Lue keskustelun säännöt.
Miten nuo virolaiset koululaiset voivat pärjätä meitä paremmin PISA-testeissä?
29.07.2021 |
Kun katsoo ihan tuoreitakin uutisklippejä kouluista esim. ETV:n (Eesti Televisioon) nettisivuilta, niin ihan perinteisillä kirjoilla, vihkoilla ja penaaleilla siellä mennään opetuksessa. Ei juurikaan näy tietokoneita eikä kännyköitä oppilaiden pulpeteilla, vaikka Viro on vielä enemmän digikansaa kuin me suomalaiset.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Vanhempana sanon että opettajat eivät enää halua että koulu on tavoitteellinen. He haluaa olla kavereita joiden kanssa hengaillaan. "Kasi on hyvä numero" -mantra raikaa.
Ei opettajan voi olettaa ärjyvän ja kiukkuavan oppilaille 2020-luvulla. Ei sellaista ole enää työelämässäkään.
Ja numero täytyy antaa oppilaan osaamisen mukaan, virkavastuu.
Et ymmärrä lukemaasi. Ongelma on se että kannustamalla kannustetaan alisuorittamaan.
Enkä ole kirjoittanut yhtikäs mitään ärjymisestä tai kiukkuamisesta. Mistä ihmeestä tuollaista tempaisit???
Ei kannusteta alisuoriutumaan. Pikemminkin annetaan numeroita liian helposti. Ei 20 vuotta sitten tarvinnut noin kovia keskiarvoja lukioon. Numerot ovat kärsineet inflaation.
Todellakin kannustetaan voimakkaasti alisuorittamaan ja suorastaan painostetaan.
Ja samanaikaisesti moneen lukioon on keskiarvoraja 9,5?
Miten se muka on sinusta ristiriidassa? Et todellakaan ole penaalin terävin kynä.
Voi kuule, kun ne oppilaat eivät ole samanlaisia. Monelle kahdeksikko on hyvä numero. Mitä opettajan pitäisi silloin sanoa, surkimus olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä mitään kosketusta nykykoulumaailmaan? Nykyään huomioidaan lahjakkaat oppilaat selvästi paremmin kuin 1980-luvulla, jolloin itse kävin kouluni.
On. Vuodesta 2007 olen tätä touhua seurannut. Jatkuvaa lyttäämistä, alisuorittamista, kivan aikuisen kaipuuta hengailla vaan jne.
Lyttäämistä, kun kerrotaan että kahdeksikko on opsin mukaisesti hyvä numero?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä mitään kosketusta nykykoulumaailmaan? Nykyään huomioidaan lahjakkaat oppilaat selvästi paremmin kuin 1980-luvulla, jolloin itse kävin kouluni.
On. Vuodesta 2007 olen tätä touhua seurannut. Jatkuvaa lyttäämistä, alisuorittamista, kivan aikuisen kaipuuta hengailla vaan jne.
Lyttäämistä, kun kerrotaan että kahdeksikko on opsin mukaisesti hyvä numero?
Voi jeesus. Mikä tollo!
Olen opettanut sekä venäläisiä että virolaisia nuoria. Hyvin oppivat ulkoa asioita. Tiedon soveltamisen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Kiinalaiset ovat pahimpia lunttaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä mitään kosketusta nykykoulumaailmaan? Nykyään huomioidaan lahjakkaat oppilaat selvästi paremmin kuin 1980-luvulla, jolloin itse kävin kouluni.
On. Vuodesta 2007 olen tätä touhua seurannut. Jatkuvaa lyttäämistä, alisuorittamista, kivan aikuisen kaipuuta hengailla vaan jne.
Lyttäämistä, kun kerrotaan että kahdeksikko on opsin mukaisesti hyvä numero?
Voi jeesus. Mikä tollo!
Älä käy aggressiiviseksi lastasi kohtaan. Itse olet antanut hänelle aineelliset ja henkiset ainekset elämään. Opettaja tekee vain työtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä ei jatkuvasti vaadita säästöjä koulutusjärjestelmältä.
Kumpikohan käyttää enemmän rahaa kouluun per oppilas. Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettanut sekä venäläisiä että virolaisia nuoria. Hyvin oppivat ulkoa asioita. Tiedon soveltamisen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Kiinalaiset ovat pahimpia lunttaajia.
Niin. Sehän on nimenomaan kyllä opettajan velvollisuus opettaa sitä soveltamista. Ei opettaa opettelemaan ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä ei jatkuvasti vaadita säästöjä koulutusjärjestelmältä.
Kumpikohan käyttää enemmän rahaa kouluun per oppilas. Niinpä.
Viro.
"− Opetusta pidetään virolaisessa yhteiskunnassa tärkeänä. Virossa uskotaan, että parempi koulutus takaa elämänjuoksussa ja työelämässä enemmän valinnanmahdollisuuksia, Tire sanoo.
− Virossa kaikille lapsille on taattu yhdenmukainen mahdollisuus koulunkäyntiin riippumatta siitä, missä hän asuu tai kuinka rikkaat ovat hänen vanhempansa. Oleellisia tekijöitä Viron menestyksessä ovat myös maksuton kouluruokailu ja oppimateriaalit, tukiopetus, perheille myönnetty taloudellinen tuki sekä lasten tukeminen heidän harrastuksissaan. Kaikki nämä tekijät yhdessä ovat mahdollistaneet sen, että Virossa oppilaiden taustan vaikutus koulutuloksille on maailman pienimpiä."
Vierailija kirjoitti:
Siellä on ihan erilainen kuri ja koulukulttuuri. Ainakin ennen kouluissa oli myös aulassa kuvien kera listattu koulun parhaat oppilaat, joten menestyksellä sai myös huomiota.
Kulttuurierot. Miksi oppimisesta tehdään lapsille kilpailu, jotta saisi naamansa seinälle?
Ja miten se vaikuttaa lapsen psyykkeeseen?
Suomessakin on ollut tutkimuksia näistä kympintytöistä/pojista, jotka eivät ole voineet hyvin.
Kiinassa koulussa kilpailu/paremmuus on viety äärirajoille ja jo 10v itsemurhat yleisiä, jos eivät pärjää koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskusta uudisti Suomen koulutusjärjestelmän, ihan samalla tavalla kuin taksitkin.
👍 Hyvä sipilän hallitus. On sen verran "pieni" mies, että kirjoitan sipilän pienellä kirjaimella.
Vierailija kirjoitti:
Suomessahan ei enää panosteta peruskouluihin niin paljoa kuin silloin kun Pisa-tulokset oli parhaimmillaan. Kiitos määrärahojen supistusten, luokka- ja ryhmäkoot ovat suurentuneet, koulunkäyntiavustajien määrää vähennetty jne. Totta kai tää näkyy Pisa-tuloksissakin.
Ihan noita samoja asioita määrärahojen vähentymisistä, isoista luokkakoosta ja koulunkäyntiavustajien puutteesta yms. valitettiin silloinkin kun Suomi oli pisan huipulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessahan ei enää panosteta peruskouluihin niin paljoa kuin silloin kun Pisa-tulokset oli parhaimmillaan. Kiitos määrärahojen supistusten, luokka- ja ryhmäkoot ovat suurentuneet, koulunkäyntiavustajien määrää vähennetty jne. Totta kai tää näkyy Pisa-tuloksissakin.
Ihan noita samoja asioita määrärahojen vähentymisistä, isoista luokkakoosta ja koulunkäyntiavustajien puutteesta yms. valitettiin silloinkin kun Suomi oli pisan huipulla.
JA? Siitä on meno vain kiihtynyt. Ja laajennettu oppivelvollisuus lyö nyt sitten viimeisen naulan arkkuun.
Suomessa koulumenestys ei johda elämänlaadun paranemiseen. Yliopistoissa on tarjolla vain pätkätyötä ja ilman suhteita on työpaikan saaminen akateemisessa tai akateemisen tutkinnon vaativilla aloilla on haastavaa. Toisaalta kukaan ei halua liian teoreettista putkimiestä tai automekaanikkoa töihin. Itä- ja Pohjois-Suomessa pojat vain ovat käytännöllisiä: opiskelu ei tuo menestystä Suomessa. Virossa tilanne voi olla erilainen vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viron historia ja vauraus on lyhyt.
Hyvä menestys koulussa takaa myöhemmin hyväpalkkaisen työn, hienoja autoja, kalliita vaatteita, pääsyn hienoihin ravintoloihin jne.Oman havaintoni mukaan virolaiset ovat hyvin materilistisia, juuri lyhyen vauraan historiansa vuoksi, toisin kuin Suomessa tai Ruotsissa, jossa hyvinvoinnista on nautittu kauemmin ja täällä ihmiset eivät arvosta materiaa, vaan arvot ovat muualla esim. elämyksissä, ympäristöasioissa jne.
Ei suomalaisilla lapsilla ole unelmana mitkään hienot ja kalliit autot, jonka eteen kannattaisi opiskella mahdollisimman hyvin ja saada hyvä työpaikka, vaan unelmoidaan, miten ympäristöpäästöt saadaan pienemmäksi.
Ja täällä kun huudetaan lisää kuria ja järjestystä kouluihin, niin eikö saman ilmiön voisi viedä myös työpaikoille. Jokaisella esimiehellä olisi oikeus ruumiiliseen kuritukseen ja väkivaltaan, niin kuin Virossa työelämässä on omat pelisäännöt. Työsuhde voi päättyä vaikka kesken työpäivån. Ja sama myös koulujen opettajilla.
Ei suomalainen voi noista unelmoidakaan, kun törkeä autovero ja kaikinpuolinen asioiden kalleus estää sen.
Sitten selitellään muuta, kun ei pysty eikä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulumenestys ei johda elämänlaadun paranemiseen. Yliopistoissa on tarjolla vain pätkätyötä ja ilman suhteita on työpaikan saaminen akateemisessa tai akateemisen tutkinnon vaativilla aloilla on haastavaa. Toisaalta kukaan ei halua liian teoreettista putkimiestä tai automekaanikkoa töihin. Itä- ja Pohjois-Suomessa pojat vain ovat käytännöllisiä: opiskelu ei tuo menestystä Suomessa. Virossa tilanne voi olla erilainen vielä.
Idässä ja pohjoisessa elellään tuilla kuten edellinen ja sitä edellinen ja sitä edellinen sukupolvi. Ja sinne jäi vain se kaikkein heikoin aines, muut on häipyneet.
Vierailija kirjoitti:
Neuvostoaika opetti että mikään ei ole ilmaista!
Tosin Suomessa esimerkiksi verovarat ovat ilmaista rahaa, joten niitä on hyvä tuhlailla mitä moninaisempaan typeryyteen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulumenestys ei johda elämänlaadun paranemiseen. Yliopistoissa on tarjolla vain pätkätyötä ja ilman suhteita on työpaikan saaminen akateemisessa tai akateemisen tutkinnon vaativilla aloilla on haastavaa. Toisaalta kukaan ei halua liian teoreettista putkimiestä tai automekaanikkoa töihin. Itä- ja Pohjois-Suomessa pojat vain ovat käytännöllisiä: opiskelu ei tuo menestystä Suomessa. Virossa tilanne voi olla erilainen vielä.
Kun ikävä kyllä kaikki pätevät raksamiehetkin täällä ovat virolaisia.
-Terveiset Itä-Suomesta.
Virossa on vielä tuoreessa muistissa, millaista oli elää köyhyydessä. Tämä saa ihmiset ponnistelemaan ja vaatimaan lapsilta tuloksia. Samasta syystä suomalainen koulujärjestelmä kehittyi aikoinaan yhdeksi maailman parhaista. Nyt, kun Suomessa on nautittu hyvinvointivaltion tarjoamista eduista jo 50 vuotta, pidetään elintasoa itsestäänselvyytenä.
Sehän on ihan hyvä, että virolaiset ovat edes jossakin parempia kuin meikäläiset.
On. Vuodesta 2007 olen tätä touhua seurannut. Jatkuvaa lyttäämistä, alisuorittamista, kivan aikuisen kaipuuta hengailla vaan jne.