Lue keskustelun säännöt.
Miten nuo virolaiset koululaiset voivat pärjätä meitä paremmin PISA-testeissä?
29.07.2021 |
Kun katsoo ihan tuoreitakin uutisklippejä kouluista esim. ETV:n (Eesti Televisioon) nettisivuilta, niin ihan perinteisillä kirjoilla, vihkoilla ja penaaleilla siellä mennään opetuksessa. Ei juurikaan näy tietokoneita eikä kännyköitä oppilaiden pulpeteilla, vaikka Viro on vielä enemmän digikansaa kuin me suomalaiset.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Sosialistinen peruskoulu tappaa yritteliäisyyden ja menestymisen halun. Suomessa taitaa viimeisetkin kansakoulun käyneet opettaja siirtyä eläkkeelle joten yrittämisen ja ahkeruuden mallia ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko virossa tasokurssit. Suomessa niistä on peruskoulussa kaiketi luovuttu.
Todennäköisin päätelmä: lapset ovat Virossa fiksumpia kuin Suomessa.
Ilmeisesti myös sinnikkäämpiä maan kammottavan Venäjä-historian vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksalaisen tutkimuksen mukaan homogeeninen oppilasaines tuo paremmat oppimistulokset, kuin heterogeenisempi. Virossa koulussa oppilaat puhuvat samaa kieltä?
Tuo oli syy, miksi Suomessa aiemmin oppimistulokset olivat hyviä. Nyt jopa 15% ei osaa lukea peruskoulun päättäessään niin, että lukutaito riittäisi jatko-opintoihin.
Viro nimenomaan on kaksikielinen maa, siellä on iso venäläisvähemmistö.
Ja Suomessa taas heikoin lukutaito on itäsuomalaisilla pojilla. Joten ei toimi tuo teoriasi ei.
Viro EI missään nimessä ole kaksikielinen maa.
Siellä ei itsenäistymisen jälkeen enää kummarreltu ja nöyristelty entisen valloittajan suuntaan. Ei pakotettu vironkielisiä opiskelemaan vähemmistön kieltä jotta voisivat palvella kielivähemmistöä heidän äidinkielellään, rakennettu raskasta ja kallista kahdella kielellä toimivaa julkista sektoria, annettu vähemmistökielisille helpompaa pääsyä yliopistoon jne.
Maalitolpat siirtyvät näköjään koko ajan tarpeen mukaan. Äsken väitettiin, että Viron hyvä menestys Pisassa johtuisi siitä että kaikki puhuvat samaa kieltä. Ja nyt kun suuri kielivähemmistö mainittiin, onkin kysymys siitä että vähemmistöä ei ”nöyristellä”.
Toisaalta niinhän m-muuttoakin käytetään käsikassarana silloin kun se itselle sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Sosialistinen peruskoulu tappaa yritteliäisyyden ja menestymisen halun. Suomessa taitaa viimeisetkin kansakoulun käyneet opettaja siirtyä eläkkeelle joten yrittämisen ja ahkeruuden mallia ei enää ole.
Yrittämisen ja ahkeruuden malli tulee kyllä lapsen itsensä kotoa, ei opettajan lyhyemmästä oppimäärästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viron historia ja vauraus on lyhyt.
Hyvä menestys koulussa takaa myöhemmin hyväpalkkaisen työn, hienoja autoja, kalliita vaatteita, pääsyn hienoihin ravintoloihin jne.
Oman havaintoni mukaan virolaiset ovat hyvin materilistisia, juuri lyhyen vauraan historiansa vuoksi, toisin kuin Suomessa tai Ruotsissa, jossa hyvinvoinnista on nautittu kauemmin ja täällä ihmiset eivät arvosta materiaa, vaan arvot ovat muualla esim. elämyksissä, ympäristöasioissa jne.
Ei suomalaisilla lapsilla ole unelmana mitkään hienot ja kalliit autot, jonka eteen kannattaisi opiskella mahdollisimman hyvin ja saada hyvä työpaikka, vaan unelmoidaan, miten ympäristöpäästöt saadaan pienemmäksi.
Ja täällä kun huudetaan lisää kuria ja järjestystä kouluihin, niin eikö saman ilmiön voisi viedä myös työpaikoille. Jokaisella esimiehellä olisi oikeus ruumiiliseen kuritukseen ja väkivaltaan, niin kuin Virossa työelämässä on omat pelisäännöt. Työsuhde voi päättyä vaikka kesken työpäivån. Ja sama myös koulujen opettajilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Olisikin "kasi on hyvä numero" . Täällä koulu hokee, että "seiska on hyvä numero" . Se on hyvä numero niille, jotka joutuu ponnistelemaan tosissaan saadakseen seiskan, ei niille jotka saa sen laiskiuttaan.
Suomessa koulu menee huonoimpien ehdoilla, eikä hyviin oppilaisiin panosteta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä on ihan erilainen kuri ja koulukulttuuri. Ainakin ennen kouluissa oli myös aulassa kuvien kera listattu koulun parhaat oppilaat, joten menestyksellä sai myös huomiota.
Invaasio ei ole tuhonnut niiden koulusysteemiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Ei kannusteta alisuoriutumaan. Pikemminkin annetaan numeroita liian helposti. Ei 20 vuotta sitten tarvinnut noin kovia keskiarvoja lukioon. Numerot ovat kärsineet inflaation.
Vierailija kirjoitti:
Invaasio ei ole tuhonnut niiden koulusysteemiä.
Suomessa lukutaidottomuus on kylläkin suurinta kantasuomalaisilla pojilla idässä ja pohjoisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Invaasio ei ole tuhonnut niiden koulusysteemiä.
Itäsuomalaisten poikien invaasio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Ei kannusteta alisuoriutumaan. Pikemminkin annetaan numeroita liian helposti. Ei 20 vuotta sitten tarvinnut noin kovia keskiarvoja lukioon. Numerot ovat kärsineet inflaation.
Todellakin kannustetaan voimakkaasti alisuorittamaan ja suorastaan painostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Olisikin "kasi on hyvä numero" . Täällä koulu hokee, että "seiska on hyvä numero" . Se on hyvä numero niille, jotka joutuu ponnistelemaan tosissaan saadakseen seiskan, ei niille jotka saa sen laiskiuttaan.
Suomessa koulu menee huonoimpien ehdoilla, eikä hyviin oppilaisiin panosteta ollenkaan.
Tämä on juts sitä vasemistolaista järjettömyyttä, kukaan ei saa olla toistaan parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Ei kannusteta alisuoriutumaan. Pikemminkin annetaan numeroita liian helposti. Ei 20 vuotta sitten tarvinnut noin kovia keskiarvoja lukioon. Numerot ovat kärsineet inflaation.
Todellakin kannustetaan voimakkaasti alisuorittamaan ja suorastaan painostetaan.
Ja samanaikaisesti moneen lukioon on keskiarvoraja 9,5?
Onko teillä mitään kosketusta nykykoulumaailmaan? Nykyään huomioidaan lahjakkaat oppilaat selvästi paremmin kuin 1980-luvulla, jolloin itse kävin kouluni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Ei kannusteta alisuoriutumaan. Pikemminkin annetaan numeroita liian helposti. Ei 20 vuotta sitten tarvinnut noin kovia keskiarvoja lukioon. Numerot ovat kärsineet inflaation.
Todellakin kannustetaan voimakkaasti alisuorittamaan ja suorastaan painostetaan.
Ja samanaikaisesti moneen lukioon on keskiarvoraja 9,5?
Miten se muka on sinusta ristiriidassa? Et todellakaan ole penaalin terävin kynä.
Olisikin "kasi on hyvä numero" . Täällä koulu hokee, että "seiska on hyvä numero" . Se on hyvä numero niille, jotka joutuu ponnistelemaan tosissaan saadakseen seiskan, ei niille jotka saa sen laiskiuttaan.