Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kertoi ylpeänä että ovat olleet kihloissa jo 17 vuotta ja eivät aio mennä naimisiin. Huoh. Kihlaus on nimenomaan avioliittolupaus.
Ei aina. Esim kypsässä iässä olevat ihmiset, joilla on lapsia ja omaisuutta, saattavat kihlautua ja ilmoittaa jo siinä vaiheessa, ettei ole mitään tarkoitusta mennä naimisiin. Se on vain parisuhteen vakiinnuttamisen merkki. Tämä voi olla parempi järjestely kuin avioliitto, koska lasten on se helpompi ehkä hyväksyä (eikä tarvitse koskaan riidellä perinnöstä toisen puolison suvun kanssa) ja jopa joillekin aikuisille lapsille voi olla kauhea paikka kun sen kuolleen vanhemman paikalle tulee joku, Kun ollaan vaan kihloissa, se on joidenkin lasten helpompi hyväksyä.
Eli siis tässä pariskunta esittää ystävilleen, että ovat kihloissa ja menossa naimisiin, ettei vanhan polven ystävät niin paheksuisi että asuvat yhdessä ilman aikomusta mennä naimisiin? Kun taas lapsille paljastetaan totuus, eli että kyseessä on vain hämäys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kertoi ylpeänä että ovat olleet kihloissa jo 17 vuotta ja eivät aio mennä naimisiin. Huoh. Kihlaus on nimenomaan avioliittolupaus.
Ei aina. Esim kypsässä iässä olevat ihmiset, joilla on lapsia ja omaisuutta, saattavat kihlautua ja ilmoittaa jo siinä vaiheessa, ettei ole mitään tarkoitusta mennä naimisiin. Se on vain parisuhteen vakiinnuttamisen merkki. Tämä voi olla parempi järjestely kuin avioliitto, koska lasten on se helpompi ehkä hyväksyä (eikä tarvitse koskaan riidellä perinnöstä toisen puolison suvun kanssa) ja jopa joillekin aikuisille lapsille voi olla kauhea paikka kun sen kuolleen vanhemman paikalle tulee joku, Kun ollaan vaan kihloissa, se on joidenkin lasten helpompi hyväksyä.
Eli siis tässä pariskunta esittää ystävilleen, että ovat kihloissa ja menossa naimisiin, ettei vanhan polven ystävät niin paheksuisi että asuvat yhdessä ilman aikomusta mennä naimisiin? Kun taas lapsille paljastetaan totuus, eli että kyseessä on vain hämäys.
Luultavasti kyse tästä. Mielistelevät joka suuntaan, päättäisivät nyt itse mitä haluavat.
Kihlaukselle ei ole tarvetta. Ilman sormuksiakin osaisi olla vakiintuneessa suhteessa toisen kanssa. Ei sitä byrokratian takia jaksa erikseen killuttimia pitää sormessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kertoi ylpeänä että ovat olleet kihloissa jo 17 vuotta ja eivät aio mennä naimisiin. Huoh. Kihlaus on nimenomaan avioliittolupaus.
Ei aina. Esim kypsässä iässä olevat ihmiset, joilla on lapsia ja omaisuutta, saattavat kihlautua ja ilmoittaa jo siinä vaiheessa, ettei ole mitään tarkoitusta mennä naimisiin. Se on vain parisuhteen vakiinnuttamisen merkki. Tämä voi olla parempi järjestely kuin avioliitto, koska lasten on se helpompi ehkä hyväksyä (eikä tarvitse koskaan riidellä perinnöstä toisen puolison suvun kanssa) ja jopa joillekin aikuisille lapsille voi olla kauhea paikka kun sen kuolleen vanhemman paikalle tulee joku, Kun ollaan vaan kihloissa, se on joidenkin lasten helpompi hyväksyä.
Eli siis tässä pariskunta esittää ystävilleen, että ovat kihloissa ja menossa naimisiin, ettei vanhan polven ystävät niin paheksuisi että asuvat yhdessä ilman aikomusta mennä naimisiin? Kun taas lapsille paljastetaan totuus, eli että kyseessä on vain hämäys.
Ja lapset eivät ymmärrä kuviota, vaan alkavat kuvitella että ihan normaalia on leikkiä kihloissa olemista. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia nämä ihmiset ovat, jotka menevät "kihloihin" ilman että aikovat naimisiin. Sama kun sanoisi tekevänsä sähkösopimuksen, muttei halua sähköä. Tai sanoisi olevansa naimisissa, ilman että on naimisissa.
En tunne yhtäkään henkilöä joka ajattelisi näin. Millaisia olette?
Meitä on joukossanne miljoonia..
Ai viiden miljoonan joukossa? Ja itse en tunne yhtäkään, vaikka tuttavapiirini on laaja. Tarkoittaa sitä että tämä on jonkun rajatun ryhmän leikki, todennäköisyys tuntea edes yksi kun olisi aika suuri.
Meinaatko, että tämä on jotenkin suomalainen ilmiö? Vai mistä noi miljoonat kun suomalaisiakin on 6milj.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaukselle ei ole tarvetta. Ilman sormuksiakin osaisi olla vakiintuneessa suhteessa toisen kanssa. Ei sitä byrokratian takia jaksa erikseen killuttimia pitää sormessa.
Kihlaus ei tarkoita sormuksia, vaan lupausta avioliitosta. On mahdollista olla kihloissa ilman sen suurempaa numeroa, vaikka salaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kertoi ylpeänä että ovat olleet kihloissa jo 17 vuotta ja eivät aio mennä naimisiin. Huoh. Kihlaus on nimenomaan avioliittolupaus.
Ei aina. Esim kypsässä iässä olevat ihmiset, joilla on lapsia ja omaisuutta, saattavat kihlautua ja ilmoittaa jo siinä vaiheessa, ettei ole mitään tarkoitusta mennä naimisiin. Se on vain parisuhteen vakiinnuttamisen merkki. Tämä voi olla parempi järjestely kuin avioliitto, koska lasten on se helpompi ehkä hyväksyä (eikä tarvitse koskaan riidellä perinnöstä toisen puolison suvun kanssa) ja jopa joillekin aikuisille lapsille voi olla kauhea paikka kun sen kuolleen vanhemman paikalle tulee joku, Kun ollaan vaan kihloissa, se on joidenkin lasten helpompi hyväksyä.
Eli siis tässä pariskunta esittää ystävilleen, että ovat kihloissa ja menossa naimisiin, ettei vanhan polven ystävät niin paheksuisi että asuvat yhdessä ilman aikomusta mennä naimisiin? Kun taas lapsille paljastetaan totuus, eli että kyseessä on vain hämäys.
Ja lapset eivät ymmärrä kuviota, vaan alkavat kuvitella että ihan normaalia on leikkiä kihloissa olemista. :D
Ei kaikkien lapset ole yhtä häiriintyneitä kuin omasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaukselle ei ole tarvetta. Ilman sormuksiakin osaisi olla vakiintuneessa suhteessa toisen kanssa. Ei sitä byrokratian takia jaksa erikseen killuttimia pitää sormessa.
Kihlaus ei tarkoita sormuksia, vaan lupausta avioliitosta. On mahdollista olla kihloissa ilman sen suurempaa numeroa, vaikka salaa.
Kyllä, ja mahdollista olla kihloissa myös ilman avioaietta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kertoi ylpeänä että ovat olleet kihloissa jo 17 vuotta ja eivät aio mennä naimisiin. Huoh. Kihlaus on nimenomaan avioliittolupaus.
Ei aina. Esim kypsässä iässä olevat ihmiset, joilla on lapsia ja omaisuutta, saattavat kihlautua ja ilmoittaa jo siinä vaiheessa, ettei ole mitään tarkoitusta mennä naimisiin. Se on vain parisuhteen vakiinnuttamisen merkki. Tämä voi olla parempi järjestely kuin avioliitto, koska lasten on se helpompi ehkä hyväksyä (eikä tarvitse koskaan riidellä perinnöstä toisen puolison suvun kanssa) ja jopa joillekin aikuisille lapsille voi olla kauhea paikka kun sen kuolleen vanhemman paikalle tulee joku, Kun ollaan vaan kihloissa, se on joidenkin lasten helpompi hyväksyä.
Tuossahan ei ole mitään järkeä. Olemme kihloissa (=avioliittolupaus) ilman aietta mennä naimisiin. Ovatko sen verran kypsässä iässä, että ovat jo höperöityneet?
On kyllä kumma kun vanhemmatkin ihmiset osaavat ajatella asioita noin modernisti, mutta kaikki nuoremmat ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Siinä tapauksessa ette ole kihloissa. :D
Niin me vaan kuitenkin ollaan. :) Maailma muuttuu, eskoseni.
Ei, ette ole. Joillekin sanoille on olemassa määritelmät. Teillä ei myöskään ole hevosta, vaikka päättäisitte että koiranne on hevonen.
Kukaan ei kiellä etteivätkö avioliitosta sopineet ole kihloissa, mutta missään ei myöskään määritellä etteikö kihloihin menneeet ole kihloissa.
Tottakai kihloihin menneet, eli avioliitosta sopineet, ovat kihloissa. Nämä kaksi asiaa, kihlat ja avioliitosta sopiminen, ovat synonyymejä. Sama kuin sanoisit että katti on kissa ja myös kissa on kissa.
Niin ovat, mutta kihloihin voi myös mennä sopimatta avioliitosta. Kolli ja natukin ovat kissoja.
Ai voit sopia avioliitosta sopimatta avioliitosta?
Käynti optikolla voi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä lähtien pitää siis selvittää "kihlaparilta", että milloin on häät tulossa, että tietää onko kyseessä oikea kihlapari vai joku aikuisten sitoutumiskammoisten leikki.
ja mitä teet tiedon saatuasi? Runkkaat kotona kämmeneen?
80-luv. joku esitti, että jätetään kihlaus tapakulttuuriin eikä puhuta siitä enää avioliittolaissa. Ehkä se olisi ollut järkevää, kun ajatellaan tätäkin ketjua ja tapojen nopeaa (?) muuttumista. Kihlautuneista kuitenkin puhutaan -87 laissa edelleen. Ei kuitenkaan enää niistä korvauksista mitään, hyvä niin.
Itse näen, että naimisiin mentiin lasten vuoksi. Ehkä mun lapset ajattelevat samantyylisesti; naimisissa oleva hoitaa lapsiaan ja lapseton elää avoliitossa. Olimme kihloissa ja niin oli tuo nyt naimisissa oleva lapsemmekin. Avopari on kai vela, ei ainakaan puhu muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlat = lupaus naimisiinmenosta. Kihloissa ei siis olla jos ei olla menossa naimisiin. Kuten myöskään jossain ihan pokalla väitetty, että "ei oltu koskaan kihloissa, mentiin suoraan naimisiin" ei ole mahdollista koska siinä vaiheessa kun avioliitosta ollaa sovittu, ollaan kihloissa. Ei se ole niin vaikeaa. 🤦♀️
Missä näin sanotaan?
Vaikkapa tuolla:
"Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta.
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Joten eiköhän lopeteta asian vatvominen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Siinä tapauksessa ette ole kihloissa. :D
Niin me vaan kuitenkin ollaan. :) Maailma muuttuu, eskoseni.
Ei, ette ole. Joillekin sanoille on olemassa määritelmät. Teillä ei myöskään ole hevosta, vaikka päättäisitte että koiranne on hevonen.
Ja ajan myötä sanat ja merkitykset muuttuvat.
Jotkut sanat on ihan virallisesti määritelty laissa.
Mutta kerrohan, mitä kihlauksen haluaisit tarkoittavan? Sitä että on sormus sormessa? Ja kihlauksella ei ole mitään käytännön merkitystä?
Ei mulla ole mitään tahtoa tässä asiassa. Niin paljon muiden suhdekuviot eivät itseäni kiinnosta. Minulle ja miehelleni se tarkoittaa julkista sitoutumista ja näkyvien symbolien kantamista. Jollekin muulle jotain muuta. Ei herätä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä lähtien pitää siis selvittää "kihlaparilta", että milloin on häät tulossa, että tietää onko kyseessä oikea kihlapari vai joku aikuisten sitoutumiskammoisten leikki.
ja mitä teet tiedon saatuasi? Runkkaat kotona kämmeneen?
Oikeasti kihlautuneille saatan antaa esim. lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaukselle ei ole tarvetta. Ilman sormuksiakin osaisi olla vakiintuneessa suhteessa toisen kanssa. Ei sitä byrokratian takia jaksa erikseen killuttimia pitää sormessa.
Kihlaus ei tarkoita sormuksia, vaan lupausta avioliitosta. On mahdollista olla kihloissa ilman sen suurempaa numeroa, vaikka salaa.
Kyllä, ja mahdollista olla kihloissa myös ilman avioaietta.
Miksi olla silloin kihloissa, jos kyse ei ole sormuksesta? Yhdessä voi olla ilman kihlaustakin. Kihlaus ilman avioliittoa on täysin tyhmää. Teininä piti luokkasormuksia vaihtaa, että kaikki näki, että me ollaan yhdessä. Aikuisena ei tosiaan tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Siinä tapauksessa ette ole kihloissa. :D
Niin me vaan kuitenkin ollaan. :) Maailma muuttuu, eskoseni.
Ei, ette ole. Joillekin sanoille on olemassa määritelmät. Teillä ei myöskään ole hevosta, vaikka päättäisitte että koiranne on hevonen.
Ja ajan myötä sanat ja merkitykset muuttuvat.
Jotkut sanat on ihan virallisesti määritelty laissa.
Mutta kerrohan, mitä kihlauksen haluaisit tarkoittavan? Sitä että on sormus sormessa? Ja kihlauksella ei ole mitään käytännön merkitystä?
Ei mulla ole mitään tahtoa tässä asiassa. Niin paljon muiden suhdekuviot eivät itseäni kiinnosta. Minulle ja miehelleni se tarkoittaa julkista sitoutumista ja näkyvien symbolien kantamista. Jollekin muulle jotain muuta. Ei herätä tunteita.
Jos ei herätä tunteita, miksi kihlautua? Teidän täytyy näyttää sormuksin, että olette sitoutuneet? 😂
Juridisesti kihlautuminen tarkoittaa sitä, että kaksi henkilöä ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään (avioliittolain 1 §).
Joillakin ilmauksilla on oikeuskielessä eri merkitys kuin yleiskielessä. Niin ei kuitenkaan ole tässä, vaan kihlaus tarkoittaa yleiskielessäkin kahden henkilön välistä sopimusta avioliittoon menemisestä (Kielitoimiston sanakirja, s.v. kihlaus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Siinä tapauksessa ette ole kihloissa. :D
Niin me vaan kuitenkin ollaan. :) Maailma muuttuu, eskoseni.
Ei, ette ole. Joillekin sanoille on olemassa määritelmät. Teillä ei myöskään ole hevosta, vaikka päättäisitte että koiranne on hevonen.
Ja ajan myötä sanat ja merkitykset muuttuvat.
Jotkut sanat on ihan virallisesti määritelty laissa.
Mutta kerrohan, mitä kihlauksen haluaisit tarkoittavan? Sitä että on sormus sormessa? Ja kihlauksella ei ole mitään käytännön merkitystä?
Ei mulla ole mitään tahtoa tässä asiassa. Niin paljon muiden suhdekuviot eivät itseäni kiinnosta. Minulle ja miehelleni se tarkoittaa julkista sitoutumista ja näkyvien symbolien kantamista. Jollekin muulle jotain muuta. Ei herätä tunteita.
Sama meillä. Sormukset nimettömissä, mutta enemmän tarkoittaa myös meillä sitoutumista toiseen tositarkoituksella. Tapasimme sen verran "vanhoina", ettei ole pakko enää kokea avioliittoa, mutta ei se poissuljettukaan ole. Nyt näin, olemme tosi rakastuneita ja haluamme näyttää sen, että olemme toistemme kanssa vakavissamme.
Tuossahan ei ole mitään järkeä. Olemme kihloissa (=avioliittolupaus) ilman aietta mennä naimisiin. Ovatko sen verran kypsässä iässä, että ovat jo höperöityneet?