Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin
Muut ikätoverini alkavat olla velattomia asuntojensa kanssa, itselläni ei ole mitään. Sentään otin nyt tuumaustauon ja lopetin tuon miehen asunnon kulujen makselemisen, mutta siihen meni useita kymmeniä tuhansia kun olisin voinut maksella omaanikin. Ei ole provo, olin vain kaikesta päätellen tyhmä.
Nyt pitäisi miettiä miten tästä eteenpäin - miten itse toimisit? Ikää 45.
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Minkä takia se toinen saa elää noin pummilla ja hyötyä noin törkeästi toisen omistamasta asunnosta? En ikinä kehtaisi. Miten ihmeessä toisella on vastuu asunnosta ja toinen loisii siellä?
Kuka on puhunut loisimisesta? AP:han maksoi rahallisesti enemmän siellä ollessaan kuin nyt omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Aamen.
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Minkä takia se toinen saa elää noin pummilla ja hyötyä noin törkeästi toisen omistamasta asunnosta? En ikinä kehtaisi. Miten ihmeessä toisella on vastuu asunnosta ja toinen loisii siellä?
Kuka on puhunut loisimisesta? AP:han maksoi rahallisesti enemmän siellä ollessaan kuin nyt omillaan.
En ko m etoinut hänen asumista, vaan tuota kommenttia että vain omistaja maksaa ja toinen maksaa vähän juoksevia kuluja. Olisi kiva päästä johonkin asumaan pelkillä juoksevilla kuluilla.
"
Avoliittoon mentäessä molempien pitää hyötyä siitä. Alkuperäisessä tilanteessa ap ei hyötynyt vaan hävisi. Turha vedota siihenkään että ehkä sai asua isommassa kun asunto oli miehen hankkima oman maun ja tarpeen mukaan.
On se parempi olla eri osoitteissa jos asunto jää ikuisesti vain toisen nimiin ja toinen maksaa siitä niin paljon ettei omaakaan sitten voi ohessa saada.
"
Just näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.
Juridisesti voi olla miten vaan, moraalisesti menee pieleen jos vain toinen hyötyy avoliiitosta. AP totesi jo ettei ala riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun miehen omistamassa omakotitalossa, josta mies lyhentää lainaa 600 €/kk.
Minä maksan miehelle asumisesta 300 €/kk.
Mies maksaa kaiken muun - sähkön, veden, aurauksen, vakuutuksen, viemärintyhjennyksen, kiinteistöveron jne mitä nyt ikinä omakotitalossa onkaan kuluja.
Mielestämme ihan hyvä diili - mies saa minulta joka kk 300 € ja minä saan asua isossa omakotitalossa ja maksan siitä vaan 300 €/kk. Jos muuttaisin asumaan yksin, niin joutuisin kerrostaloyksiöstäkin maksamaan enemmän. Omaan taloon en tällä hetkellä halua sitoutua, joten tämä on juuri hyvä näin. Lisäksi minulle jää säästöön enemmän.
Minulta mies ei peri centtiäkään asumisesta omakotitalossaan. On vain onnellinen kun on paljon matkoilla että minä hoidan ja huolehdin ihan kaikesta. Hänellä on varaa niin ettei ole minun rahoistani riippuvainen. Pitäisi tätä ihan yksinäänkin omilla rahoillaan. Ei tarvitse naista ja naisen rahoja rahoittaakseen asumista. Minä laitan kyllä rahani meidän kummankin hyvinvointiin ja mieheni on niin rehellinen ettei koskaan käyttäisi hyväkseen ketään.
Kumma että tämä on näin päin OK. Jos mies eläisi ilmaiseksi naisen luona, tulisi huutoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
No nämä joiden mielestä heidän asuntolainansa pitää muiden maksaa, on samoja, joiden mielestä kimppakyydissä ei bensaraha riitä, kun auto kuluu ja siinä vakuutusmaksut ja luonnollisesti vieraiden pitää maksaa hääjuhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.
Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Olisikin näin, niin eihän kukaan valittaisikaan. Mutta kun yleensä on niin, että nainen ei valitse kahden asunnon välillä, vaan yhdessä asumisen ja yksin asumisen välillä.
Ja kun on reppana rakastunut, suostuu muuttamaan miehen asuntoon, koska mies ei muita vaihtoehtoja anna. Ja siinä sitten "reilusti" saa maksella tästä kaikki juoksevat kulut, jotta mies saa rauhassa kartuttaa omaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.
Juurikin näin.
Silti asialliselle vastaukselle sataa alapeukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.
Juurikin näin.
Silti asialliselle vastaukselle sataa alapeukkuja.
Niin koska tässä on enemmänkin moraalisesta dilemmasta kyse, ap:han ei aikonut alkaa riitelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotainrajaa kirjoitti:
kkkkkk kirjoitti:
Jos ei ole avioehtoa tiliotteilla ositus tehdään oikeaksi, vaikket olisi omistaja.
Täydellistä hölynpölyä. Ei toiselle, tässä tapauksessa naiselle, synny mitään omistusoikeutta asuntoon siitä hyvästä että hän maksaa miehelle asunnosta vuokraa, oli se summa sitten mikä hyvänsä.
Turha edes kuvitella että saisi jotain ’ositusta’ tällaisesta. Tyypillistä palstan neropattien itse rakentamaa tulkintaa.
Tätä aloittajan ei pidä uskoa, vaan erotilanteessa ottaa todella asiantuntijalta eli juristilta asiasta selvää.
Aikoinaan avoliitto ei suojannut samalla tavalla kuin avioliitto, mutta lakia on muutettu ja aivan ehdottomasti kannattaa selvittää tämä asia jo nyt tai viimeistään erotilanteessa. Aina kannattaa yrittää.
Mutta ennen kaikkea älä maksele enää mitään kuin olisit omistaja, mutta älä myöskään niin kuin olisit vuokralainen. Ukon ei pidä pyrkiä rikastumaan sinun avullasi. Auntonne vuokramenot on just se yhtiövastike + vesimaksu. Maksat siitä puolet ja olet jo varsin antelias.
Täällä olevat törkmykset, jotka vaativat sinua maksamaan sen mukaan, mitä muka jossain muualla vuokralla vastaavassa asunnossa asuminen maksaisi, ovat täysin väärillä jäljillä. Kyse ei ole siitä, että äijä vuokraisi sinulle sitä asuntoa, vaan siitä, että olet pariskunta. Äijä hyötyy näinkin sinusta, koska muuten joutuisi maksamaan kokoyhtiövastikkeen kokonaan itse.
Juristi toteaa, että jossain sinun olisi pitänyt asua, joten esitä selvitys siitä, miksi juuri vastikkeen maksaminen edesauttoi avopuolison omaisuuden karttumista. Eli ei mene sovittelussakaan läpi. Todennäköisesti todetaan, että ap ei ole maksanut normaaleja asumiskuluja enempää eikä voida siten osoittaa, että puoliso olisi velvollinen maksamaan tasinkoa. Hän ei ole saanut erityistä etua siitä, että ap maksaa asumisesta kuten suurin osa meistä tekee.
Juurikin näin.
Silti asialliselle vastaukselle sataa alapeukkuja.
Niin koska tässä on enemmänkin moraalisesta dilemmasta kyse, ap:han ei aikonut alkaa riitelemään.
Näin juuri. On härskiä puolustella sitä tilannetta että avoliitossa vain toinen hyötyy rahallisesti/taloudellisesti. Sanoi laki mitä hyvänsä niin ap:n tilanne oli kurja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.
Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.
"Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti"
Kuinka niin? Jos sitä on pidetty hyvin ja remontoitu, kiinteistöjen hinnat ovat vain nousseet. Riippuu tietenkin missä ja minkälainen talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.
Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.
Miksi ihmeessä miehen pitäisi luopua omasta talostaan ja muuttaa pienempään? On se kumma että siitäkin löydetään valittamisen aihetta, kun saa mahdollisuuden muuttaa omakotitaloon asumaan ilman että täytyy itse ottaa velkaa tai maksaa vuokraa.
Koskaan ei kannatte asua 2 vuotta pidempään toisen omistamassa asunnossa ja maksaa kuluja.
Siinä ajassa kumpikin oppinut tuntemaan toisensa. Jos ei jostain syystä ole halua laittaa yhteistä taloa, ei kannatte jatkossa maksaa asumisesta kuin omat kulut. Sähkö/vesi puoliksi. Muut asuntoon liittyvät saa omistaja maksaa. Samalla voi kerryttää omaisuutta ettei käy kuin ap:lle.
Se asunnon omistaja tietää tilanteen ja voi ajatella olevansa tilanteen herra kun asunto oma toisella ei mitään jos ero. Eli aina yhteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten huomataan, näkökulmia on monia. Se on mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Mutta ihan oikeasti reilua on että jos ei pitkäaikaisessa suhteessa saada molemmille nimeä asuntopaperiin, sitten on parasta olla eri osoitteissa. Ei ole missään nimessä reilua että molemmilla menee rahaa siihen yhteiselämään (missä tahansa muodossa) mutta vain toisen omaisuus karttuu!!!
👍👍👍 Ja monesti naisen tulot ovat pienemmät kuin miehen. Jos makselee sanotaan vaikka sen 500 € kuukaudessa miehen omistaman asunnon kuluja, ei jää enää kauheasti mitään että laittaisi omaankin. Tuo menee väliaikaisena ratkaisuna, mutta jos puhutaan vaikka 5 vuodesta, summa on 30 000 €. Kymmenen vuotta ja summa onkin jo 60 000 €.
.
Siinä ajassa nainen olisi maksellut oman yksiön velattomaksi suurinpiirtein tuolla samalla summalla 500 € / kk jonka laittoi miehen asuntoon.
.
Kannattaa siis ihan oikeasti pitää omista oikeuksistaan kiinni, eikä lähteä makselemaan yhtään ylimääräistä vain toisen omistamaa asuntoa ellei saa nimeä paperiin.
Usien vain nuo naiset ei halua asua yksiössä vaan siinä miehen ostamassa 140 neliön omakotitalossa. Talot maksaa ja niiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Tätä vuokralla asuvat naiswt eivät tajua.
Avokkini maksaa omistamassani asunnossa koko yhtiövastikkeen, puolet vakuutuksista ja sähön & veden kokonaan. Minä lyhennän lainaa 1100 e kuussa. tarjosin hänelle mahista ostaapuolet kämpästä (170 000 e ) mutta ei halunnut.
Ja kun myyt kämpän, saat koko potin itsellesi, huolimatta siitä, että mahdollisesti vuosikausia olet asunut siinä lähes ilmaiseksi.
Miten niin mies asunut ilmaiseksi? Jos maksaa lainoja toistatonnia kuussa, niin ei todellakaan asu ilmaiseksi.
Tuo puolisohan on siis maksanut vain muutamia satasia kuukaudessa, eli melko halvalla on saanut asustella. Mielestäni tuo diili on ollut melko reilu naisen kannalta, sillä eihän tuohon hintaan kovin kummoista vuokrakämppää saisi. Jos noin pienistä asumiskustannuksista ei saa yhtään rahaa säästöön, niin ihan peiliin saa tuijotella.
Miehen hyöty:
+ saa naisen laittaman rahasumman pienentämään omia kustannuksia
+ asunto on omaan makuun ja tarpeeseen ostettu
+ myynti/erotilanteessa tms. koko asunnon arvo on miehen
Naiselle tuleva hyöty on kysymysmerkki. Ehkä asuu nyt isommassa kuin yksin asuisi, mutta onko edes oman maun mukainen kun ei kerran halunnut ostaa osuutta? Kustannuksista emme euromääräisesti tiedä, voihan olla että samalla euromäärällä asuisi jossain itselle mieluisammassa pienemmässä asunnossa. Joka tapauksessa naisen laittamat eurot tähän taloon eivät tuota hänelle mitään eivätkä kerrytä hänen omaisuuttaan vaan joka penni kerryttää miehen omaisuutta.
Naiselle hyöty on selkeä: hän asuu huomattavan paljon paremmassa asunnossa kuin mihin hänellä yksin olisi varaa. Muutenhan hän valitsisi sen oman pienen asunnon, johon hänellä on varaa, mutta ehei, hän haluaa enemmän neliöitä, paremman sijainnin jne. Ja mies mahdollistaa sen.
Naiselle olisi ollut kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Tai ostaa sellainen, jossa myös mies haluaisi asua maksamatta euroakaan.
Hyvin sanottu. Naisella tosiaan olisi kaikki mahdollisuudet kantaa vastuu itsestään ja asua omassa. Mutta mieluummin ollaan riippuvaisia miehestä ja sitten valitetaan kun elämä ei olekaan prinsessamaista.
Pasketin marjat. Mies ei halua luopua omasta talostaan, vaan haluaa sinne aina jonkun maksajan. Nainen syyllistyy vain rakastumiseen ja typeryyteen, kun uskoo, että suhde kestää ja myöntyy muuttamaan miehen taloon, kun mies ei missään nimessä suostu luopumaan neliöistään ja muuttamaan pienempään.
Huvittavintahan näissä keisseissä on, että mies vielä yleensä yrittää kyniä naiselta rahaa vedoten isoihin lainanmaksuihin. Se ok-talohan harvemmin on enää siinä arvossa kuin silloin, kun mies lainaa otti, joten nainen maksaa silläkin tavalla ihan tyhjästä.
Miksi ihmeessä miehen pitäisi luopua omasta talostaan ja muuttaa pienempään? On se kumma että siitäkin löydetään valittamisen aihetta, kun saa mahdollisuuden muuttaa omakotitaloon asumaan ilman että täytyy itse ottaa velkaa tai maksaa vuokraa.
Ei ollut tarkalleen ottaen siitä kyse. Vaan siitä mikä nyt luetaan sitten naisen hyödyksi. Se ei _välttämättä_ ole niin että nainen innosta kiljuen muuttaa siihen omakotitaloon/asuntoon jota hän ei ole itse edes hankkinut ja joka on jo miehen maulla laitettu jne.
Minkä takia se toinen saa elää noin pummilla ja hyötyä noin törkeästi toisen omistamasta asunnosta? En ikinä kehtaisi. Miten ihmeessä toisella on vastuu asunnosta ja toinen loisii siellä?