Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Miksi maksoit kaikki molempien puolesta???

Koska kuvittelin että kun maksan enemmän kuin vain puolet juoksevista kuluista, se johtaisi siihen että voitaisiin tehdä paperit että minäkin omistaisin osuuteni asunnosta jossa kuitenkin useita vuosia yhdessä asuttiin. Ymmärrän että olin hieman typerä.  ap

No paljon maksoit enemmän kuin juoksevat kulut? Minusta pelkkien juoksevien kulujen maksaminen puoliksi ei ole missään nimessä riittävä, kun kyllähän sitä asuntoa käyttää ja se kuluu. 

Itse maksoin 250 euron vastikkeen sekä puolet juoksevista kuluista. Omasta mielestä tuo oli todella edullista asumista  ja sain tosi hyvin rahaa säästöön verrattuna aiempaan vuokralla asumiseen. 

Sanotaan niin että nyt kokonaiskuluni ovat vähemmän kun muutin pois, omaan vuokra-asuntoon.  Pärjään paremmin näin ja kun jotain nyt maksan niin maksan vain itseni hyväksi. Tokikaan en halunnut miehen asunnossa ilmaiseksikaan asua, se on päivänselvää. Mutta nyt siis taloudellinen tilanteeni on parempi. ap

Tyhmyydestä sakotetaan ap,mitäs maksoit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48427/avoeron_…

https://tampereenkauppakamarilehti.fi/fi-fi/article/laki-talous/avoliit…

Avoliittolain 8 §:ssä säädetään hyvityksestä. Kyseisen pykälän mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.

Ap:n tapauksessa oikeus katsoisi, onko ap maksanut yhteisiä asumiskuluja suuremmalla summalla kuin mitä hän olis joutunut käyttämään rahaa asuessaan yksin samantasoisessa asunnossa. Vastaus on, että eipä olisi! Ap ei ole siten auttanut toista kartuttamaan omaisuuttaan, ap on vain maksanut asumisestaan. Edes avoliitossa ei katsota, että toisella osapuolella on oikeus käyttää maksutta toisen omaisuutta oman etunsa hankkimiseen.

jos ap ei olisi maksanut euroakaan asumisesta, vaan käyttänyt rahat sijoituskämppään,  ap:n avopuoliso olisi voinut  todeta, että koska ap sai asua maksutta, on kartutettu omaisuus eli sijoituskämppä yhteinen.

Miksi oikeus noin katsoisi? Miksi oikeus katsoisi että ap olisi yksin asunut "samantasoisessa asunnossa"? Tottakai katsotaan toisen omaisuuden kartoittamiseksi, jos on esim. maksanut kuluja niin, että se toinen on ennätysvauhtia lyhentänyt asuntolainaa, nimenomaan sen toisen kustannuksella.

Ootkos muuten juuri tällainen riistäjämies?

Lue sieltä jo viitatun lain esitiedoista, miksi noin. Oikeus vertaa tapahtunutta tilanteeseen, jossa ap ei olisi ollut avoliitossa ja silloinkin jossain olisi pitänyt asua ja oikeus ottaa vertailukohdaksi nimenomaan samantasoisen asunnon kuin missä ap avoliitossa asui. Mitkä olisivat olleet sen kulut suhteessa ap:n nyt maksamiin. Ei oikeus ole kiinnostunut siitä, maksoiko ap:n puoliso lainaansa pikapikaa pois, oikeus on kiinnostunut vain siitä, maksoiko ap niin paljon, että toinen siitä hyötyi. No ei maksanut! Ap kun ei voi osoittaa edes sitä, että toinen maksoi lainaansa pois nimenomaan hänen  ansiostaan, ei ehkä siksi, että tienasi paremmin.

Sen sijaan teoreettisessa tilanteessan jossa ap olisi ollut mukana ulkomaankomennuksella hoitamassa 2 lasta, joista kotihoidontuki olisi ollut noin 300 e/kk, niin ap:n puoliso olisi joutunut korvaamaan tuon kotihoidontuen miinus verojen ja yhteiseen talouteen osallistumisen verran eli noin 1700 e/v. Näin silloinkin, kun puoliso olisi maksanut omaa asuntoaan isoilla tuloillaan ja perhe olisi asunut työsuhdeasunnossa.

Oletko näihin asioihin perehtynyt tuomari tai juristi? Et vastannut, miksi ap asuisi siinä rinnakkaistodellisuudessa samantasoisessa asunnossa? Jos ylipäätään aletaan spekuloimaan rinnakkaistodellisuuksilla, niin todennäköisesti ei asuisi. En tiedä mistä nuo 1700e yms. summat repäisit.

Koska se vetoamasi rinnakkaistodellisuus on ainoa järkevä vertailukohde! Ap vetoaa siihen, että on maksanut asumiskuluja niin paljon, että miehen omaisuus on karttunut tämän takia. Ap on asunut siinä miehen asunnossa, joten oikeus vertailee tilannetta, jossa ap olisi asunut vuokralla samantasoisessa asunnossa ja toteaa, että maksetut vastikkeet eivät ole suurempi summa kuin mikä olisi ollut vuokrakulu. Ap itse valitsi asua ko. asunnossa, siksi samanlaisen kuluja vertaillaan ap:n vaatimuksiin. Oikeus ei lähde siitä, että ap olisi voinut ko. ajan asua maksutta jossain, vertailukohtava on "samantasoinen asuminen samanlaisella paikalla".

Tuon 1700 e/v repäisin pari vuotta sitten KO:n tekemästä päätöksestä, jossa pitkän avoliiton päätteeksi nainen ei saanutkaan haluamaansa melkein 300 000 e korvausta, vaikka vetosi siihen, että mies oli kartuttanut omaisuutta nimenomaan hänen avullaan. Oikeus katsoi, että nainen oli liiton aikana asunut ilmaiseksi miehen omistamassa asunnossa (tai ulkomailla työsuhdeasunnossa) toki hoitaen yhteisiä lapsia, mutta hänen ei tarvinnut myöskään maksaa ruokiaan, terveydenhoitokulujaan ja lasten kuluja. Oikeus päätyi siihen, että naiselle korvattiin noin 1700 e/v.

Ei, vaan todennäköisempi rinnakkaistodellisuus olisi ollut, että ap olisi asunut yhä siinä asunnossa, jossa asui ennen muuttoa yhteen miehen kanssa.

Jossain toisessa rinnakkaistodellisuudessa ap olisi ollut mukana miehen ulkomaankomennuksella, asunut ilmaiseksi ja saanut 1700e/kk korvauksia.

Oikeus ei vertaa aiempaan asumiseen, oikeus vertaa siihen, mitä ap:n asumisvalinta olisi maksanut, jos hän ei olisi asunut miehen asunnossa. Kukaan ei pakottanut siihen, joten oikeus tulkitsee asian niin, että ap itse halusi tietyn asumisen tason ja oli siitä valmis maksamaan joko vastikkeina tai vuokrana. Ap sai asua siellä miehen kämpässä, joten joku laskennallinen korvaus hänelle siitä lasketaan - vastikkeen maksaminen ei tarkoita että mies saa etua. Se tarkoittaa, että ap asui halvemmalla kuin se muuten olisi ollut mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Miksi maksoit kaikki molempien puolesta???

Koska kuvittelin että kun maksan enemmän kuin vain puolet juoksevista kuluista, se johtaisi siihen että voitaisiin tehdä paperit että minäkin omistaisin osuuteni asunnosta jossa kuitenkin useita vuosia yhdessä asuttiin. Ymmärrän että olin hieman typerä.  ap

No paljon maksoit enemmän kuin juoksevat kulut? Minusta pelkkien juoksevien kulujen maksaminen puoliksi ei ole missään nimessä riittävä, kun kyllähän sitä asuntoa käyttää ja se kuluu. 

Itse maksoin 250 euron vastikkeen sekä puolet juoksevista kuluista. Omasta mielestä tuo oli todella edullista asumista  ja sain tosi hyvin rahaa säästöön verrattuna aiempaan vuokralla asumiseen. 

Sanotaan niin että nyt kokonaiskuluni ovat vähemmän kun muutin pois, omaan vuokra-asuntoon.  Pärjään paremmin näin ja kun jotain nyt maksan niin maksan vain itseni hyväksi. Tokikaan en halunnut miehen asunnossa ilmaiseksikaan asua, se on päivänselvää. Mutta nyt siis taloudellinen tilanteeni on parempi. ap

Miten alun perin muutit miehen luokse, jos se tuli kalliimmaksi kuin yksin asuminen. Yhteen muuttamisesta pitäisi molemmat hyötyä. 

Söin monta vuotta usealla sadalla eurolla kuussa ja nyt sitten tyhjin käsin (ja vatsoin).

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni nykyään avoerossakin on mahdollisuus vaatia tasinkoa. Kysy juristilta, esim. Laki24.fi

Tasinkoa voi toki hakea, mutta juristi toteaa samantien, että jos ei ole maksanut edes omia kulujaan, niin on hankala vaatia mieheltä vielä lisää rahaa. Asumisesta syntyy kuluja ja ne katsotaan avosuhteessakin jaettaviksi, vaikka asunnon omistaisi vain toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Miksi maksoit kaikki molempien puolesta???

Koska kuvittelin että kun maksan enemmän kuin vain puolet juoksevista kuluista, se johtaisi siihen että voitaisiin tehdä paperit että minäkin omistaisin osuuteni asunnosta jossa kuitenkin useita vuosia yhdessä asuttiin. Ymmärrän että olin hieman typerä.  ap

No paljon maksoit enemmän kuin juoksevat kulut? Minusta pelkkien juoksevien kulujen maksaminen puoliksi ei ole missään nimessä riittävä, kun kyllähän sitä asuntoa käyttää ja se kuluu. 

Itse maksoin 250 euron vastikkeen sekä puolet juoksevista kuluista. Omasta mielestä tuo oli todella edullista asumista  ja sain tosi hyvin rahaa säästöön verrattuna aiempaan vuokralla asumiseen. 

Sanotaan niin että nyt kokonaiskuluni ovat vähemmän kun muutin pois, omaan vuokra-asuntoon.  Pärjään paremmin näin ja kun jotain nyt maksan niin maksan vain itseni hyväksi. Tokikaan en halunnut miehen asunnossa ilmaiseksikaan asua, se on päivänselvää. Mutta nyt siis taloudellinen tilanteeni on parempi. ap

Miten alun perin muutit miehen luokse, jos se tuli kalliimmaksi kuin yksin asuminen. Yhteen muuttamisesta pitäisi molemmat hyötyä. 

Mies halusi välttämättä että muutan hänen kanssaan yhteen. Siksi höhlänä kuvittelin homman johtavan siihen että tehdään paperit asunnosta yhteisiin nimiin jossain vaiheessa. Siksi olin valmis maksamaankin enemmän kuin minun olisi kannattanut. Mutta ei pitäisi ajatella ja olettaa tietenkään mitään, nyt maksan omasta hölmöydestäni. Mutta katse eteenpäin, nyt pärjään taas vähemmällä ja mahdollistan itse itselleni jossain vaiheessa oman asunnon. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Kulostanee siltä, että sinua on käytetty hyväksi. Kohtuusumma olisi ollut joku 250 -300 eur, vastikkeen verran+puolet sähköstä sekä puolet muista yhteisistä juoksevista kuluista. Ei sinun olisi tarvinnut osallistua miehen asuntolainan maksuun. Mutta oppia ikä kaikki...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Miksi maksoit kaikki molempien puolesta???

Koska kuvittelin että kun maksan enemmän kuin vain puolet juoksevista kuluista, se johtaisi siihen että voitaisiin tehdä paperit että minäkin omistaisin osuuteni asunnosta jossa kuitenkin useita vuosia yhdessä asuttiin. Ymmärrän että olin hieman typerä.  ap

No paljon maksoit enemmän kuin juoksevat kulut? Minusta pelkkien juoksevien kulujen maksaminen puoliksi ei ole missään nimessä riittävä, kun kyllähän sitä asuntoa käyttää ja se kuluu. 

Itse maksoin 250 euron vastikkeen sekä puolet juoksevista kuluista. Omasta mielestä tuo oli todella edullista asumista  ja sain tosi hyvin rahaa säästöön verrattuna aiempaan vuokralla asumiseen. 

Sanotaan niin että nyt kokonaiskuluni ovat vähemmän kun muutin pois, omaan vuokra-asuntoon.  Pärjään paremmin näin ja kun jotain nyt maksan niin maksan vain itseni hyväksi. Tokikaan en halunnut miehen asunnossa ilmaiseksikaan asua, se on päivänselvää. Mutta nyt siis taloudellinen tilanteeni on parempi. ap

Miten alun perin muutit miehen luokse, jos se tuli kalliimmaksi kuin yksin asuminen. Yhteen muuttamisesta pitäisi molemmat hyötyä. 

Mies halusi välttämättä että muutan hänen kanssaan yhteen. Siksi höhlänä kuvittelin homman johtavan siihen että tehdään paperit asunnosta yhteisiin nimiin jossain vaiheessa. Siksi olin valmis maksamaankin enemmän kuin minun olisi kannattanut. Mutta ei pitäisi ajatella ja olettaa tietenkään mitään, nyt maksan omasta hölmöydestäni. Mutta katse eteenpäin, nyt pärjään taas vähemmällä ja mahdollistan itse itselleni jossain vaiheessa oman asunnon. ap

No joo olet kyllä ollut vähän hölmö etkä niin vähäkään valitettavasti. Eikä ikinä pidä muuttaa toisen painostuksesta ja aina pitää selvittää talousasiat ennen muuttoa eikä vain olettaa jotain ilman keskusteluita 

45 v ehtii vielä hyvin ostaa halvan pienen asunnon ja saada sen velattomaksi. 20 vuotta työikää jäljellä. Onko sinulla mitään säästössä? Jos ei, nyt pitäisi aloittaa rivakasti. Matkustelut ja shoppailut ja ulkona syömiset loppu joksikin aikaa, että saat pesämunan kerättyä.

Minäkin asun miehen omistamassa asunnossa ja ollaan avopari.

Maksan asunnon pienen yhtiövastikkeen, oman vesimaksun ja autopaikkani. Mies hoitaa rahoitusvastikkeen ja vesi- ja autopaikkamaksunsa. Hän maksaa myös vakuutukset, sähkön ja muut asuntoon tulevat kulut. (Ostettu mm. uusi jääkaappipakastin rikkoontuneen tilalle.) Lisäksi hän hoitaa mökin kaikki maksut mukisematta. Keväällä esim. valkkasin uuden sängyn sinne ja hän maksoi.

Ruoka menee aikalailla puoliksi, hän yleensä maksaa ulkona syömiset.

Molemmat ollaan tyytyväisiä tähän järjestelyyn. On hänellä vielä vähän asuntolainaakin maksettavana, minä olen velaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sun pitänyt sitten saada asua siinä ilmaiseksi? 

Ei, mutta olisin halunnut ostaa asunnosta oman osani, se olisi ollut mielestäni reilua. Mies ei halunnut. ap

Eli olit valmis maksamaan miehelle tai pankille X sataa euroa/kk asunnosta, mutta et sitten laittanut vastaavaa summaa sijoitusasunnon hankkimiseen? Miksi ihmeessä?

Ei ap:lla varmaan enää ollut mitä sijoittaa kun maksoi vuokraa. Olisi siis kannattanut ostaa oma asunto jonka lainaa olisi sitten lyhentänyt. Ymmärrän ettei ilmaiseksi asuta missään, mutta tuossa tilanteessa on järkevintä ostaa yhteinen asunto, eikä niin että toinen omistaa ja toinen asuu vuokralla.

Olisi hyvä heti peruskoulussa olla joku kurssi, missä käsitellään hyvä ja reilu taloudenhoito. Joo ilmaiseksi ei asuta, mutta ap:n tilanne ei ole reilu.

Onneksi se on vain mammonaa, toivottavasti ap muuten voit hyvin. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

Miksi maksoit kaikki molempien puolesta???

Koska kuvittelin että kun maksan enemmän kuin vain puolet juoksevista kuluista, se johtaisi siihen että voitaisiin tehdä paperit että minäkin omistaisin osuuteni asunnosta jossa kuitenkin useita vuosia yhdessä asuttiin. Ymmärrän että olin hieman typerä.  ap

Anteeksi, mutta mistä ihmeestä olit saanut tällaisen käsityksen? Miten kaikkien juoksevien kulujen maksaminen johtaisi siihen, että sinä saisit puolet asunnosta omistukseesi? En kertakaikkiaan ymmärrä. Antoiko mies ymmärtää näin vai oliko tämä oma ajatuksesi?

Eri

Ei ollut kyse "puolikkaasta" vaan "osuudesta". 

Oli se osuus sitten 10% tai 50%, mutta mistä tällainen ajatus, ap?

Mulla on opiskelijan tulot. Välillä jos opinnot sallii teen töitä. Välillä sitten asun ilmaiseksi (maksan toki muita kuluja) ja sit "korvaan" tämän maksamalla ison osan (pienestä) palkastani, kun sellaisen saan. Olen todella kiitollinen ja ymmärtäisin, jos tämä ei kävisi puolisolle.

Mun puolesta voisi asua kuin opiskelija, mutta onhan tämä luksusta asua hienommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun muutitte yhteen, sinulla ei ollut omistusasuntoa? Paljonko maksoit vuokraa ja muita asumiskuluja yksin asuessasi?

Ei ollut omaa. Vuokra suunnilleen sama kuin mitä maksoin sitten tuosta asunnosta miehelle (kaikki vastikkeet rahoitusvastikkeita myöten + muut juoksevat kulut molempien puolesta).

No ei ollut reilua. Asumisesta tuossa tapauksessa sulle kuuluisi puolet vastikkeesta, ja miehelle rahoitusvastikkeet, ja asunnon lainat. Olisi voinut mieskin miettiä, josko sittenkin omistamisen jakamisen myötä kustannukset asunnosta jakautuisivat reilummin. Sinä puolestasi olisit voinut sijoittaa rahaa säännöllisesti vaikka sijoitusasuntoon tai muuten. 

Tiedän myös naimattoman pariskunnan, jossa mies omisti talon ja maksoi sen kaikki kulut, ja nainen kaikki muut kulut. Eli miehelle kertyi omaisuutta, mutta naisen rahat "syötiin", vaikka menot jakautuivatkin melko puoliksi. Ei ollut mitenkään reilua. Naimisiin ei menty, kun ei mies nähnyt siihen tarvetta. Kätevää, tuolla tyylillähän suorastaan tienaa yhdessä elämisestä, se mies.

On hölmöä kysyä, miksi omistaja pitäisi antaa toisen (huom. rakkaan ihmisen) asua asunnossaan ilmaiseksi, mutta vielä hölmömpi kysymys on, miksi toisen pitäisi maksaa siitä toiselle, että asuu yhdessä tämän kanssa. Ellei sitten ole vain kämppiksenä ja vuokralaisen roolissa. 

Me maksamme asunnostamme omistusosuuden suhteessa lainanlyhennykset ja rahoitusvastikkeet, ja perus vastikkeen osuuden puoliksi. Ei välttämättä kuukausittain, se maksaa kenellä on tilillä sopivasti rahaa, mutta vuositasolla jakaantuu näin. Muuten elätämme toisiamme puolin ja toisin, niin kuin avioliitossa onkin elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan. 

 

Olen pahoillani ap, rakkaus on tosiaan sokea. Minä taas sijoitin taloomme perintöni, ja ex-miehellä oli vain velkaa ja elatusmaksut. Maksoimme aika kaiken puoliksi. Erottuamme yli 15 vuotta myöhemmin en ollut paljon vauraampi, hänen varallisuutensa oli sama kuin minun. En jäänyt puille paljaille, muttei sekään reilu järjestely ollut.

En tiedä miten nuorille pitäisi sanoa, että esim tehkää avioehto. He eivät halua uskoa eikä kuulla, emmehän mekään uskoneet että näin käy.

Kun ilmeisesti olet maksanut muutakin, kuin omaa elantoasi ja muita vastaavia itseesi kuuluuvia kuluja, sinulla pitäisi olla tositteet ja kuitit miehesi omistamaan talonpitoon kuuluvista ainakin merkittävistä maksuista.

Minä en suostuisi muuta kuin maksamaan puolet vastikkeesta ja sähköstä. En minä oman mieheni luona mikään alivuokralainen voisi olla.

Ajatteliko ap, että voisi asua ilmaiseksi jonkun toisen asunnossa?

Ehkä se onnistuu, jos löytää niin epätoivoisen miehen, että se mies haluaa ikäänkuin palkata kotiinsa kotitalous- ja seksityöläisen, mies maksaa asumisen muodossa ja ap tekee miehelle työtä intiimipalveluillaan.

Meille muille on itsestäänselvää, että asuminen maksaa jotain aina. Nytkin ap sai asua halvemmalla miehen luona kuin jos olisi asunut yksin. Olisi pitänyt laittaa se säästynyt summa talteen joka kuukausi, eikä tuhlata, kuten ap näköjään teki.