Miten nuo virolaiset koululaiset voivat pärjätä meitä paremmin PISA-testeissä?
Kun katsoo ihan tuoreitakin uutisklippejä kouluista esim. ETV:n (Eesti Televisioon) nettisivuilta, niin ihan perinteisillä kirjoilla, vihkoilla ja penaaleilla siellä mennään opetuksessa. Ei juurikaan näy tietokoneita eikä kännyköitä oppilaiden pulpeteilla, vaikka Viro on vielä enemmän digikansaa kuin me suomalaiset.
Kommentit (232)
Ehkä siellä ei ole yhtä vahvaa tahtoa modernisoida kouluja kuin meillä? Kuka tarvitsee seiniä tai ovia, kun oppilailla on ilmiöitä?
Suomessahan ei enää panosteta peruskouluihin niin paljoa kuin silloin kun Pisa-tulokset oli parhaimmillaan. Kiitos määrärahojen supistusten, luokka- ja ryhmäkoot ovat suurentuneet, koulunkäyntiavustajien määrää vähennetty jne. Totta kai tää näkyy Pisa-tuloksissakin.
Neuvostoliiton peruja on hyvä matemaattinen koulumenestys ja myös tiettyjen urheilulajien menestys.
Energiajuomat, some, pullamössöläskit vetoavat masennukseen jo viimeistään yläasteella. Kaikki heti mulle nyt ilman vaivaa on pelin henki täällä.
Täällä uskotaan päättäjien toimesta, että läppäreiden ja tablettien avulla oppilaista ja opiskelijoista tulee kuin taikaiskusta neroja, ja sitten me saadaan maailman parhaimmat PISA-tulokset.
Lapsiperheiden kannattaa muuttaa Viroon. Kouluissa todella opiskellaan ja terve kuri tuo turvallisuutta lapsille.
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Virossa opettajat päättävät opetuksen sisällöstä eikä opetusministeriön epäpätevät suv akki virka-akat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opettajana ollut luokassani useampikin virolaislapsi. Ero suomalaisiin löytyy vanhempien asenteesta: lapsen halutaan menestyvän ja käyttäytyvän hyvin. Pienikin huolenaihe opettajan taholta aiheuttaa kodeissa toimenpiteitä niin käytökseen kuin läksyihin ym. panostamisessa. Neuvostoaikainen kunnioittava suhtautuminen kouluun elää vielä. Suomalaisvanhemmat vain märisevät, valittavat ja vaativat - eivät lapsiltaan, vaan koululta. Eivät tietenkään kaikki suomalaiset, vaan yleensä juuri ne, joiden lapsilla on motivaatiopulmia. Lapsilta pitää vaatia työtä ja oppimista siten, että jokainen käyttää koko kapasiteettiaan. Nykykoulu vaatii ihan liian vähän, siitä on tullut patalaiskojen vätysten viihdytyskeskus, jossa edetään heikoimpien ehdoilla ja tuhlataan valtava määrä potentiaalia.
Tämä. Jos opettaja ilmoittaa lapsen huonosta käytöksestä, vanhempi alkaa syyttämään koulua tai jotain muuta. Koulut täynnä häiriköintiä eikä mitään kunnioitusta opettajia kohtaan.
Kunnioitus vanhempia ihmisiä ja kanssaihmisiä kohtaan loistaa poissaolollaan.
Minulta jäi viime kesänä eräs opettajan paikka (lukio, englanti ja ruotsi) todennäköisesti saamatta siitä syystä, kun kerroin haastattelussa rehtorille olevani varsin skeptinen sähköisiä kokeita kohtaan. Ilmoitin vahvan mielipiteeni siitä, että haluan yhä edelleen pitää paperimuotoiset kokeet melkein joka kurssilla, koska aidosti käsin kirjoittaminen tukee oppilaiden ja opiskelijoiden oppimistä selkeästi huomattavasti enemmän kuin pelkästään koneella kirjoittaminen. Sitä paitsi on niin paljon antoisampaa lukea erilaisilla käsialoilla kirjoitettuja tuotoksia. Käsiala on osa ihmisen persoonallisuutta.
Koska eivät istu kännyköillä/ tietsikoilla jatkuvasti eivätkä ole lihavia kuten Suomen nuoret.
Siellä ei oppitunneilla mesota, opettajia kunnioitetaan vielä.