Mikä on pahin väkivalta, mitä on kohdistettu sinuun?
Tuohon toiseen ketjuun liittyen, tuli asia mieleen.
Kommentit (112)
Ihan kauheita tapahtunut monelle :(
raiskaus mutta siitä ei sen enempää
Mies leikkas melkeen kaljuks, hiukset oli pyllyyn saakka..
Mua kiusattiin koulussa. Pojat puristeli perseestä ja sylki mun päälle.
Tuntuu niin pahalta monen puolesta. Omat murheet tuntuvat niin vähäpätöisiltä teidän kohtaloiden rinnalla. Voimia teille!
Kyllä suomalaiset ovat jaloa kansaa...
Kerran vastaantulija löi silmäni mustaksi. En tiedä kuka hän oli enkä tiedä miksi.
Näin sairasta väkeä on vapaana.
Tulin töistä kotiin, kyykistyin eteisessä kaivamaan jotain käsilaukustani. Tunsin, että jotain tapahtuu vieressäni. Eksä (silloin vielä nykyinen) seisoi vieressäni ja osoitti minua ladatulla aseella päähän. Nauroi sitten että hehhehhee, se oli sellainen läppä vaan. Itkin koko illan.
Yläasteella eräs poika luokaltani otti minut syystä tai toisesta silmätikukseen ja kiusasi kavereineen. Kesken tunnin saattoi kirja lentää päin kasvojani, koulussa kiskaisi hiuksista maahan ja potki kylkiluut paskaksi. Kerran kotimatkalla kaatoi pyöräni ja potki päähän. Vanhempiensa kanssa kävivät meillä selvittelemässä asiaa ja ainoa syy jonka osasi teoilleen sanoa oli se, että mulla oli hänän mielestään iso pää. Rehtorikin selvitteli asiaa tahollaan ja kuulusteli minua lähinnä siitä, mitä olen tehnyt että olen tätä poikaa niin ärsyttänyt ja vikaa on oltava minussakin.
Monta vuotta myöhemmin tuli baarissa vastaan ja pyyteli vuolaasti anteeksi tekojaan. Mieheni veti häntä kunnolla turpaan.
Isäukko löi nyrkillä naamaan, ja pari hammasta irtosi, olin n.5v. Yritin huutaa apua rappukäytävään, kun se hakkasi äitiä, silloin se riehtaisi mut ovelta ja löi. Eksä hakkasi naaman ihan mustaks ja yritti puukottaa, mutta pääsin karkuun, käteen tuli haava siitä.
Huumattu ja raiskattu tänä vuonna. Tekijä saatiin onneksi kiinni mutta esitutkinta on vieläkin meneillään. Minun elämäni on pilattu lopullisesti ja vaikka raiskaaja joskus tuomittaisiin, on hänen tuomio liian lyhyt siihen verrattuna kuinka minä kärsin.
Toivon kaikille muille väkivallan uhreille voimia.
Lapsena katselin ensin vierestä kun isäni oli väkivaltainen äitiäni ja veljeäni kohtaan. Myöhemmin sitten minuakin. Olessani 5-vuotias kinastelin veljeni kanssa ja isäni tuli ja löi veljäni. Olin järkyttynyt ja perään vielä äitini sähisi minulle, että pysy kaukana veljestäsi. Ymmärsin, että tapahtunut oli minun syytäni.
Isäni aikana ei myöskään saanut itkeä. Hän tuli uhkailemaan ja pakotti lopettamaan itkun. Arvatkaa millainen hyperventilaatiokohtaus siitä syntyy kun väkisin paniikissa yrittää lopettaa itkun.
Isäni löi minua, töni seiniä päin ja kaatoi lattialle ja potki milloin mistäkin syystä, yleensä jos olin tullut myöhässä (20min) kotiin tai muuten sanonut vastaan jossain asiassa. Myös henkinen mitätöinti oli tavallista. Nöyryyttävintä oli, että näiden kohtaustensa päätteeksi hän pakotti minut tulemaan huoneestani hänen eteensä ja pyytämään anteeksi. Minun siis piti pyytää anteeksi, vaikka hän oli pahoinpidellyt minua.
Äidiltäni olen myöhemmin kysynyt, että miksi salli ja katsoi vierestä. Ei osannut vastata.
Isä joskus yritti, mutta hakkasin sen sairaalakuntoon..
Yks nainen hyökkäs takaapäin mun kimppuun, heitti lumihankeen ja potki pitkin kroppaa, jalkojen väliin niin että emätin oli ihan mustana ja tukisti niin kovaa että mun päähän jäi kalju kohta. Kyllä siinä itku tuli kun hiukset on yli puoleen selkään ja pään sivuun tulee 5x5 sentin kokoinen kalju kohta...
Pahinta väkivaltaa on kuitenkin ollut se henkinen jota mun ex-mies harjoitti muhun 4 vuoden ajan, kunnes lopulta joudun nykyään käymään terapiassa masennuksen takia.
Raiskattiin mun nukkuessa, viillettiin käsi terävällä uudella veitsellä auki, vanhempani pahoinpitelivät minua koko lapsuuden. JNE. Ja kärsin edelleen näistä.
Kotona tukisteltiin, lyötiin (sellaisia korvapuusteja poskelle, että pää helisi sen jälkeen), heiteltiin pitkin seiniä ja kuritettiin perinteisesti. Ventovieraiden toimesta on lyöty ja potkittu kasvoihin ja uhattu veitsellä. Pahimpana pidän vanhempieni väkivaltaa - vaikka eivät sitä sellaiseksi tunnustaisi - sillä ei lasten pitäisi elää pelossa omassa kodissaan.