Maksoin monta vuotta satoja euroja /kk miehen yksin omistaman asunnon kuluja, nyt sitten tyhjin käsin
Muut ikätoverini alkavat olla velattomia asuntojensa kanssa, itselläni ei ole mitään. Sentään otin nyt tuumaustauon ja lopetin tuon miehen asunnon kulujen makselemisen, mutta siihen meni useita kymmeniä tuhansia kun olisin voinut maksella omaanikin. Ei ole provo, olin vain kaikesta päätellen tyhmä.
Nyt pitäisi miettiä miten tästä eteenpäin - miten itse toimisit? Ikää 45.
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin reilua kustannusten jakoa kuvittelemalla tilanteen, että pariskunnalla molemmilla on samanlaiset omistusasunnot, sanotaan nyt että ne ovat molemmat jo velattomat, ja samanlaiset tulot. Vastike asunnoissa on 300 euroa.
Pariskunta päättää muuttaa yhteen. Muuttavat miehen asuntoon. Vastike aiotaan nyt maksaa puoliksi eli molemmat maksavat 150 euroa.
Mutya samalla nainen voi laittaa oman asuntonsa vuokralle. Vuokraa hän saa siitä 1000 euroa kuussa. Vastikkeen ja verojen vähentämisen jälkeen voittoa tulee 490 euroa kuussa.
Tällä kaavalla yhteenmuuton hyöty kuukaudessa olisi siis miehelle 150 euroa (kun 300 euron vastikkeesta nainen maksaa puolet), naiselle 640 euroa kuussa (myös hänen vastikekulunsa laskee 150 euroa, mutta lisäksi vuokrattu asunto tuottaa 490 euroa).
Ei kovin reilua miehelle! Jos nainen maksaisi miehen asunnon koko vastikkeen, päästäisiin jo vähän reilumpaan jakoon: hyöty miehelle 300 euroa, hyöty naiselle 490 euroa. Eli vielä koko vastikkeenkin maksamalla nainen on selvästi voitolla! Tästä syystä pidän koko vastikkeen maksamista suunnilleen reiluna diilinä, puolikkaan vastikkeen maksamista sen sijaan epäreiluna.
Kaikkiaan kannattaa huomioida saamatta jäävä pääoman tuotto laskelmissa joissa mietitään, paljonko kuuluu maksaa asumisesta toisen asunnossa.
Kai ymmärrät, että tämä on vain yksi hypoteettinen tilanne, jota ei voi yleistää? Ei lähtökohta voi aina olla, että molemmilla on lähtökohtaisesti täsmälleen samat tulot, velat ja omaisuus. Ja että suhde ylipäätään perustuisi rahalliseen tuottoon ja voittojen maksimointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskee asumistuen heille kuuluvaksi tulonlähteeksi?
Mitä nyt taas?, jos asumistukeen on oikeutettu, niin sitten siihen on oikeutettu. Sulla joku ongelma asian kanssa?
Todellakin on. Asukaa tulojenne mukaan.
Asumistukien määrä kasvoi vuodesta 1990 reaalisesti kaksi ja puoli -kertaiseksi vuonna 2008 ja yli nelinkertaiseksi vuonna 2016. Kaikkiaan asumistukia maksettiin vuonna 2016 lähes 1,9 miljardia euroa ja siitä alimman tuloviidenneksen osuus oli 76 prosenttia.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-ka…
No mutta noi asumistuethan päätyvät sijoitusasuntojen omistajien taskuun. Nehän vain käväisevät yhden päivän verran pienituloisen tilillä. Kyllä se mulle sopii oikein hyvin, että asumistuet lakkautetaan :D Silloin putoaa vuokratasokin roimasti. Ja sehän tietää asumisen halpenemista edelleen :D
Miksi vuokrataso putoisi roimasti? Pakkohan ihmisten olisi jossain asua kuitenkin. Meinaatko, että kaikki menisivät sillan alle nukkumaan, jos vuokratasot eivät laskisi.
Luulenpa, että ihmiset joutuvat vuokraaman vain enemmän kimppakämppiä kuten Keski-Euroopassakin nyt tehdään korkeiden vuokrien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin reilua kustannusten jakoa kuvittelemalla tilanteen, että pariskunnalla molemmilla on samanlaiset omistusasunnot, sanotaan nyt että ne ovat molemmat jo velattomat, ja samanlaiset tulot. Vastike asunnoissa on 300 euroa.
Pariskunta päättää muuttaa yhteen. Muuttavat miehen asuntoon. Vastike aiotaan nyt maksaa puoliksi eli molemmat maksavat 150 euroa.
Mutya samalla nainen voi laittaa oman asuntonsa vuokralle. Vuokraa hän saa siitä 1000 euroa kuussa. Vastikkeen ja verojen vähentämisen jälkeen voittoa tulee 490 euroa kuussa.
Tällä kaavalla yhteenmuuton hyöty kuukaudessa olisi siis miehelle 150 euroa (kun 300 euron vastikkeesta nainen maksaa puolet), naiselle 640 euroa kuussa (myös hänen vastikekulunsa laskee 150 euroa, mutta lisäksi vuokrattu asunto tuottaa 490 euroa).
Ei kovin reilua miehelle! Jos nainen maksaisi miehen asunnon koko vastikkeen, päästäisiin jo vähän reilumpaan jakoon: hyöty miehelle 300 euroa, hyöty naiselle 490 euroa. Eli vielä koko vastikkeenkin maksamalla nainen on selvästi voitolla! Tästä syystä pidän koko vastikkeen maksamista suunnilleen reiluna diilinä, puolikkaan vastikkeen maksamista sen sijaan epäreiluna.
Kaikkiaan kannattaa huomioida saamatta jäävä pääoman tuotto laskelmissa joissa mietitään, paljonko kuuluu maksaa asumisesta toisen asunnossa.
Kai ymmärrät, että tämä on vain yksi hypoteettinen tilanne, jota ei voi yleistää? Ei lähtökohta voi aina olla, että molemmilla on lähtökohtaisesti täsmälleen samat tulot, velat ja omaisuus. Ja että suhde ylipäätään perustuisi rahalliseen tuottoon ja voittojen maksimointiin.
Jostain kumman syystä tämä "suhde ei perustu tuottojen ja voittojen maksimointiin" tarkoittaa yleensä "suhde ei saa perustua reiluun molempien osapuolten voittojen tasaamiseen, vaan toisen pitää olla epäitsekäs ja antelias jotta minä voin hyötyä mahdollisimman paljon".
Sori nyt vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
Jos jo on vaikka 5h ja keittiö ja kylpyhuone ja sauna niin millaista palatsia sitten pitää yhdessä alkaa hankkimaan? Varsinkin jos nainen on pienituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskee asumistuen heille kuuluvaksi tulonlähteeksi?
Mitä nyt taas?, jos asumistukeen on oikeutettu, niin sitten siihen on oikeutettu. Sulla joku ongelma asian kanssa?
Todellakin on. Asukaa tulojenne mukaan.
Asumistukien määrä kasvoi vuodesta 1990 reaalisesti kaksi ja puoli -kertaiseksi vuonna 2008 ja yli nelinkertaiseksi vuonna 2016. Kaikkiaan asumistukia maksettiin vuonna 2016 lähes 1,9 miljardia euroa ja siitä alimman tuloviidenneksen osuus oli 76 prosenttia.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-ka…
No mutta noi asumistuethan päätyvät sijoitusasuntojen omistajien taskuun. Nehän vain käväisevät yhden päivän verran pienituloisen tilillä. Kyllä se mulle sopii oikein hyvin, että asumistuet lakkautetaan :D Silloin putoaa vuokratasokin roimasti. Ja sehän tietää asumisen halpenemista edelleen :D
Miksi vuokrataso putoisi roimasti? Pakkohan ihmisten olisi jossain asua kuitenkin. Meinaatko, että kaikki menisivät sillan alle nukkumaan, jos vuokratasot eivät laskisi.
Luulenpa, että ihmiset joutuvat vuokraaman vain enemmän kimppakämppiä kuten Keski-Euroopassakin nyt tehdään korkeiden vuokrien takia.
Ihan siksi tietysti, että pienituloiset eivät pystyisi niitä vuokria muuten maksamaan. Kyllä varmaan alkaisi ghettoja tulla siltojen alle muussa tapauksessa, jos se nyt Suomessa on mahdollista edes. Vai luuletko tosiaan, että kaikki vaan ottaa taikaseinästä lisärahaa? Kimppakämppiä ei riittäisi kaikille, eikä se ole sopiva asumismuoto kuin ehkä joillekin opiskelijoille, jos niillekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
No riippuu asunnosta. Eksällä on tosi viihtyisä ja tilava kolmio hyvällä sijainnilla (110 m2). Sisustus laitettiin vain molempien mieltymyksien mukaan. Viihdyin siellä tosi hyvin ja itselle hommasin kivan sijoituskaksion, jonne sitten muutin eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
Jos jo on vaikka 5h ja keittiö ja kylpyhuone ja sauna niin millaista palatsia sitten pitää yhdessä alkaa hankkimaan? Varsinkin jos nainen on pienituloinen.
Niin, minulla oli kaksio, kun tapasin mieheni. Hän asui vuokralla, josta muutti luokseni. Asuttiin kolme vuotta kaksiossa, kunnes olin raskaana ja muutimme yhdessä ostettuun neljän huoneen ja keittiön perheasuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
Joo, samaa mieltä. Minusta joko yhteiseen omistuskämppään muutto parin vuoden sisään, tai sitten molemmilla omat omistuskämpät joista toinen vuokralle ja kulut ja voitot molemmista jakoon. Se on aina epätasapainoinen tilanne, jossa vain toisella on asunto-omaisuutta.
Joskus vaan ihmetyttää se, miten ihmiset voivat asua vuosikaudet tyytyväisinä vuokralla mutta parisuhteessa äkisti ahdistua siitä että kumppanilla on omaisuutta. Jos on itse valittu asumismuodoksi vuokra-asuminen ja kumppani on valinnut omistusasumisen, niin miksi sen olisi parisuhteessa pakko muuttua? Ei sillä, toki sitä saa mieltään muuttaa, mutta ihmetyttää jotenkin se taustalla oleva ajatus ettei niinkään haittaa se mistä itse jää paitsi (koska esim. asunnon vuokraaminen yhdessä olisi edelleen ihan ok) vaan se että toinen ei jää siitä samasta asiasta paitsi. Tärkeintä ei ole se mitä minä saan, vaan se mitä kumppani ei saa. Sitä en tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskee asumistuen heille kuuluvaksi tulonlähteeksi?
Mitä nyt taas?, jos asumistukeen on oikeutettu, niin sitten siihen on oikeutettu. Sulla joku ongelma asian kanssa?
Todellakin on. Asukaa tulojenne mukaan.
Asumistukien määrä kasvoi vuodesta 1990 reaalisesti kaksi ja puoli -kertaiseksi vuonna 2008 ja yli nelinkertaiseksi vuonna 2016. Kaikkiaan asumistukia maksettiin vuonna 2016 lähes 1,9 miljardia euroa ja siitä alimman tuloviidenneksen osuus oli 76 prosenttia.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-ka…
No mutta noi asumistuethan päätyvät sijoitusasuntojen omistajien taskuun. Nehän vain käväisevät yhden päivän verran pienituloisen tilillä. Kyllä se mulle sopii oikein hyvin, että asumistuet lakkautetaan :D Silloin putoaa vuokratasokin roimasti. Ja sehän tietää asumisen halpenemista edelleen :D
Miksi vuokrataso putoisi roimasti? Pakkohan ihmisten olisi jossain asua kuitenkin. Meinaatko, että kaikki menisivät sillan alle nukkumaan, jos vuokratasot eivät laskisi.
Luulenpa, että ihmiset joutuvat vuokraaman vain enemmän kimppakämppiä kuten Keski-Euroopassakin nyt tehdään korkeiden vuokrien takia.
Ihan siksi tietysti, että pienituloiset eivät pystyisi niitä vuokria muuten maksamaan. Kyllä varmaan alkaisi ghettoja tulla siltojen alle muussa tapauksessa, jos se nyt Suomessa on mahdollista edes. Vai luuletko tosiaan, että kaikki vaan ottaa taikaseinästä lisärahaa? Kimppakämppiä ei riittäisi kaikille, eikä se ole sopiva asumismuoto kuin ehkä joillekin opiskelijoille, jos niillekään.
No Keski-Euroopassa on paljon noita kimppakämppiä, jossa asuu ihan tavallisia töitä tekeviä ihmisiä juurikin korkeiden vuokrien takia. Miksi tämä ei onnistuisi Suomessa? Suomessa on kyllä nyt luksusta, että kaikilla on varaa asua yksin omassa asunnossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
No riippuu asunnosta. Eksällä on tosi viihtyisä ja tilava kolmio hyvällä sijainnilla (110 m2). Sisustus laitettiin vain molempien mieltymyksien mukaan. Viihdyin siellä tosi hyvin ja itselle hommasin kivan sijoituskaksion, jonne sitten muutin eron jälkeen.
Siis nimenomaan nämä riippuvat niin monesta asiasta, ettei näitä tilanteita voi mitenkään yleistää. Se asuntohan voi paljastua vaikka homepommiksi tai ihan mitä vaan, että ei ole sille toiselle mieluinen. Samaa mieltä, että ei tuo toisen omistamassa asuminen sovi kuin joksikin siirtymäajaksi, kun joko muutetaan myöhemmin molempia miellyttävään tai jos jäädään, niin toinen maksaa osuuden niin, että se näkyy paperilla. Jos toiselle ei paperi käy, niin sen toisen ei kannata suhteeseen jäädä.
Samaa mieltä kuin edelliset. Juuri koskaan ei ole hyvä idea muuttaa toisen omistamaan asuntoon ja jatkaa sitä hamaan tappiin ilman että tehdään sitten paperit omistussuhteista. Siirtymävaiheeksi ok siinä missä muutkin, mutta se ei ole pitkään jatkuessaan tasa-arvoinen ratkaisu.
Siis: joko paperit omistussuhteista TAI uusi yhteinen, yhdessä hankittu ja yhteiseen omistukseen tuleva koti.
.
Ei ole mitään järkeä että asutaan yhdessä vaikka viisi tai kymmenenkin vuotta ja toisella omaisuus kertyy ja toinen makselee niin paljon juoksevia kuluja ettei siitä jää mahdollisuutta sijoittaa omaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on törkeää maksattaa puolisolla omistusasunnon kustannuksia. Ei ne asuntovelallisen kulut muutu siitä miksikään, että siellä asuu kaksi yhden sijaan. Ihan samat vastikkeet ja lyhennykset on. Eikä puoliso ole saanut edes vaikuttaa asunnon hankintaan. Oma mies muutti aikanaan minun asuntooni, en tieyenkään perinyt mitään vuokria, miksi olisin. Yhteinen asunto ostettiin myöhemmin niin, että kumpikin saattoi osallistua asunnon valintaan.
Mutta mies sai säästettyä tosi hyvin muutettuaan luoksesi. Tapailukumppani maksaa nyt vuokraa kuussa 1000 euroa ja kulut siihen päälle. Jos hän muuttaisi asuntooni, hän saisi laitettua tuon tonnin sijoituksiin kuussa.
Niin ja sun pointti on? Ne säästöt kyllä on menneet yhdessä ostettuun perheasuntoon, joten yhteiseen kassaan kaikki. Edelleenkään sen asunnon omistajan kulut eivät nouse mitenkään siitä, että sinne asuntoon muuttaa toinenkin, joten miksi pitäisi maksattaa asumiskuluja hänellä?
No mielestäni molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta eikä vain toinen. Ja muuten kyllä asunnon kulut nousevat, jos muuttaa toisen asuntoon. Varmasti menee vettä ja sähköä enemmän ja muutenkin asunto kuluu ja sitä pitää rempata välillä. Kyllä se on ilmaista asumista, jos pelkästään maksaa puolet juoksevista kuluista. Olisi vähän reilumpi peli, jos maksaa vastikkeen kokonaan ja sitten puolet juoksevista kuluista.
Vesi ja sähköhän nimenomaan ovat niitä juoksevia kuluja, halojaa. Isommat remontit puolestaan kuuluvat asunnon omistajalle, koska ne vaikuttavat asunnosta saatavaan hintaan.
Joo, jos asunnossa asutaan pari vuotta. Mutta kymmenien vuosien mittakaavassa isotkin remontit ovat asunnon välttämätöntä ylläpitoa eivätkä nosta arvoa vaan ainoastaan estävät sen arvon romahtamisen. Myös asunnon mahdollinen arvonlasku on asunnosta aiheutuva kulu, samoin asuntolainan korko. Ei voi mennä niin, että toinen kantaa vastuun, ottaa kaikki riskit, sitoo satoja tuhansia pääomaa ja kustantaa isot ylläpitokulut ja toinen maksaa vaan puolet kuukausittaisista ylläpitokuluista ilman huolta huomisesta. Jos haluat asua velattoman omistusasunnon kustannuksella, sinä menet ja hommaat olin pikku kätösin rahat siihen velattomaan omistuskämppään. Toinen vaihtoehto on kompensoida se toisen ihmisen sinun puolestasi ottama riski ja sinun puolestasi tekemä pääoman sijoitus maksamalla vuokraa.
Ne toisen omistamat omistusasunnot ovat sille muuttajallekin aina hankalia. Hän ei ole osallistunut asunnon tai asuinpaikan valintaan eikä ole pystynyt vaikuttamaan esim. miten asunto on remontoitu tms. Järkevintä on, että toisen asunnossa ei asuta kuin siirtymävaihe. Siksi aikaa, että ostetaan yhdessä yhteinen isompi asunto.
Joo, samaa mieltä. Minusta joko yhteiseen omistuskämppään muutto parin vuoden sisään, tai sitten molemmilla omat omistuskämpät joista toinen vuokralle ja kulut ja voitot molemmista jakoon. Se on aina epätasapainoinen tilanne, jossa vain toisella on asunto-omaisuutta.
Joskus vaan ihmetyttää se, miten ihmiset voivat asua vuosikaudet tyytyväisinä vuokralla mutta parisuhteessa äkisti ahdistua siitä että kumppanilla on omaisuutta. Jos on itse valittu asumismuodoksi vuokra-asuminen ja kumppani on valinnut omistusasumisen, niin miksi sen olisi parisuhteessa pakko muuttua? Ei sillä, toki sitä saa mieltään muuttaa, mutta ihmetyttää jotenkin se taustalla oleva ajatus ettei niinkään haittaa se mistä itse jää paitsi (koska esim. asunnon vuokraaminen yhdessä olisi edelleen ihan ok) vaan se että toinen ei jää siitä samasta asiasta paitsi. Tärkeintä ei ole se mitä minä saan, vaan se mitä kumppani ei saa. Sitä en tajua.
Minkä ihmeen takia parin vuoden sisään?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin edelliset. Juuri koskaan ei ole hyvä idea muuttaa toisen omistamaan asuntoon ja jatkaa sitä hamaan tappiin ilman että tehdään sitten paperit omistussuhteista. Siirtymävaiheeksi ok siinä missä muutkin, mutta se ei ole pitkään jatkuessaan tasa-arvoinen ratkaisu.
Siis: joko paperit omistussuhteista TAI uusi yhteinen, yhdessä hankittu ja yhteiseen omistukseen tuleva koti.
.
Ei ole mitään järkeä että asutaan yhdessä vaikka viisi tai kymmenenkin vuotta ja toisella omaisuus kertyy ja toinen makselee niin paljon juoksevia kuluja ettei siitä jää mahdollisuutta sijoittaa omaan asuntoon.
Joku riistäjä alapeukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskee asumistuen heille kuuluvaksi tulonlähteeksi?
Mitä nyt taas?, jos asumistukeen on oikeutettu, niin sitten siihen on oikeutettu. Sulla joku ongelma asian kanssa?
Todellakin on. Asukaa tulojenne mukaan.
Asumistukien määrä kasvoi vuodesta 1990 reaalisesti kaksi ja puoli -kertaiseksi vuonna 2008 ja yli nelinkertaiseksi vuonna 2016. Kaikkiaan asumistukia maksettiin vuonna 2016 lähes 1,9 miljardia euroa ja siitä alimman tuloviidenneksen osuus oli 76 prosenttia.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-ka…
No mutta noi asumistuethan päätyvät sijoitusasuntojen omistajien taskuun. Nehän vain käväisevät yhden päivän verran pienituloisen tilillä. Kyllä se mulle sopii oikein hyvin, että asumistuet lakkautetaan :D Silloin putoaa vuokratasokin roimasti. Ja sehän tietää asumisen halpenemista edelleen :D
Miksi vuokrataso putoisi roimasti? Pakkohan ihmisten olisi jossain asua kuitenkin. Meinaatko, että kaikki menisivät sillan alle nukkumaan, jos vuokratasot eivät laskisi.
Luulenpa, että ihmiset joutuvat vuokraaman vain enemmän kimppakämppiä kuten Keski-Euroopassakin nyt tehdään korkeiden vuokrien takia.
Esimerkiksi Kojamo tekisi järkyttävän kovaa tulosta vaikka vuokrataso putoaisi 70%
Miksi luulet että ne pitäisi asunnot tyhjänä?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin edelliset. Juuri koskaan ei ole hyvä idea muuttaa toisen omistamaan asuntoon ja jatkaa sitä hamaan tappiin ilman että tehdään sitten paperit omistussuhteista. Siirtymävaiheeksi ok siinä missä muutkin, mutta se ei ole pitkään jatkuessaan tasa-arvoinen ratkaisu.
Siis: joko paperit omistussuhteista TAI uusi yhteinen, yhdessä hankittu ja yhteiseen omistukseen tuleva koti.
.
Ei ole mitään järkeä että asutaan yhdessä vaikka viisi tai kymmenenkin vuotta ja toisella omaisuus kertyy ja toinen makselee niin paljon juoksevia kuluja ettei siitä jää mahdollisuutta sijoittaa omaan asuntoon.
Onneksi käytit ilmaisua juuri koskaan. Me olemme niitä poikkeuksia, joiden kannalta tämä on ainoa järkevä ratkaisu molempien mielestä. Puoliso asui tutustuessamme haja-asutusalueella ok-talossa, jossa toimii myös hänen yrityksensä. Yritystä ei olisi mitenkään ollut järkevää siirtää pääkaupunkiseudulle. Niinpä siinä vaiheessa, kun päätimme vihdoin muuttaa saman katon alle, ainoa järkevä ratkaisu oli, että minä muutan hänen kiinteistöönsä.
Maksamme asuinrakennuksen juoksevat kulut (sekä tietysti ruoan ja yhteisen auton kulut) puoliksi. Samoin pienet, viihtyvyyttä lisäävät remontit. Kumpikaan ei halua, että ostaisin puolet tästä kiinteistöstä. Olisi aivan älytöntä, että minä ottaisin järjettömät pankkilainat eikä minulla sen jälkeen olisi varaa tehdä yhtään mitään puolisoni kanssa. En tietenkään myöskään omista tästä mitään. Minulle on myös päivänselvää, että jos puolisoni kuolee ennen minua, en jää tähän. Mitä ihmettä minä tekisin isolla ok-talolla yksin?
Sitten, kun tulee isompia remontteja kuten lämmitysjärjestelmän vaihto, niiden jakamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Tässä vaiheessa kumpikin pitäisi hyvänä sitä, että minä lyhennän osuuttani pikkuhiljaa vuosien varrella. Silloin ei käy niin, että minä olisin maksanut puolet jostakin, mitä en voi ottaa mukaani jos tuleekin ero (tai puolisoni kuolee), mutta remontti, joka lisää molempien asumismukavuutta, ei jää myöskään yksin puolisoni maksettavaksi.
Me molemmat säästämme nyt. Puoliso maksoi ennen asumiskulut yksin ja niistä isoimmat muodostuvat lämmityksestä ja vakuutuksesta eli kumpaankaan minun asumiseni ei vaikuta. Minulle nykyiset asumiskulut ovat edullisemmat kuin aiemmat eli joka kuukausi jää säästöön rahaa. Siinä on pohjamuna esimerkiksi omistusasunnolle, jos puolisoni kuolee ja joudun tästä lähtemään, tai jos tulee ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskee asumistuen heille kuuluvaksi tulonlähteeksi?
Mitä nyt taas?, jos asumistukeen on oikeutettu, niin sitten siihen on oikeutettu. Sulla joku ongelma asian kanssa?
Todellakin on. Asukaa tulojenne mukaan.
Asumistukien määrä kasvoi vuodesta 1990 reaalisesti kaksi ja puoli -kertaiseksi vuonna 2008 ja yli nelinkertaiseksi vuonna 2016. Kaikkiaan asumistukia maksettiin vuonna 2016 lähes 1,9 miljardia euroa ja siitä alimman tuloviidenneksen osuus oli 76 prosenttia.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-ka…
No mutta noi asumistuethan päätyvät sijoitusasuntojen omistajien taskuun. Nehän vain käväisevät yhden päivän verran pienituloisen tilillä. Kyllä se mulle sopii oikein hyvin, että asumistuet lakkautetaan :D Silloin putoaa vuokratasokin roimasti. Ja sehän tietää asumisen halpenemista edelleen :D
Miksi vuokrataso putoisi roimasti? Pakkohan ihmisten olisi jossain asua kuitenkin. Meinaatko, että kaikki menisivät sillan alle nukkumaan, jos vuokratasot eivät laskisi.
Luulenpa, että ihmiset joutuvat vuokraaman vain enemmän kimppakämppiä kuten Keski-Euroopassakin nyt tehdään korkeiden vuokrien takia.
Ihan siksi tietysti, että pienituloiset eivät pystyisi niitä vuokria muuten maksamaan. Kyllä varmaan alkaisi ghettoja tulla siltojen alle muussa tapauksessa, jos se nyt Suomessa on mahdollista edes. Vai luuletko tosiaan, että kaikki vaan ottaa taikaseinästä lisärahaa? Kimppakämppiä ei riittäisi kaikille, eikä se ole sopiva asumismuoto kuin ehkä joillekin opiskelijoille, jos niillekään.
Miksi kuvittlet että asunnot pidettäisiin tyhjänä eikä vuokrataso laskisi?
Tiedätkö kuinka markkinatalous toimii?
Suurimpia hyötyjiä ovat Kojamot ja vastaavat, ei yksityiset sijoitusasuntojen omistajat.
Ymmärrättekö että tuossa on kunnon kuppauskehä?
Kojamo ja muut nostaa vuokraa just sen mukaan mitä porukka pystyy maksamaan. Valtion nostaessa asumistukea nousee vuokrataso, jonka jälkeen laupunki joutuu itse tekemään indeksitarkastukset omiin kämppiin (oliko se 70% alueen yleisestä vuokratasosta) jonka jälkeen asiaa kompensoidaan nostamalla aumistukea.
Joku yksittäinen sijoituskämpän omistaja sitten katsoo mitä alueella tapahtuu ja kas, on aika nostaa vuokraa.