Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin
Muut ikätoverini alkavat olla velattomia asuntojensa kanssa, itselläni ei ole mitään. Sentään otin nyt tuumaustauon ja lopetin tuon miehen asunnon kulujen makselemisen, mutta siihen meni useita kymmeniä tuhansia kun olisin voinut maksella omaanikin. Ei ole provo, olin vain kaikesta päätellen tyhmä.
Nyt pitäisi miettiä miten tästä eteenpäin - miten itse toimisit? Ikää 45.
Kommentit (755)
Itse viisastunut kokemuksistani sen verran, etten enää ikinä muuta yhteen asuntoon, josta en ainakin pientä osuutta omista itse.
Ihan sairaita asioita olen kiltteyksissäni tehnyt ja menettänyt rahaa kymmeniä tuhansia euroja verrattain lyhyenkin suhteen aikana.
Kyllä, olit kaikesta päätellen tyhmä. Ei mulla muuta, hyvää elämää.
Käyttäjä2301 kirjoitti:
Kyllä, olit kaikesta päätellen tyhmä. Ei mulla muuta, hyvää elämää.
Mieluummin tyhmä kuin ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei auttanut yhtään mua valmistumaan ammattiin. Otin lainaa jolla maksoin myös meidän yhteistä elämää. Opiskelin töiden ohella iltaisin ja viikonloppuisin, jotta oli varaa maksaa siitä hänen haluamaa väljempää asumista. Valmistumiseen oli pakko ottaa palkatonta, jonka kustansin säästöilläni.
Kun valmistuin ja aloin saada parempaa palkkaa kuin hän, hän alkoi hankkia yhteisestä kassastamme autoja, veneen, moottoripyörän, matkailuauton, kitaroita jne jne.Kukaan ei neuvonut minua, ettei se näin mene. Edellinen sukupolvi on kaikki olleet 50 vuotta naimisissa parikymppisestä asti, ja heillä kaikki on aina ollut yhteistä. Lisäksi miehet on kaikki tienanneet enemmän, niin on yleisesti pidetty että talot ja tavarat ja oikeastaan rahatkin on miesten.
Joo tämä on ihan järjestelmällistä.
Mitäs ihmeellistä tossa on ihan normimenoa miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin taloudellisessa mielessä muutenkin on absurdi keskustelu vuokratulot vs. lainanmaksu ihan sillä perusteella, että vuokratulosta menee ensin
- oma mahdollinen lainanlyhennys
- verot
- vastike (mahd. rahoitusvastikkeet=
- muut menot, mitä mahdollisesti vuokranantajalle tulee
niin tuskin tässä vuokralla asuntoaan pitäjä mitään tonneja taskuunsa käärii ja olisi siten hurjasti paremmassa asemassa kuin nollakorolla lainojaan makseleva.
Joten sillä perusteella ei voi kyllä vaatia, että toinen maksaisi yhtään enempää kuin puolet asuinkustannuksista.
Esimerkki Maija ja Pekka: kuussa
Molemmilla palkka netto 3000€
Molemmat lyhentää lainaa 700€ (Molemmilla samanverran lainaa)
Molemmilla lainankulut ja korot 200€
Molemmat maksaa vastiketta 300€
Molemmilla juoksevat kulut (vakuutus+sähkö+netti+vesi jne) 200€Pekka vuokraa asuntonsa ja saa 1000€ vuokraa (vero 150€)
Muutettuaan Maijalle Pekalle jää kuukaudessa käteen ennen juoksevia kuluja 1600€ asemasta 2450. Juoksevat kulut ei juuri kasva, joten Pekka antaa Maijalle 150€ kuussa.
Maijalle jää nyt kuussa juoksevien jälkeen 1550€
Ja Pekalle 2300€Ei olisi mun mielestä reilua, kun molempien pääoma on sama, toisen käytetään molempien kotina ilman kompensaatiota ja toisen pääoman tuloista nauttii vain toinen.
Lähdetään nyt ihan siitä, että vuokratulojen prosentti on 30, eli mikä ihmeen 150 e veroja? Korkokulutkin olet ihan kohtuuttomiksi arvioinut. Kun tässä jo menee niin pieleen, niin en viitsi alkaa esimerkkiäsi edes purkamaan.
Ja kyllä. Jokaisella on oikeus nauttia siitä pääomasta, jonka on hankkinut ennen yhteenmuuttoa. Maija ei ole osallistunut Pekan lainanhankkimiskuluihin, ei Pekan lainan maksuun, ei Pekan muihin kuluihin. Ei edes työmatkakustannuksiin, kun Pekka on työllä lainansa tienannut.
Jos ei siedä sitä, että toisella on täysi nautintaoikeus omaan omaisuutensa senkin jälkeen, kun on muutettu sinun asuntoosi, sitä päätöstä, että sinun asuntoosi muutetaan, ei kannata tehdä. Mutta moraalisesti on väärin olla toisen lompakosta rahaa vaatimassa, tuli tuo raha paremmasta palkasta, vuokratuloista, sijoituspääomista tai vanhemmilta.
Mulla tulee vaan mieleen, että onko nämä muille muuttaneet asuneet ikinä yksin? Eihän toisen luo muuteta, jos siitä ei hyödy kumpikin. Itse aikanaan pyysin tyttöystävää muuttamaan kotiini, että opiskelijalla rahat riittäisi paremmin. Maksoi alle sata euroa asumisesta ja ruokaa puolet. Säästi monta sataa euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin taloudellisessa mielessä muutenkin on absurdi keskustelu vuokratulot vs. lainanmaksu ihan sillä perusteella, että vuokratulosta menee ensin
- oma mahdollinen lainanlyhennys
- verot
- vastike (mahd. rahoitusvastikkeet=
- muut menot, mitä mahdollisesti vuokranantajalle tulee
niin tuskin tässä vuokralla asuntoaan pitäjä mitään tonneja taskuunsa käärii ja olisi siten hurjasti paremmassa asemassa kuin nollakorolla lainojaan makseleva.
Joten sillä perusteella ei voi kyllä vaatia, että toinen maksaisi yhtään enempää kuin puolet asuinkustannuksista.
Esimerkki Maija ja Pekka: kuussa
Molemmilla palkka netto 3000€
Molemmat lyhentää lainaa 700€ (Molemmilla samanverran lainaa)
Molemmilla lainankulut ja korot 200€
Molemmat maksaa vastiketta 300€
Molemmilla juoksevat kulut (vakuutus+sähkö+netti+vesi jne) 200€Pekka vuokraa asuntonsa ja saa 1000€ vuokraa (vero 150€)
Muutettuaan Maijalle Pekalle jää kuukaudessa käteen ennen juoksevia kuluja 1600€ asemasta 2450. Juoksevat kulut ei juuri kasva, joten Pekka antaa Maijalle 150€ kuussa.
Maijalle jää nyt kuussa juoksevien jälkeen 1550€
Ja Pekalle 2300€Ei olisi mun mielestä reilua, kun molempien pääoma on sama, toisen käytetään molempien kotina ilman kompensaatiota ja toisen pääoman tuloista nauttii vain toinen.
Lähdetään nyt ihan siitä, että vuokratulojen prosentti on 30, eli mikä ihmeen 150 e veroja? Korkokulutkin olet ihan kohtuuttomiksi arvioinut. Kun tässä jo menee niin pieleen, niin en viitsi alkaa esimerkkiäsi edes purkamaan.
Ja kyllä. Jokaisella on oikeus nauttia siitä pääomasta, jonka on hankkinut ennen yhteenmuuttoa. Maija ei ole osallistunut Pekan lainanhankkimiskuluihin, ei Pekan lainan maksuun, ei Pekan muihin kuluihin. Ei edes työmatkakustannuksiin, kun Pekka on työllä lainansa tienannut.
Jos ei siedä sitä, että toisella on täysi nautintaoikeus omaan omaisuutensa senkin jälkeen, kun on muutettu sinun asuntoosi, sitä päätöstä, että sinun asuntoosi muutetaan, ei kannata tehdä. Mutta moraalisesti on väärin olla toisen lompakosta rahaa vaatimassa, tuli tuo raha paremmasta palkasta, vuokratuloista, sijoituspääomista tai vanhemmilta.
Joo, molemmilla mielenkiintoinen pankki, kun lainan korot ja kulut hipoo 29 % ja Pekalle tulossa kunnon veromätkyt:-)
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee vaan mieleen, että onko nämä muille muuttaneet asuneet ikinä yksin? Eihän toisen luo muuteta, jos siitä ei hyödy kumpikin. Itse aikanaan pyysin tyttöystävää muuttamaan kotiini, että opiskelijalla rahat riittäisi paremmin. Maksoi alle sata euroa asumisesta ja ruokaa puolet. Säästi monta sataa euroa kuussa.
Ollaan, ihan omistusasunnossa. SIksi käsitetäänkin, että koska asunto halutaan edelleenkin omistaa yksin, ei ole oikein toista sitä maksamaan pyydellä. Ja ihan kiva saada omat asumiskustannukset laskemaan 50 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin taloudellisessa mielessä muutenkin on absurdi keskustelu vuokratulot vs. lainanmaksu ihan sillä perusteella, että vuokratulosta menee ensin
- oma mahdollinen lainanlyhennys
- verot
- vastike (mahd. rahoitusvastikkeet=
- muut menot, mitä mahdollisesti vuokranantajalle tulee
niin tuskin tässä vuokralla asuntoaan pitäjä mitään tonneja taskuunsa käärii ja olisi siten hurjasti paremmassa asemassa kuin nollakorolla lainojaan makseleva.
Joten sillä perusteella ei voi kyllä vaatia, että toinen maksaisi yhtään enempää kuin puolet asuinkustannuksista.
Esimerkki Maija ja Pekka: kuussa
Molemmilla palkka netto 3000€
Molemmat lyhentää lainaa 700€ (Molemmilla samanverran lainaa)
Molemmilla lainankulut ja korot 200€
Molemmat maksaa vastiketta 300€
Molemmilla juoksevat kulut (vakuutus+sähkö+netti+vesi jne) 200€Pekka vuokraa asuntonsa ja saa 1000€ vuokraa (vero 150€)
Muutettuaan Maijalle Pekalle jää kuukaudessa käteen ennen juoksevia kuluja 1600€ asemasta 2450. Juoksevat kulut ei juuri kasva, joten Pekka antaa Maijalle 150€ kuussa.
Maijalle jää nyt kuussa juoksevien jälkeen 1550€
Ja Pekalle 2300€Ei olisi mun mielestä reilua, kun molempien pääoma on sama, toisen käytetään molempien kotina ilman kompensaatiota ja toisen pääoman tuloista nauttii vain toinen.
Lähdetään nyt ihan siitä, että vuokratulojen prosentti on 30, eli mikä ihmeen 150 e veroja? Korkokulutkin olet ihan kohtuuttomiksi arvioinut. Kun tässä jo menee niin pieleen, niin en viitsi alkaa esimerkkiäsi edes purkamaan.
Ja kyllä. Jokaisella on oikeus nauttia siitä pääomasta, jonka on hankkinut ennen yhteenmuuttoa. Maija ei ole osallistunut Pekan lainanhankkimiskuluihin, ei Pekan lainan maksuun, ei Pekan muihin kuluihin. Ei edes työmatkakustannuksiin, kun Pekka on työllä lainansa tienannut.
Jos ei siedä sitä, että toisella on täysi nautintaoikeus omaan omaisuutensa senkin jälkeen, kun on muutettu sinun asuntoosi, sitä päätöstä, että sinun asuntoosi muutetaan, ei kannata tehdä. Mutta moraalisesti on väärin olla toisen lompakosta rahaa vaatimassa, tuli tuo raha paremmasta palkasta, vuokratuloista, sijoituspääomista tai vanhemmilta.
(1000€-300€-200€)*0,3= 150€, vuokratuloista voi vähentää vastikkeen ja lainankulut ennen kuin vero lasketaan. Ei ne verot nyt mahdottomia sentään ole 😁
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa taloudellista riistoa. Naisten pitää oikeasti herätä ja ymmärtää mihin avoliitossa ryhtyy.
Aika moni asuu miehen kanssa ilmaiseksi ja saa autokyydit ilmaiseksi eli jos suhde päättyy mies voi lähettää laskun asumisesta ja taksina toimimisesta?
Ei tietenkään. Jos teet noin, niin silloin teet sen ihan "ilmaiseksi". Mitään laskuja nyt ei sentään lähetellä.
Jos haluat rahastaa tyttöystävääsi ajelusta, niin sitten ilmoitat jo etukäteen. Hän voi silloin päättää liikuskella julkisilla, polkupyörällä, kimppakyydillä, jalan jne. Ehkä kumppanisi ei edes suostuisi maksusta asumaan kanssasi, vaan käyttäisi ne rahat paremmin.
Jos otat jonkun luoksesi asumaan ilmaiseksi, niin silloin olet ottanut asumaan ilmaiseksi. Laskua et voi lähettää.
Teet kyllä tosi vastenmielisen vaikutuksen höpertäessäsi tämmöisestä jälkikäteen rahastavasta. Kasva aikuiseksi! Puhu asioista silloin kun niistä puhumisen aika on eli otat silloin esiin sen miten kulut hoidetaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Eiköhän se ole niin päin, että sinä et ymmärrä miten epäreilua se on ylipäänsä muuttaa toisen jo aiemmin ostamaan asuntoon, jos siitä ei voi saada rahaa laittamallakaan sitä omaa osuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Et tajua pointtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Et tajua pointtia.
Ei todellkaan usea täällä tajua, että toiselle ei makseta asunnon omistamisesta, vaan maksetaan omia asuinkuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Et tajua pointtia.
Ei todellkaan usea täällä tajua, että toiselle ei makseta asunnon omistamisesta, vaan maksetaan omia asuinkuluja.
Puhut nyt hieman sivusta, se on sinun ongelmasi tässä keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Miksi sun puolison pitäisi maksaa sulle siitä, että sä omistat asunnon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Et tajua pointtia.
Ei todellkaan usea täällä tajua, että toiselle ei makseta asunnon omistamisesta, vaan maksetaan omia asuinkuluja.
Olet vähän ulapalla keskustelun kärjestä.
Et suostu /osaa / halua nähdä sitä miten epäreilu tilanne on sille osapuolelle, joka muuttaa asuntoon jonka jo se toinen on hankkinut omien tarpeidensa, makunsa ja tulojensa mukaan.
Se toinen makselee sinulle euromäärän x joka hyödyttää VAIN SINUA TALOUDELLISESTI. Jos et vielä suostu edes myymään tuolle avokillesi osuutta asunnosta, miten reiluna pidät tilannetta esim. 10 vuoden päästä kun sinulla on velaton asunto, mutta sillä sisään muuttaneella ei ole yhäkään mitään, koska hänen rahansa ovat menneet siihen sinun asuntoosi? Naiset ovat pienempituloisiakin yleensä, joten sitä toista viissatasta ei vaan ole laittaa ohessa omaan.
Aivanko todella et tätä pointtia, keskustelun kärkeä ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa taloudellista riistoa. Naisten pitää oikeasti herätä ja ymmärtää mihin avoliitossa ryhtyy.
Aika moni asuu miehen kanssa ilmaiseksi ja saa autokyydit ilmaiseksi eli jos suhde päättyy mies voi lähettää laskun asumisesta ja taksina toimimisesta?
Ei tietenkään. Jos teet noin, niin silloin teet sen ihan "ilmaiseksi". Mitään laskuja nyt ei sentään lähetellä.
Jos haluat rahastaa tyttöystävääsi ajelusta, niin sitten ilmoitat jo etukäteen. Hän voi silloin päättää liikuskella julkisilla, polkupyörällä, kimppakyydillä, jalan jne. Ehkä kumppanisi ei edes suostuisi maksusta asumaan kanssasi, vaan käyttäisi ne rahat paremmin.
Jos otat jonkun luoksesi asumaan ilmaiseksi, niin silloin olet ottanut asumaan ilmaiseksi. Laskua et voi lähettää.
Teet kyllä tosi vastenmielisen vaikutuksen höpertäessäsi tämmöisestä jälkikäteen rahastavasta. Kasva aikuiseksi! Puhu asioista silloin kun niistä puhumisen aika on eli otat silloin esiin sen miten kulut hoidetaan.
Tämä on osa sitä järjestelmällisyyttä, joka muodostaa naisten taloudellisen hyväksikäytön. Annetaan ymmärtää, että naisethan ne jumalattomia ja kamalia hyväksikäyttäjiä ovat, aina, joka kerta. Näin ollen hyvällä, kunnon naisella, joka on umpirakastunut, on hillitön tarve osoittaa, että hän ei ole liikkeellä ainakaan rahan perässä, vaan enemmän kuin valmis maksamaan oman osansa.
Ja päätyy sitten maksamaan aika paljon enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan tämä keskustelu osoittaa, että noin 30 % tajuaa ja noin 70 % ei tajua, mikä pointti on siinä, että asumisesta toisen omistamassa asunnossa pitäisi korvata enemmän kuin vain puolet kuluista / omien kulujensa verran. Näköjään ihan turha yrittää selittää asian pointtia niille, jotka eivät vain millään ymmärrä. Monenlaista esimerkkiä ja laskelmaa on annettu, mutta kun ei niin ei.
Et tajua pointtia.
Ei todellkaan usea täällä tajua, että toiselle ei makseta asunnon omistamisesta, vaan maksetaan omia asuinkuluja.
Olet vähän ulapalla keskustelun kärjestä.
Et suostu /osaa / halua nähdä sitä miten epäreilu tilanne on sille osapuolelle, joka muuttaa asuntoon jonka jo se toinen on hankkinut omien tarpeidensa, makunsa ja tulojensa mukaan.
Se toinen makselee sinulle euromäärän x joka hyödyttää VAIN SINUA TALOUDELLISESTI. Jos et vielä suostu edes myymään tuolle avokillesi osuutta asunnosta, miten reiluna pidät tilannetta esim. 10 vuoden päästä kun sinulla on velaton asunto, mutta sillä sisään muuttaneella ei ole yhäkään mitään, koska hänen rahansa ovat menneet siihen sinun asuntoosi? Naiset ovat pienempituloisiakin yleensä, joten sitä toista viissatasta ei vaan ole laittaa ohessa omaan.
Aivanko todella et tätä pointtia, keskustelun kärkeä ymmärrä?
Tässä keskustelussa on aivan totta se, että jos asunnonomistaja ei suostu myymään osuutta toiselle on se lähinnä osoitus parisuhteen huonosta tai ilman tulevaisuutta olevasta tilasta.
Sen sijaan kaikki muut argumentit pysyvät ennallaan eli: Jos asut toisen hoteissa maksat oman osuutesi. Olkoon se vuokraan rinnastettava kulu tai mikä tahansa muu määrittely. Sillä onko asunto toisen osapuolen omistama tai peräti jo maksama ei ole mitään merkitystä. Eikä myöskään sillä mihin asunnonomistaja sinulta saamat varat käyttää. Ne voivat mennä lainaan tai sitten vaikka viinaan.
Osta siis oma osuutesi asunnosta ja mene naimisiin. Jos ei kumpaankaan suostu, eroa.
Tämä just, ei minunkaan vanhempani osanneet neuvoa, kun ennen pysyttiin yhdessä, vaikka mikä olisi. Mies myös saattoi tuoda milloin tahansa, vaikka keskellä yötä, minulta kysymättä asuntoon humalaisia ryyppykavereitaan tai pitää omille kavereilleen bileet, sen varjolla, että hän omistaa asunnon ja päättää siitä. Ja meillä oli siis pieni vauva, jonka kanssa en tiennyt miten päin olisin ollut omassa kodissani, joskus jouduimme lähtemään näiden bileiden tieltä poiskin. Ja minä olin sitten nalkuttava sekopääakka tietysti näiden kavereidenkin silmissä.