Mistä ystäviä kolmekymppisenä? (Taas viikonloppu yksin)
Täällä nyt ei tietenkään kannattaisi kirjoittaa yhtään mitään, koska viimeistään viides kommentti haukkuu provoksi ja kuudes säälittäväksi luuseriksi, mutta eipä nyt ole muutakaan tekemistä, joten menköön.
Olen kolmekymppinen normaalisti sosiaalinen ja ihan kiva nainen, jota vaivaa yksinäisyys. Muutin 7 vuotta sitten uuteen kaupunkiin töiden perässä. Hyvin pian muutettuani tapasin miehen, jonka kanssa oltiin viisi vuotta yhdessä. Suhde loppui pari vuotta sitten. Tunsin tänne muuttaessani muutaman ihmisen, ja olen töiden ja harrastusten kautta saanut muutamia tuttuja, mutta kun seurustelu alkoi, tuli hengailtua vuosikausia miehen porukoissa. Olen ehkä aina ollut vähän huono tutustumaan uusiin ihmisiin, vaikka toki ymmärrän, että omat kaverit ovat tärkeitä, sosiaalista elämäänsä ei voi rakentaa vain puolison varaan. Eron jälkeen kävi kuin kävikin niin, ettei kukaan exän kavereista jäänyt minun elämääni. Omat vähät tutut ovat taas kovasti kiinni vauvaperhearjessa, moni on myös muuttanut muualle. Elämä tuntuu aika harmaalta yksin. Välillä koitan olla reipas ja lähteä itsekseni vaikkapa johonkin keikalle, mutta tunnen oloni väkijoukossa iloisten kaveriporukoiden ympäröimänä entistäkin yksinäisemmäksi.
Mistä niitä uusia kavereita oikein saa? Eivät kolmekymppiset enää tutustu uusiin ihmisiin tuosta vaan, kaikilla on jo niin omat kuviot. Haluaisin kuulla myös, jos joku käy ulkona kulttuuririennoissa tai baarissa itsekseen, miten sellaisesta oppisi nauttimaan?
Kommentit (221)
-> tämän keskustelun lopputulema on se, että tarvitaan uusi yhteisö, jonka nimi ei ole Eurosinkut. Ja tarvitaan joku joka sen perustaa. Ap
Kutsuisin teidät saman tien Helsingin PK-seura -ryhmään, mutta ryhmän perustamiseksi siihen pitäisi pystyä heti liittämään joku ystävä.
Pitäisi olla ystäviä, jotta voi perustaa yksinäisten ryhmän :D :(
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:30"]Kutsuisin teidät saman tien Helsingin PK-seura -ryhmään, mutta ryhmän perustamiseksi siihen pitäisi pystyä heti liittämään joku ystävä.
Pitäisi olla ystäviä, jotta voi perustaa yksinäisten ryhmän :D :(
[/quote]
No tee vaikka alkuun joku toinen höpö-profiili vaikka Iines Ankan nimellä, ja liitä ystäväksi?
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:30"]
Kutsuisin teidät saman tien Helsingin PK-seura -ryhmään, mutta ryhmän perustamiseksi siihen pitäisi pystyä heti liittämään joku ystävä.
Pitäisi olla ystäviä, jotta voi perustaa yksinäisten ryhmän :D :(
[/quote]
Hah! Voi ei! :D :D
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:30"]
Kutsuisin teidät saman tien Helsingin PK-seura -ryhmään, mutta ryhmän perustamiseksi siihen pitäisi pystyä heti liittämään joku ystävä.
Pitäisi olla ystäviä, jotta voi perustaa yksinäisten ryhmän :D :(
[/quote]
Haha :D Tähän on joku ratkaisu! Onko facebook ainoa mahdollisuus?
Hei se pitää muuten laittaa varmaan ensin avoimeksi, sitten sen ryhmän voisi löytää haulla..olenko oikeassa?
Tämä on nyt vähän aiheen vierestä, mutta en ymmärrä miksi naisten kaverisuhteet on niin erilaisia miesten kaverisuhteista. Miehet kun keksii jonkun jutun, yhteisen harrastuksen, risteilyn tms. niin kaikki tulee paikalle vaikka pää kainalossa. Kun naiset alkaa järjestää jotain niin yhdellä on perhe-estettä, toisella työ-estettä, kolmatta vähän yskittää ja neljännellä on jotain muuta yhtä fiksua, vaikka kaikkien mielestä suunnitelma on alkuun ollut ihan mahtava niin saat nauttia siitä loppupeleissä yksin.
Nimim. Tukholmaan varmaan sitten yksinään vaikka kavereita olevinaan onkin
Pitäkää siis kiinni ja osallistukaa! Minä olen teistä ylpeä!
Itsellä tulossa vähän sama homma kun ap:lla. Olen muuttamassa takaisin yli 10-vuoden jälkeen takaisin omaan pieneen kotikaupunkiin. Avopuoliso on kyllä seurana mukana, ja asuu sielä vanhemmat ja veli puolisonsa kanssa. Mutta oikeastaan muita tuttuja ei ole enää.. Vain sellaisia "hyvän päivän tuttuja" en tiedä saako niistä enää kavereita, jos yrittää tutustua uudestaan. On tullut vähän sellainen fiilis, että olen muuttunut snobiksi (?) tms. Mutta en tunne sitä samaa yhteyttä kuin ennen. En osaa keskustella enää heidän kanssaan, tuntuu että elämänkatsomus on ihan eri luokkaa, kun kavereilla.. Jotka on asunut koko elämänsä samassa paikassa..
Niin voin sanoa, että ahdistaa vähän tuo muuttaminen.. :(
Ja miksi muutan? No halvan asunnon! Tällähetkellä asun Espoossa, ja täältä saisi tuon tulevan omakotitalon hinnalla tontin missä on kunnalistekniikka.. Muutamalla pienelle paikkakunnalle, olisi varaa "parempaan elämään" esim matkusteluun, vaikka toinen olisi työttömänä. Avokilleni on luvassa jo työpaikka, ja itse olen freelancer, joten se on sama missä asun..
Joten itsellä ei ole varsinasta työpaikkaa.. Niin en saa sitä kautta uusia kavereita, kaikki kaverit jää tänne.. :( Se vähän harmittaa. Olen kyllä ajatellut aloittaa jonkun harrastuksen kansanopistossa tms. Ehkä ap:lle olisi kans tästä apua? Löytyis jotain uusia joilla olis joku yhteinen mielenkiinnonkohde.. Mistä alkaa juttelemaan ja tutustumaan? :)
Työpaikoiltahan nuo tuntuvat löytyvän. Itsellä ollut huono tuuri siinä suhteessa, pätkätyökierteessä ei ehdi ystävystyä.
Harrastuksia joista olen itse tai tuttavani ovat saaneet kavereita: tankotanssi, roller derby, crossfit, juoksu ja triathlon, blogin kirjoittaminen.
Minä olen kokeillut työväenopistokursseja ym. (kaikkea tanssista tietotekniikaan ja öljyvärimaalaukseen), niistä ei saa ystäviä.
Facebookin lisäksi Instagramissa voi tutustua ihmisiin.
Tuntuu että monelle on ongelma se ettei olevinaankehdata pyytää toista kahville, lenkille tai mihinkään. Ja sitten ei kehdata avautua omista asioista kun ei sitä kuitenkaan kiinnosta. Eikä kehdata kysyä sen toisen henk.koht.asioista, kun ei voi udella. Mut noi nyt vaan on ne ainoot keinot tutustua ja saada lopulta ystäviä.
Onpas hienoa että keskustelu on ollut näin asiallista. En olisi uskonut. Aika kuvaavaa on se, että yhteisölle olisi tarvetta, mutta kukaan meistä ei halua profiloitua yksinäisyyteen sillä tavalla, että lähtisi itse perustamaan asialle ryhmää. Minä mukaan lukien. Hullulta tuntuu, että istutaan sitten yksin himassa kaikki, mutta tästähän tässä juuri on kyse. Ap
Sovitte jonkun baarin, ajankohdan (vaikka ensi lauantaina) ja merkin - niinkuin sokkotreffeille vanhoina hyvinä aikoina. ;) Vaikka kukka hiuksissa. :)
Jos asut kerrostalossa, vastaus löytyy naapureista! Etenkin jos on taloyhtiö, jossa on jotain toimintaa. Rohkeasti vaan mukaan! :) Itse olen asunut tässä talossa 4vuotta, ja tunnen melkein kaikki rappuni asukkaat etunimeltä. (asun 3-kerroksisessa talossa jossa 9-asuntoa per rappu) Parin luona olen käynyt kahvilla. Lähitaloista on kans tuttuja, joidenka kanssa juttelen aina jos vastaan tulee. Olen yhden naapurin koiranhoitaja, itselläni ei ole enää koiraa. Olen käynyt hänen kanssaan lenkillä, ja välillä ottanut koiran hoitoon jos hänellä on ollut jotain menoa. Paria vanhempaa rouvaa autan välillä käymään kaupassa tms. Välillä tulee jotkut naapurit soittamaan ovikelloa "leivoin kakkua, ajattelin että sinulle maistuisi myös" Naapurit on iältään 25-80v. Itse olen 35v.
Moni aliarvioi naapurinsa, mutta sitä ei tiedä millaisia tyyppejä sitä saman katon alla asustaa. :)
Punaisella ristillä on ystävätoimintaa isoissa kaupungeissa! Rohkeasti vaan mukaan! :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:49"]Työpaikoiltahan nuo tuntuvat löytyvän. Itsellä ollut huono tuuri siinä suhteessa, pätkätyökierteessä ei ehdi ystävystyä.
Harrastuksia joista olen itse tai tuttavani ovat saaneet kavereita: tankotanssi, roller derby, crossfit, juoksu ja triathlon, blogin kirjoittaminen.
Minä olen kokeillut työväenopistokursseja ym. (kaikkea tanssista tietotekniikaan ja öljyvärimaalaukseen), niistä ei saa ystäviä.
Facebookin lisäksi Instagramissa voi tutustua ihmisiin.
[/quote]
saatat olla oikeassa, että jossain ryhmässä, jossa harrastetaan intensiivisemmin, om helpompi tutustua kuin työväenopistossa. Pitääpä yrittää löytää joku sellainen harrastus.
mitä jos joku perustaisi blogin, jonia nimi olisi pk-seura. Blogi olisi salasanan takana, ja salasanan saisi lähettämällä sähköpostia etusivulla näkyvään osoitteeseen. kaikilla Salasanan omaavilla olisi kirjoitusoikeus blogiin, ja voisi etsiä seuraa tyyliin "treenikavereita naisten kymppiä varten".
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 00:07"]
Jos asut kerrostalossa, vastaus löytyy naapureista! Etenkin jos on taloyhtiö, jossa on jotain toimintaa. Rohkeasti vaan mukaan! :) Itse olen asunut tässä talossa 4vuotta, ja tunnen melkein kaikki rappuni asukkaat etunimeltä. (asun 3-kerroksisessa talossa jossa 9-asuntoa per rappu) Parin luona olen käynyt kahvilla. Lähitaloista on kans tuttuja, joidenka kanssa juttelen aina jos vastaan tulee. Olen yhden naapurin koiranhoitaja, itselläni ei ole enää koiraa. Olen käynyt hänen kanssaan lenkillä, ja välillä ottanut koiran hoitoon jos hänellä on ollut jotain menoa. Paria vanhempaa rouvaa autan välillä käymään kaupassa tms. Välillä tulee jotkut naapurit soittamaan ovikelloa "leivoin kakkua, ajattelin että sinulle maistuisi myös" Naapurit on iältään 25-80v. Itse olen 35v.
Moni aliarvioi naapurinsa, mutta sitä ei tiedä millaisia tyyppejä sitä saman katon alla asustaa. :)
[/quote]
Mun rapussa on ihan mahtavaa porukkaa. Yksi tyttö on mun ikäinen, kaikki muut ainakin 20 vuotta vanhempaa väkeä. Jutellaan kyllä kovasti, ja koirahommista erityisesti. Ei nyt kuitenkaan ihan sellaisissa väleissä olla että kahville kutsuttaisiin. Kyllä mä silti esimerkiksi tiedän kuka on ollut lomalla missäkin ja onko koiralla ollut mahavaivoja. Ap
Jos tälle asialle perustaisi foorumin, tuliskohan sinne joku? En tiedä asiasta mitään, mutta tämmöisiä näyttää olevan http://www.munfoorumi.com Ap
Ap, ehdota joku aika ja paikka, niin me yksinäiset stadilaiset tullaan sinne! :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 23:09"]Miten ois Facebookin ryhmä nimeltä (Helsingin) PK-seura? Vähän niinkun epäilyttävästi kulunut päiväkahvi, mutta myös ParasjaKaunein, päiväkänni, paraskaveri, ihan mitä vaan salaperästä ;)
Ja haittaako jos oman nimen paljastaa suljetussa ryhmässä, jos ryhmän nimi ei oo mikään "Onnettomat yksinäiset luuserit"?
[/quote]
No nyt vaan ryhmää kehiin, mä liityn heti! :)