Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen miehen pitäisi lukea tämä ketju ennenkuin päästää naisen muuttamaan miehen kotiin.

Näin on. Ymmärtäisivät, että ei naista ole reilua laittaa maksamaan siitä, että rakastui mieheen.

Näitä tapauksia on kyllä molemmin puolin, ei tämä mikään sukupuoliasia ole. AP nyt sattui olemaan nainen.

Ei siltä, että toinen on itsekäs ja toimii hyväksikäyttäen suhteessa oikein voi muutoin suojautua kuin pyrkimällä tekemään mahdollisimman selkeät sopimukset yhteisestä rahankäytöstä, kuka maksaa mitä, jne.

Ja jos toinen ei näitä noudata, pitää varmaan kai ymmärtää, että lopulta kysymys on siitä, että toinen ei sinua kunnioita, ei sinua eikä sinun rajojasi (ja rahojasi).

Nuoruuden oppirahat on tullut itsekin maksettua, hetken harmitti, mutta enemmän tietysti kuin raha se ymmärrys, että toinen ei ollutkaan tunteillaan mukana kuten kuvittelin.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen naisen & miehen pitäisi olla hereillä muuttaessaan vain toisen omistamaan kotiin. Sukupuolista viis, mutta kannattaa olla skarppina mitä siitä seuraa että asuu monta vuotta asunnossa jonka omistaa vain toinen. [/quote

Juuri näin, tässä pointti. Ap:kaan ei tosiaan ulissut muuta kuin omaa tyhmyyttään, tässähän ei syytelty ketään. Kannattaa vaan hahmottaa kokonaisuus todellakin kun muuttaa yhteen, ymmärtää mitä on tekemässä ja millä ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nämä joiden mielestä heidän asuntolainansa pitää muiden maksaa, on samoja, joiden mielestä kimppakyydissä ei bensaraha riitä, kun auto kuluu ja siinä vakuutusmaksut ja luonnollisesti vieraiden pitää maksaa hääjuhlat.

Justiin näin. Kun pointtina on, että asut nyt minun asunnossani ja maksat sen vuoksi lainojani, että pääset tähän asumaan, kyllä minä kiittäisin kunniasta kieltäytyen.

No jos lainat on 300 euroa kuukaudessa ja olen töissä niin kyllä minä ainakin muuttaisin heti tuonne vaikka en saisikaan talon osuuksia .

mies

Samoin. Jos noin halvalla voisi asua ilman mitään remonttivelvollisuuksia, niin samantien muuttaisin. 

Vierailija kirjoitti:

On aika käsittämätöntä, että ihmiset eivät tiedosta eroa lainan maksulla = omaisuuden kartuttaminen ja asuinkustannuksilla = päivittäiset menot, joista ei jää mitään jäljelle.

Juuri näin. Mulla kävi ensimmäisen avomiehen kanssa juuri näin eli minä maksoin juoksevia kuluja eli ostin ruokaa joka syötiin ja hän lyhensi autolainaa. Kun suhde päättyi, hänellä oli mm. kallis auto ja muuta omaisuutta, mun ostamat ja kustantamat asiat olivat kadonneet savuna ilmaan.

Seuraava mies yritti ehdottaa muuttamista hänen omistusasuntoonsa. Hän olisi maksanut lainaansa sen turvin suuria summia, että mä olisin hoitanut taas kerran niitä juoksevia kuluja ja esim. lasten kulut, ostanut tvt ja muita elintasoa parantavia asioita. Kun suhde päättyy, tvt ym härpäkkeet eivät ole minkään arvoisia, se asunto on. Totesin että tähän halpaan menin kerran, toiste en mene eli en muuta. Enkä muuttanut. Kuviohan on juuri tämä, että naisen ostamat asiat on syöty juotu tai hyödynnetty ja miehen omaisuus on asunto ja auto.

Ja tuo asuminen toisen asunnossa. Muutto epämieluisaan miehen valitsemaan omistusasuntoon olisi jo sinänsä myönnytys puhumattakaan että alkaisin maksaa asunnon kuluttamisesta. Korkokuluja saa vähentää jo verotuksessa ja jos asiaa aletaan näin miettiä, osallistuisiko mies minun sijoitusasunnon ja muun sijoituslainan korkokustannuksiin? Tuskin. Sillä minkätyyppistä omaisuutta kerätään ei pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä.  Ja kaikki nämä jotka inttävät avopuolison maksamasta vuokrasta. Avosuhde j vuokrasuhde ovat kaksi eri asiaa. Jos nämä sekoittaa toisiinsa, ei ehkä pitäisi niin hanakasti kommentoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!! 

👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.

.

Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon. 

.

Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin. 

Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua. 

Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta  ei halunnut.

Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.

Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.

Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.

Miehen hyöty:

+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia

+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu

+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen

Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta. 

Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.

Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.

Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.

Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.

Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.

Miksi ihmeessä miehen pitäisi luopua omasta talostaan ja muuttaa pienempään? On se kumma että siitäkin löydetään valittamisen aihetta, kun saa mahdollisuuden muuttaa omakotitaloon asumaan ilman että täytyy itse ottaa velkaa tai maksaa vuokraa.

Mutta täytyy maksaa kaikki kulut, vesi, sähkö, jne. mitä asumisesta tulee. Toinen siis maksaa lainaa ja toinen maksaa kaiken, mitä normi-ihminen elämiseen tarvitsee. Eli siis toisella karttuu omaisuus pankissa ja hän elelee ilmaiseksi, toisen palkka juoksee sähkö- ja vesilaitoksille. On aika idiootti - tai vastaavasti huippuitsekäs - jos pitää tätä reiluna diilinä.

Eikä se mies varmaankaan vuokratuloja talostaan saisi, vaikka nainen ei siellä asuisikaan. Tai oikeastaan, ottaisi sitten reilusti alivuokralaisen, jos jonkun lainojaan maksamaan tarvitsee.

Siksi avopuolison kanssa pitäisi tehdä vuokrasopimus, reilua molemmille. Jostain 100 neliön omakotitalosta pikkukaupungissa sopiva vuokra olisi 900 - 1200 e/kk eli puoliso maksaisi puolet tuosta, talon omistaja laittaisi tämän verotukseen - vähennysten ohessa.

Joo sehän auttaa että maksetaan vielä verot välistä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä akka ei ole maksanut euroakaan mistään asumiskuluista, lainoista tai remonteista, mutta ei voi erossakaan vaatia mitään.

16v yhdessä.

Voi vaatia puolet jos ei avioehtoa ole.

Kysytään vaikka toisinpäin, että jos nainen maksaa osan asumiskuluista ja sijoittaa osakkeisiin loput niin onko nainen maksuvelvollinen sijoitusten tuotosta miehelle avoerossa? Jos ei niin miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä akka ei ole maksanut euroakaan mistään asumiskuluista, lainoista tai remonteista, mutta ei voi erossakaan vaatia mitään.

16v yhdessä.

Voi vaatia puolet jos ei avioehtoa ole.

Mutta täytyy olla aika härski, jos tuollaista vaatii eikä ole ollut vaikka kotiäitinä vaan ihan normaalisti töissä. Tuossa on ollut tilaisuus säästää ja sijoittaa itselle omaisuutta. 

Itse tein sen virheen, et otin persaukisen miehen asumaan omistamaani taloon. Hänellä ei ollut luottotiedot kunnossa, mutta vannoi ja vakuutti, et kyllä hän asumiskustannuksiin osallistuu puoliksi, totta kai! Luokseni muutti myös hänen neljä lastaan. Heti ensimmäisenä kuukautena hän ei maksanut penniäkään asumiskustannuksista. Seuraavana kuukautena muistaakseni 300e. Se ei tietenkään ollut lähelläkään todellisia kustannuksia, minä ne maksoin. Sama jatkui.. Heti alkoi kauhea ahdistus. Mietin, et tää ei voi kauaa kestää, jos sama jatkuu. Sääliksi kävi myös lapsia. Onneksi hän ymmärsi lähteä itse.

Älkää ketään ottako ilmaiseksi nurkkiinne asumaan. Kulut pöydälle ja kustannukset puoliksi. Jos ei käy, voi hankkia oman asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaanko nyt jostain 300 eurosta vai 800 eurosta kuussa?

Onko tällä nyt väliä? Summa on niin riippuvainen paikkakunnastakin (asuntojen hinnoista, vastikkeista ym.).

No jos nainen muuttaa miehensä omistamaan asuntoon, niin riippuen tilanteesta niin on täysin kohtuullista, että nainen maksaa joko puolet tai koko vastikkeen riippuen siitä onko asunto maksettu vai velkaa jälellä. Jos makselee juurikin vastikkeen ja velkaakin pois, niin totta helvetissä sillä on väliä, mutta jos on jonkin vastikkeen joutunut maksamaan, niin koko aloitus on turhaa narinaa.

Ei sillä ole mitään väliä onko velkaa vaiko ei. Asuminen ei liity siihen mitenkään. Se on vain asunnon omistajan vastuulla. Sen sijaan asuntoon muuttavan tulee maksaa vuokraa asumisesta, mieluiten markkinahintaista. Sen rahan voi vuokransaaja käyttää mihin huvittaa, vaikka vastikkeisiin tai lainanmaksuun. Jos vuokra jää alle markkinahinnan on se yhteinen päätös. Voi sitä ilmaiseksikin asua tai maksaa oman vuokransa muilla keinoin jos niin sovitaan. Ei vuokralla asujalle kuulu hittoakaan mikä on vastikkeen tai lainanmaksujen suuruus, ainoastaan käypä vuokra pitää maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse tein sen virheen, et otin persaukisen miehen asumaan omistamaani taloon. Hänellä ei ollut luottotiedot kunnossa, mutta vannoi ja vakuutti, et kyllä hän asumiskustannuksiin osallistuu puoliksi, totta kai! Luokseni muutti myös hänen neljä lastaan. Heti ensimmäisenä kuukautena hän ei maksanut penniäkään asumiskustannuksista. Seuraavana kuukautena muistaakseni 300e. Se ei tietenkään ollut lähelläkään todellisia kustannuksia, minä ne maksoin. Sama jatkui.. Heti alkoi kauhea ahdistus. Mietin, et tää ei voi kauaa kestää, jos sama jatkuu. Sääliksi kävi myös lapsia. Onneksi hän ymmärsi lähteä itse.

Älkää ketään ottako ilmaiseksi nurkkiinne asumaan. Kulut pöydälle ja kustannukset puoliksi. Jos ei käy, voi hankkia oman asunnon.

Mutta jos asuntoon muuttaja olisi ollut nainen mitään ongelmaa ei olisi ollut, koska naisen ei tule maksaa miehen asunnon kuluja? Eli nainen saa loisia ilmaiseksi mutta mies ei?

Selkeästi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaanko nyt jostain 300 eurosta vai 800 eurosta kuussa?

Onko tällä nyt väliä? Summa on niin riippuvainen paikkakunnastakin (asuntojen hinnoista, vastikkeista ym.).

No jos nainen muuttaa miehensä omistamaan asuntoon, niin riippuen tilanteesta niin on täysin kohtuullista, että nainen maksaa joko puolet tai koko vastikkeen riippuen siitä onko asunto maksettu vai velkaa jälellä. Jos makselee juurikin vastikkeen ja velkaakin pois, niin totta helvetissä sillä on väliä, mutta jos on jonkin vastikkeen joutunut maksamaan, niin koko aloitus on turhaa narinaa.

Ei sillä ole mitään väliä onko velkaa vaiko ei. Asuminen ei liity siihen mitenkään. Se on vain asunnon omistajan vastuulla. Sen sijaan asuntoon muuttavan tulee maksaa vuokraa asumisesta, mieluiten markkinahintaista. Sen rahan voi vuokransaaja käyttää mihin huvittaa, vaikka vastikkeisiin tai lainanmaksuun. Jos vuokra jää alle markkinahinnan on se yhteinen päätös. Voi sitä ilmaiseksikin asua tai maksaa oman vuokransa muilla keinoin jos niin sovitaan. Ei vuokralla asujalle kuulu hittoakaan mikä on vastikkeen tai lainanmaksujen suuruus, ainoastaan käypä vuokra pitää maksaa.

Kuka pyytää nais-/miesystävältään vuokraa? Laaditko oikein vuokrasopimuksen yhteenmuutossa? Toiseksi jonkun perus kaksion vastike on se joku 200-250€/kk, joten se on monestikin vähemmän kuin puoliksi jaettu vuokra. Parisuhteen taloudelliselta kannalta ajateltuna on myös järkevää jakaa kuluja, jos toinen maksaa 500€/kk lainanlyhennystä, niin toisen olisi hyvä maksaa edes se vastike. Sekä, jos et todellakin tee sitä vuokrasopimusta ja pyydät enemmän kuin vastikkeen ja lyhentelet ylimenevällä osalla asuntolainaa, on tämä toinen puoli lain mukaan myös asunnon omistaja, joten ihan perus erossa edes ilman avioliitto on hänellä oikeus vaatia osuutta pois asunnosta.

Tarkennus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein sen virheen, et otin persaukisen miehen asumaan omistamaani taloon. Hänellä ei ollut luottotiedot kunnossa, mutta vannoi ja vakuutti, et kyllä hän asumiskustannuksiin osallistuu puoliksi, totta kai! Luokseni muutti myös hänen neljä lastaan. Heti ensimmäisenä kuukautena hän ei maksanut penniäkään asumiskustannuksista. Seuraavana kuukautena muistaakseni 300e. Se ei tietenkään ollut lähelläkään todellisia kustannuksia, minä ne maksoin. Sama jatkui.. Heti alkoi kauhea ahdistus. Mietin, et tää ei voi kauaa kestää, jos sama jatkuu. Sääliksi kävi myös lapsia. Onneksi hän ymmärsi lähteä itse.

Älkää ketään ottako ilmaiseksi nurkkiinne asumaan. Kulut pöydälle ja kustannukset puoliksi. Jos ei käy, voi hankkia oman asunnon.

Mutta jos asuntoon muuttaja olisi ollut nainen mitään ongelmaa ei olisi ollut, koska naisen ei tule maksaa miehen asunnon kuluja? Eli nainen saa loisia ilmaiseksi mutta mies ei?

Niin ja vaikka ei ilmaiseksi ni ainakin halvalla jos mies kerran rakastaa! Millainen mies muka laittaa rahan naisensa edelle!!!1 Heittää rakastamansa naisen kadulle lapsiensa kanssa ja jää yksin taloonsa rahoineen! Runkatkoon loppuelämänsä? Eikö niin naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotainrajaa kirjoitti:

kkkkkk kirjoitti:

Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.

Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.

Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.

Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.

Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa.   Aina kannattaa yrittää.

Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen.   Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi.   Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu.  Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.   

Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä.   Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta.   Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.

Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.

Juurikin näin.

Silti asialliselle vastaukselle sataa alapeukkuja.

Oikeuskäytännössä ei käsitellä mitään mielikuvitusasumismenoja, vaan kuinka puolisot ovat kokonaisarviona osallistuneet yhteiseen talouteen ja onko toinen saanut perusteetonta etua sen perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Selkeästi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutaanko nyt jostain 300 eurosta vai 800 eurosta kuussa?

Onko tällä nyt väliä? Summa on niin riippuvainen paikkakunnastakin (asuntojen hinnoista, vastikkeista ym.).

No jos nainen muuttaa miehensä omistamaan asuntoon, niin riippuen tilanteesta niin on täysin kohtuullista, että nainen maksaa joko puolet tai koko vastikkeen riippuen siitä onko asunto maksettu vai velkaa jälellä. Jos makselee juurikin vastikkeen ja velkaakin pois, niin totta helvetissä sillä on väliä, mutta jos on jonkin vastikkeen joutunut maksamaan, niin koko aloitus on turhaa narinaa.

Ei sillä ole mitään väliä onko velkaa vaiko ei. Asuminen ei liity siihen mitenkään. Se on vain asunnon omistajan vastuulla. Sen sijaan asuntoon muuttavan tulee maksaa vuokraa asumisesta, mieluiten markkinahintaista. Sen rahan voi vuokransaaja käyttää mihin huvittaa, vaikka vastikkeisiin tai lainanmaksuun. Jos vuokra jää alle markkinahinnan on se yhteinen päätös. Voi sitä ilmaiseksikin asua tai maksaa oman vuokransa muilla keinoin jos niin sovitaan. Ei vuokralla asujalle kuulu hittoakaan mikä on vastikkeen tai lainanmaksujen suuruus, ainoastaan käypä vuokra pitää maksaa.

Kuka pyytää nais-/miesystävältään vuokraa? Laaditko oikein vuokrasopimuksen yhteenmuutossa? Toiseksi jonkun perus kaksion vastike on se joku 200-250€/kk, joten se on monestikin vähemmän kuin puoliksi jaettu vuokra. Parisuhteen taloudelliselta kannalta ajateltuna on myös järkevää jakaa kuluja, jos toinen maksaa 500€/kk lainanlyhennystä, niin toisen olisi hyvä maksaa edes se vastike. Sekä, jos et todellakin tee sitä vuokrasopimusta ja pyydät enemmän kuin vastikkeen ja lyhentelet ylimenevällä osalla asuntolainaa, on tämä toinen puoli lain mukaan myös asunnon omistaja, joten ihan perus erossa edes ilman avioliitto on hänellä oikeus vaatia osuutta pois asunnosta.

Ei tuossa ole mitään logiikkaa. Ihan sama miksi sitä kutsutaan, vuokraksi tms, mutta jos tulet asumaan maksat oman osasi kuluista, summan päätätte itse. Mitään päätäntävaltaa tai vastuuta vastikkeesta, lainamaksuista sinulla ei ole. Ja tietenkään mitään ’oikeutta’ vaatia osuutta asunnosta ei missään tapauksessa ole. Se on ihan omaa pohdintaasi. Jos haluat osuutesi asunnosta, ostat siitä puolikkaan. Kuvitteellisilla osamaksuilla fiiliksen mukaan se ei tule onnistumaan.

Kai tässä on vaan se pointti, että kannattaa funtsia tarkkaan ennen kuin muuttaa yhteen. Että ymmärtää mitä on tekemässä. Vuosia ei missään nimessä kannata asustella vain toisen omistamassa asunnossa kun avoliitosta jää sitten vain luu käteen.

Samalla summalla lyhentelisi omaa lainaa ja kartuttaisi omaa omaisuutta eikä vain sen asunnon omistajan. Ilmaiseksi ei tietenkään asuta missään, mutta jonkinlaista reiluutta hommaan.

Sen asunnon omistajankin pitää tajuta että hänhän se on siinä se taloudellinen hyötyjä jos toinen muuttaa sisään asuntoon tai taloon joka on jo olemassa. 

Miksi se muuten onkin lähes poikkeuksetta mies, joka ei suostu siihen, että avopuoliso lunastaa osan asunnosta itselleen ? Omistuksenhan voi jakaa muutenkin kuin 50-50. 

Vierailija kirjoitti:

Kysytään vaikka toisinpäin, että jos nainen maksaa osan asumiskuluista ja sijoittaa osakkeisiin loput niin onko nainen maksuvelvollinen sijoitusten tuotosta miehelle avoerossa? Jos ei niin miksi ei?

Tai onko mies velvollinen maksamaan naisen sijoitustoiminnan kulut tuottojen jäädessä pelkästään naiselle? Entä naisen sijoitusasunnon kulut? Yhtiövastikkeen kokonaan? Kuluuhan sekin koko ajan riippumatta kuka tai ketkä siellä asuvat.

"Kukaan ei saa ilmaiseksi missään asua". Jaa no minä ainakin asun kodissani ihan ilmaiseksi ja vieläpä omistan tästä asunnosta puolet. HUI kamalaa.