Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin
Muut ikätoverini alkavat olla velattomia asuntojensa kanssa, itselläni ei ole mitään. Sentään otin nyt tuumaustauon ja lopetin tuon miehen asunnon kulujen makselemisen, mutta siihen meni useita kymmeniä tuhansia kun olisin voinut maksella omaanikin. Ei ole provo, olin vain kaikesta päätellen tyhmä.
Nyt pitäisi miettiä miten tästä eteenpäin - miten itse toimisit? Ikää 45.
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllävain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Ei kuulunut, ei. Ei kuulunut sittenkään, kun useamman vuoden yhdessä olon jälkeen lähdin p*ersaukisena kämpästä aika lyhyellä varotusajalla, kun uusi oli tulossa asumaan.
Sen vuoksi tässä muita varottelenkin, että älkää vain suostuko samaan tyhmyyteen, johon minä suostuin.
Mutta jos vuokraa maksoin, niin olisi pitänyt sitten käräyttää mies veronkierrosta, eikö niin? Toisaalta harva vuokralainen maksaa vuokranantajansa autovakuutuksen, sillä "samallahan ne kaikki vakuutukset menee".
Kyllä vain. Jos virallinen vuokra, silloin verot maksetaan. Tämä toki kuuluu pakettiin.
Niinpä. Mutta kun ei ollut virallinen vuokra, vaan ainoastaan rakastunut, typerä nuori nainen. Ja tosiaankaan en tajunnut muuttavani alivuokralaiseksi, vaan kuvitetteln muuttavani miehen kanssa yhteen, avoliittoon.
Ehkä näiden, jotka ottavat toisen asuntoonsa asumaan, kannattaisi paremmin tarkentaa tätä, millä perusteella muutto tapahtuu. Olisi monta murhetta vähemmän, kun suoraan sanottaisiin, että alivuokralaiseksi pääset, avopuolisoksi et.
Me too. Tästä pitäisi puhua enemmän, ehkä "me too" hengessä tämäkin miesten riisto tulee päivänvaloon. Moni nainen on kilttinä ja sinisilmäisenä maksanut miehen talolainoja ja eron tullessa vain heitetty kylmästi pihalle. Lapsi kainalossa. Näin minullekin kävi, ja turvakodissa oli monta samaa tarinaa, ja siellä sitten lopulta aukesi omatkin silmät. Rikas mies yritti myös kaupungin kalleimman asianajajan turvin viedä lapsen lähihuoltajuuden itselleen, siinä ei sentään onnistunut, mutta eipä ole ikinä myöskään maksanut elatusapua lapselleen senttiäkään.
Näin on. Nyt kun kaveripiirissä tulee puheeksi yhteenmuutot, olen saanut ikävääkin palautetta, kun olen kertonut, mitä mielestäni ei kannata tehdä. Esimerkiksi kun olen suoraan sanonut, että en kannata mitään "meillä on kaikki yhteistä, myös rahat"-ajatusta todellakaan varauksettomasti.
Olen hankala, ikävä ihminen, kun kehotan sopimaan selkeästi raha-asioista, eikä luottamaan rakkauden kyllä paikkaavan kaikki materiaaliset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tapauksia on kyllä molemmin puolin, ei tämä mikään sukupuoliasia ole. AP nyt sattui olemaan nainen.
Ei siltä, että toinen on itsekäs ja toimii hyväksikäyttäen suhteessa oikein voi muutoin suojautua kuin pyrkimällä tekemään mahdollisimman selkeät sopimukset yhteisestä rahankäytöstä, kuka maksaa mitä, jne.
Ja jos toinen ei näitä noudata, pitää varmaan kai ymmärtää, että lopulta kysymys on siitä, että toinen ei sinua kunnioita, ei sinua eikä sinun rajojasi (ja rahojasi).
Nuoruuden oppirahat on tullut itsekin maksettua, hetken harmitti, mutta enemmän tietysti kuin raha se ymmärrys, että toinen ei ollutkaan tunteillaan mukana kuten kuvittelin.
Kyllä tämä vaan on sukupuoliasia. Yleensä se on juurikin nainen, joka muuttaa miehen omistamaan asuntoon. Mies on rikkaampi sukupuoli, omistaa jo valmiiksi, tienaa paremmin. Nainen on se, joka raskauden ja imetyksen aikana ei voi tienata ja on silloin haavoittuvaisessa asemassa monin tavoin, Monet miehet käyttävät tätä härskisti hyväkseen. Toki voi olla mieskin se alistettu, mutta maailman sivu se on yleensä ollut juuri nainen. Siksi meillä on mm. turvakodit ja sosiaaliturva, auta armias jos niitä ei olisi. Meillä olisi kodittomia äitejä lapsineen asumassa kaduilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö nyt oikein, että ap maksoit asumiskulut myös miehen puolesta. Maksoiko mies asumisesta jotain? Lyhensikö lainaa? Elätitkömiestä muutenkin eli maksoit myös ruuat jne. ja hoitelit talouden työt oman työsi ohella? Olit toisin sanoen kotiorja?
Päätin etten enää kommentoi mihinkään, mutta joo. Maksoin koko yhtiövastikkeen, koko rahoitusvastikkeen, molempien vedet, saunan jota käytti ainoastaan mies, kävin ruokakaupassa, hoidin kaikki siivoukset oman palkkatyöni ohella. Jep, voi elämä. ap
No totaalisesta tyhmyydestä sakotetaan. Olisit maksanut vain vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Se olisi ollut sopiva korvaus asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Moniko mies suostuisi maksamaan ylimääräistä asumaan vuosikausia asunnossa, jonka nainen on ostanut vain itselleen eikä antaisi lupaa lunastaa siitä puolikasta/omaa osuutta?
AIVAN. Siitä nousisi äkkiä äläkkä. Itse tuota miehet ovat tehneet maailman sivu.
Maksoin vastikkeen kokonaan ja puolet juoksevista kuluista 10 vuotta. Erotessa lähdin pullean sijoitussalkun kanssa pois, kun eksä alkoi tehdä keittiö- ja kylppäriremonttia.
Jatkan vielä tuohon äskeiseen kommenttiini sen verran, että tämä on ollut äärimmäisen silmiä avaava keskustelu! Joku otti tuon me too'n esiin ja pidän sitä erinomaisena avauksena. Sukupuolista sinänsä viis, mutta tuntuu kyllä olevan niin että naisille tämä tilanteeni on valitettavan tuttu. Moni kuten itsekään en oikein osannut edes kyseenalaistaa tätä, itse jopa ikään kuin halusinkin maksaa extraa ja hoitaa koko kodin jne. Mutta eihän tällaiseen tilanteeseen kannata tosiaan antautua kuin väliaikaisesti, nyt sen ymmärrän.
Korostan siis etten syytä tässä omassa casessani ketään eli miestäni, mutta itseni kanssa minun on keskusteltava vakavasti raha-asioista ja omista oikeuksistani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Vaikka tällainen asumisjärjestely olisikin suhteellisen reilusti järjestetty, eli asuntoa omistamaton maksaisi vain jonkilaista vuokraan rinnastettavaa kulukorvausta, niin todellisuudessa kyseessä on kaksi täysin erilaista asumismuotoa. Asunnon omistaja asuu omistusasunnossa ja toinen henkilö asuu käytännössä vuokralla. Vuosien saatossa tämä johtaa juuri ap:n kaltaiseen tilanteeseen, toisella on omaisuutta ja toisella ei.
Minusta jos tällainen järjestely on olemassa niin asumiskorvaus pitäisi olla reilusti vastaavaa asunnon vuokraa pienempi, jotta molemmilla olisi suhteellisen tasavertainen asema. Asuntoa omistamattoman toki kannattaa silloin säästää esim osakkeisiin tai hankkia sijoitusasunto, jotta omaisuus karttuisi samaa tahtia kuin omistusasujallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tällainen asumisjärjestely olisikin suhteellisen reilusti järjestetty, eli asuntoa omistamaton maksaisi vain jonkilaista vuokraan rinnastettavaa kulukorvausta, niin todellisuudessa kyseessä on kaksi täysin erilaista asumismuotoa. Asunnon omistaja asuu omistusasunnossa ja toinen henkilö asuu käytännössä vuokralla. Vuosien saatossa tämä johtaa juuri ap:n kaltaiseen tilanteeseen, toisella on omaisuutta ja toisella ei.
Minusta jos tällainen järjestely on olemassa niin asumiskorvaus pitäisi olla reilusti vastaavaa asunnon vuokraa pienempi, jotta molemmilla olisi suhteellisen tasavertainen asema. Asuntoa omistamattoman toki kannattaa silloin säästää esim osakkeisiin tai hankkia sijoitusasunto, jotta omaisuus karttuisi samaa tahtia kuin omistusasujallakin.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä tuohon äskeiseen kommenttiini sen verran, että tämä on ollut äärimmäisen silmiä avaava keskustelu! Joku otti tuon me too'n esiin ja pidän sitä erinomaisena avauksena. Sukupuolista sinänsä viis, mutta tuntuu kyllä olevan niin että naisille tämä tilanteeni on valitettavan tuttu. Moni kuten itsekään en oikein osannut edes kyseenalaistaa tätä, itse jopa ikään kuin halusinkin maksaa extraa ja hoitaa koko kodin jne. Mutta eihän tällaiseen tilanteeseen kannata tosiaan antautua kuin väliaikaisesti, nyt sen ymmärrän.
Korostan siis etten syytä tässä omassa casessani ketään eli miestäni, mutta itseni kanssa minun on keskusteltava vakavasti raha-asioista ja omista oikeuksistani.
ap
Loistavaa pohdintaa. Ja varmasti tämäkin keskustelu jo estää näitä inhimillisiä tragedioita. Asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä ja kustannuksia. Pelkästään turvakodissaoloaikani maksoi yhteiskunnalle lähes 20 000 euroa. Kaupunki joutui maksamaan muuton ja uuden asunnon, johon erilaisia tukia. Perheterapia, lastensuojelu, lääkäri, poliisi, oikeusaputoimiston lakimies jne. Huoltajuuskiista eri oikeusasteissa maksoi yhteiskunnalle paljon. Jne.jne, ja tätä kesti vuosikausia, koska mies oli sinnikäs vainoaja. Koko rumba olisi voitu välttää, jos olisin paperilla omistanut asunnosta osan. Minua ei olisi voinut niin vain uhkailla heittää asunnosta, alkaa raskaana ollessa lyödä, ja mies olisi taatusti muutenkin miettinyt kahteen kertaan käytöstään. Itseni suojeleminen taloudellisesti ja puoleni pitäminen rahallisesti olisi suojannut myös perheen koossapysymistä.
Hymyilevä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Ei ole. Juridisesti avopuolison ja vuokralaisen asema on aivan toinen. Ja kun erotilanteessa ollaan, vain tällä on merkitystä.
Jos päästää jonkun kämppäänsä hymyllä loisimaan, maksaa siitä. Ei se ole hymyilijän tyhmyyttä, vaan päästäjän.
Aivan kuten vastaavasti se, että suostuu kartuttamaan toisen omaisuutta omilla tuloillaan, on omaa tyhmyyttä.
Näin se vain on, vaikka keksisit vielä kolmannen termin lainaloisimiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.
Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.
Me jopa ostimme yhdessä asunnon, mutta mies ei suostunut niin pieneen ja halpaan kuin minä olisin halunnut. Minulla oli pienemmät tulot, mutta hän halusi että on tilaa ja pihaa. Ja huone hänen viikonloppulapsilleen
No minä jälleen myönnyin, ajattelin jopa että sittenhän sinne kohta mahtuu meidän yhteisiä lapsiakin, mistä olin ollut ihan selväsanainen.
No, sain kyllä maksaa ja siivoaa taloa ja kustantaa huoneita hänen lapsilleen ja kokata heille, mutta sitten hän ei halunnut lisää lapsia. Rusinat pullasta.
Semmoinen opintoretki se oli, ja takkiin tuli ja vuodet meni. Olisipa elämässä toinen mahdollisuus, mutta mikä meni, se meni.
Valitkaa kumppaninne tarkkaan, kun olette lapsentekoiässä. Hienot puheet eivät ole mitään, vain teot merkitsevät. Älkääkä odottako niitäkään paria vuotta kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Hymyilevä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Ei ole. Juridisesti avopuolison ja vuokralaisen asema on aivan toinen. Ja kun erotilanteessa ollaan, vain tällä on merkitystä.
Jos päästää jonkun kämppäänsä hymyllä loisimaan, maksaa siitä. Ei se ole hymyilijän tyhmyyttä, vaan päästäjän.
Aivan kuten vastaavasti se, että suostuu kartuttamaan toisen omaisuutta omilla tuloillaan, on omaa tyhmyyttä.
Näin se vain on, vaikka keksisit vielä kolmannen termin lainaloisimiselle.
Omaa tyhmyyttä tavallaan, mutta sanotaanko nyt kuitenkin vähän lievemmin niin, että tiedostamattomuutta omista oikeuksista. Se, että toinen on paljon itseä varakkaampi ja perinyt paljon rahaa, voi olla outo tilanne, kun lähipiirissä kaikki tienaavat ja omistavat lähes yhtä paljon. Ei kukaan osannut minua neuvoa siinä tilanteessa yhtään sen paremmin. Ihan tosi huonoja neuvoja sain muiltakin. Joidenkin mielestä minun olisi pitänyt maksaa miehelle vielä paljon enemmän, ja jopa perheterapeutti ehdotti, että jäisin raskaus- ja imetysajalta velkaa miehelle, ja maksaisin ne sitten myöhemmin. Voitteko kuvitella!!!
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tällainen asumisjärjestely olisikin suhteellisen reilusti järjestetty, eli asuntoa omistamaton maksaisi vain jonkilaista vuokraan rinnastettavaa kulukorvausta, niin todellisuudessa kyseessä on kaksi täysin erilaista asumismuotoa. Asunnon omistaja asuu omistusasunnossa ja toinen henkilö asuu käytännössä vuokralla. Vuosien saatossa tämä johtaa juuri ap:n kaltaiseen tilanteeseen, toisella on omaisuutta ja toisella ei.
Minusta jos tällainen järjestely on olemassa niin asumiskorvaus pitäisi olla reilusti vastaavaa asunnon vuokraa pienempi, jotta molemmilla olisi suhteellisen tasavertainen asema. Asuntoa omistamattoman toki kannattaa silloin säästää esim osakkeisiin tai hankkia sijoitusasunto, jotta omaisuus karttuisi samaa tahtia kuin omistusasujallakin.
Näinpä, mutta tässä keskustelussahan esitettiin myös sellainen outo vaatimus, että kun muutetaan toisen asuntoon ja laitetaan oma vuokralle, pitäisi oman asunnon vuokratuloista puolet hyvittää sille, jonka asuntoon muutetaan, koska on väärin, että toinen joutuu maksamaan omaa lainaansa ja toinen vaan saa vuokratuloja.
Tämä vasta hälyttävä ajatus olikin: siis jos muuttaa toisen asuntoon asumaan, se tarkoittaa, että omista muista vuokratuloista on jotain pääomavelkaa asunnon omistajalle. Lisäksi ainakin yksi kertoi myös tähän loukkuun menneensä.
Siis korostaa ajatusta. että asunnon omistaja on taloudellisesti oikeutetumpi saamaan etuja kuin "vain vuokralla" asuva. Tähän kun lisää oman kokemukseni, eli sen, että mitään vuokralaisen etuja, kuten irtisanomisaika, ei ole, taloudellinen ylivoima toisen yli on todella suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilevä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Ei ole. Juridisesti avopuolison ja vuokralaisen asema on aivan toinen. Ja kun erotilanteessa ollaan, vain tällä on merkitystä.
Jos päästää jonkun kämppäänsä hymyllä loisimaan, maksaa siitä. Ei se ole hymyilijän tyhmyyttä, vaan päästäjän.
Aivan kuten vastaavasti se, että suostuu kartuttamaan toisen omaisuutta omilla tuloillaan, on omaa tyhmyyttä.
Näin se vain on, vaikka keksisit vielä kolmannen termin lainaloisimiselle.
Omaa tyhmyyttä tavallaan, mutta sanotaanko nyt kuitenkin vähän lievemmin niin, että tiedostamattomuutta omista oikeuksista. Se, että toinen on paljon itseä varakkaampi ja perinyt paljon rahaa, voi olla outo tilanne, kun lähipiirissä kaikki tienaavat ja omistavat lähes yhtä paljon. Ei kukaan osannut minua neuvoa siinä tilanteessa yhtään sen paremmin. Ihan tosi huonoja neuvoja sain muiltakin. Joidenkin mielestä minun olisi pitänyt maksaa miehelle vielä paljon enemmän, ja jopa perheterapeutti ehdotti, että jäisin raskaus- ja imetysajalta velkaa miehelle, ja maksaisin ne sitten myöhemmin. Voitteko kuvitella!!!
😳😳😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos reiluutta mietitään AP:n casessa niin käännetäänpä tilanne näin päin:
Kumpaa harmittaa taloudellisessa mielessä nyt enemmän:
- miestä jonka kokonaistuloista lähti nyt AP:n lähdön myötä 500 euroa
- vai AP:ta joka lähti mukanaan se 500 euroa ja jolla hän saa nyt jatkossa itselleen enemmän.
Niinpä niin. Kyllähän se hyötyjä on ollut mies tuossa koko ajan ja AP ollut heikossa asemassa.
500 eurolla ei saa mitään.
Sillä maksaa 110 000 euron asuntolainaa. Jos itsellä oli vaikka 30 000 pesämunaa, ja asunto ostetaan puoliksi, 280 000 ostaa uudehkon ison omakotitalon Tampereelta puolen tunnin säteellä.
https://www.etuovi.com/kohde/1304485?haku=M1702993007
2011 rakennetussa talossa tuskin on paljonkaan remonttia.
Ymmärtäkää naiset oikeutenne ja hahmottakaa mikä on oikeudenmukaista! Avan järkyttäviä juttuja. Ja moni nielee ihan kyseenalaistamatta kun ei näistä oikein puhuta. Joku voisi tehdä tästä tuon #metoo -jutun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilevä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Ei ole. Juridisesti avopuolison ja vuokralaisen asema on aivan toinen. Ja kun erotilanteessa ollaan, vain tällä on merkitystä.
Jos päästää jonkun kämppäänsä hymyllä loisimaan, maksaa siitä. Ei se ole hymyilijän tyhmyyttä, vaan päästäjän.
Aivan kuten vastaavasti se, että suostuu kartuttamaan toisen omaisuutta omilla tuloillaan, on omaa tyhmyyttä.
Näin se vain on, vaikka keksisit vielä kolmannen termin lainaloisimiselle.
Omaa tyhmyyttä tavallaan, mutta sanotaanko nyt kuitenkin vähän lievemmin niin, että tiedostamattomuutta omista oikeuksista. Se, että toinen on paljon itseä varakkaampi ja perinyt paljon rahaa, voi olla outo tilanne, kun lähipiirissä kaikki tienaavat ja omistavat lähes yhtä paljon. Ei kukaan osannut minua neuvoa siinä tilanteessa yhtään sen paremmin. Ihan tosi huonoja neuvoja sain muiltakin. Joidenkin mielestä minun olisi pitänyt maksaa miehelle vielä paljon enemmän, ja jopa perheterapeutti ehdotti, että jäisin raskaus- ja imetysajalta velkaa miehelle, ja maksaisin ne sitten myöhemmin. Voitteko kuvitella!!!
Vaikea kuvitella, mutta uskon, kun sanot! Onpa hienoa, että tämä keskustelu on kääntynyt fiksummaksi ja varmasti myös APlle, jonka tilanne on vähän akuutti, enemmän antavaksi, toivon!
En tiedä, kummin päin teille meni, siis niinkö, että sinä vähemmistä rahoista maksoit, vaiko niin, että toinen otti kohtuuttoman osan sinun varallisuudestasi, mutta sillä ei ole merkitystäkään.
Joudun tämän keskustelun myötä hieman pyörtämään ajatuksiani. Olin minäkin alun perin sitä mieltä, että kysymys ei ole sukupuolittunut, mutta taitaa se olla. Tarkoitan, että naiset ovat useammin taloudellisesti hyväksikäytettyjä ja alistettuja kuin miehet, ihan jo lasten vuoksi.
Lisäksi on kai pakko myöntää, että naiset ovat raha-asioissa usein romanttisempia kuin miehet. Naisia viehättää enemmän ajatus kaiken jakamisesta, usko ainaiseen yhteiseen tulevaisuuteen, siihen, että mies on turvallinen, jne. Miehet eivät ehkä näin sotke taloutta ja tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilevä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simppeliä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä porukka näyttää aika vahvaa rautalankaa tarvitsevan. Kysytäänpä asia hieman toisin.
Vaihtoehdot ovat
a) laitat joka kk säästöön 1100 e
b) laitat joka kk välttämättömiin tarpeisiin 900 e
Jos sinä nyt pääsisit valitsemaan, kumpi olisit mieluummin , a vai b?
Mua nauratti tämä, etenkin, kun a-tyypit on käyneet alapeukuttamassa. Tässä on se yksinkertaisuudessaan, mikä mättää näissä, jotka vaativat, että koska he maksavat asunnon lainan, pitää toisen kustantaa kaikki muu.
He laittavat säästöön, toiset laittavat, vaikka kuinka ehkä eurollisesti vähemmän, rahansa asumisen välttämättömiin menoihin, joista ei jää mitään viivan alle.
Ja tätä ollaan vaatimassa toiselta vuosikausiksi! Otetaan nyt huomioon sekin, että tällä hetkellä lainojen korot on nollassa. Eli jos toinen laittaa tuon 900 e teidän elämään, se on suoraan 900 e sinun säästöihisi = kämppäsi lainaan.
Tämä on muuten ihan totta! Enpä tuota tullut minäkään ajatelleeksi...Siis periaatteessa, jokainen satanen, jonka toinen maksaa, on rahaa sinne lainaan. Nimittäin jos yksin asuisi, maksettava se olisi kuitenkin niin laina kuin muu eläminen.
Minun oppirahat tuli myös siitä, että mies ei todellakaan laittanut suoraan lainaan niitä rahoja, jotka minä kämppään toin, vaan pisti muuten menemään kaikkeen itselleen mukavaan. Eli mä maksoin meidän elämisen, mies lyhensi lainaansa suunnitelman mukaan, pitkä laina pienellä kk-maksulla ja osteli paremmalla palkalla + mun kustantamalla peruselämällä itselleen kalliita juttuja, mm. matkoja jne jonne mulla ei ollut varaa llähteä mukaan.
Nyt kun katson sitä, totta kai ihmettelen, miten hvetin uuno sitä saattoi olla. Mutta nuorena on, ikävä kyllä. Toiste en ole langennut!
Eihän miehesi laina tai sen suuruus kuulunut sinulle hittoakaan. Sinä maksoit asumisestasi vuokraa. Mies saa käyttää sen rahan tasan tarkkaan ihan miten huvittaa.
Mutta jos miehen asuntoon muuttavalla naisella olisi oma asunto vuokralla, hänen vuokratulonsa pitäisi kuitenkin hyödyntää miehen lainan maksuun? Näinhän se logiikka on täällä mennyt.
Ne voi hyödyntää ihan mihin huvittaa. Miehelle maksetaan kuitenkin vuokraa asumisesta. Sinä siis sekä saat että maksat vuokraa. Simppeliä.
Ei, ei makseta. Lainmukaan avopuoliso ei ole vuokralainen.
Jos mies haluaa vuokralaisen, se on sitten selkeästi ilmaistava, vuokrasopimus tehtävä ja toteutettava kaikki vuokranantajan velvollisuudet.
Ja kannattaa muistaa, mitä muuta voi sitten vuokralaiselta vaatia. Esim. seksin vaatiminen saattaa johtaa raastupaan.
Se nyt on ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi vaiko joksikin muuksi. Jos ajatus on että pienellä hymyllä pääsee loisimaan toisen kämppään niin good luck. Parempi sitten vaikka laskuttaa hymystään tuntitöinä.
Ei ole. Juridisesti avopuolison ja vuokralaisen asema on aivan toinen. Ja kun erotilanteessa ollaan, vain tällä on merkitystä.
Jos päästää jonkun kämppäänsä hymyllä loisimaan, maksaa siitä. Ei se ole hymyilijän tyhmyyttä, vaan päästäjän.
Aivan kuten vastaavasti se, että suostuu kartuttamaan toisen omaisuutta omilla tuloillaan, on omaa tyhmyyttä.
Näin se vain on, vaikka keksisit vielä kolmannen termin lainaloisimiselle.
Omaa tyhmyyttä tavallaan, mutta sanotaanko nyt kuitenkin vähän lievemmin niin, että tiedostamattomuutta omista oikeuksista. Se, että toinen on paljon itseä varakkaampi ja perinyt paljon rahaa, voi olla outo tilanne, kun lähipiirissä kaikki tienaavat ja omistavat lähes yhtä paljon. Ei kukaan osannut minua neuvoa siinä tilanteessa yhtään sen paremmin. Ihan tosi huonoja neuvoja sain muiltakin. Joidenkin mielestä minun olisi pitänyt maksaa miehelle vielä paljon enemmän, ja jopa perheterapeutti ehdotti, että jäisin raskaus- ja imetysajalta velkaa miehelle, ja maksaisin ne sitten myöhemmin. Voitteko kuvitella!!!
Minun mieheni vaati, että elintaso ei saa pudota kun olen äitiyslomalla. Onneksi minulla oli säästöjä, jotka käytin lapsen varusteisiin ja ruokiin ja vaippoihin.
Mies ei suostunut, että jäisin yhtään enempää hoitovapaalle, koska hän halusi että lähden tienaamaan. Hän halusi vaihtaa auton ja päästä matkalle.
Minä olen siis se koulutetumpi meistä. Ei kannattanut "laskea rimaa".
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tapauksia on kyllä molemmin puolin, ei tämä mikään sukupuoliasia ole. AP nyt sattui olemaan nainen.
Ei siltä, että toinen on itsekäs ja toimii hyväksikäyttäen suhteessa oikein voi muutoin suojautua kuin pyrkimällä tekemään mahdollisimman selkeät sopimukset yhteisestä rahankäytöstä, kuka maksaa mitä, jne.
Ja jos toinen ei näitä noudata, pitää varmaan kai ymmärtää, että lopulta kysymys on siitä, että toinen ei sinua kunnioita, ei sinua eikä sinun rajojasi (ja rahojasi).
Nuoruuden oppirahat on tullut itsekin maksettua, hetken harmitti, mutta enemmän tietysti kuin raha se ymmärrys, että toinen ei ollutkaan tunteillaan mukana kuten kuvittelin.
Kyllä tämä vaan on sukupuoliasia. Yleensä se on juurikin nainen, joka muuttaa miehen omistamaan asuntoon. Mies on rikkaampi sukupuoli, omistaa jo valmiiksi, tienaa paremmin. Nainen on se, joka raskauden ja imetyksen aikana ei voi tienata ja on silloin haavoittuvaisessa asemassa monin tavoin, Monet miehet käyttävät tätä härskisti hyväkseen. Toki voi olla mieskin se alistettu, mutta maailman sivu se on yleensä ollut juuri nainen. Siksi meillä on mm. turvakodit ja sosiaaliturva, auta armias jos niitä ei olisi. Meillä olisi kodittomia äitejä lapsineen asumassa kaduilla.
Outoa, sain palkkaa koko raskauden ajan ja 100 päivän ajan äitiyspäivärahan sijaan palkkaa. Miten sitä voikaan olla haavoittuvassa asemassa ja alistettu, kun taloudellisesti mikään ei muutu.
Kiitos ❤ ap