisistä. Kerro ryhmän nimi täällä niin luulisi jonkun liittyvän.
Minä olen taas pohjois-Suomesta ja täällä on vähän sama ongelma. Mies ja lapsia on, mutta ei hyvää kaveria, jonka kanssa voi parantaa maailmaa :(