Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Hehheh, oletko noin epävarma omasta suhteestasi. Eiköhän se selviä muillekin viimeistään hääpäivänä. Voi jessus ihmiset on kyllä typeriä!
Nimenomaan en ole epävarma suhteestani, vaan päinvastoin. Juuri siksi en haluaisi että lapselliset ihmiset käyttävät sanaa, joka tarkoittaa naimisiin menon lupausta, leikkimielisesti ja kevyesti jos eivät aio mennä naimisiin. Tämä on hyvin epäkunnioittavaa niitä kohtaan, jotka ihan oikeasti kunnioittavat kihlausta, eli lupausta avioliitosta.
Kuulutko johonkin uskonnolliseen lahkoon? Mielipiteesi vähän vaikuttaa siltä. Annetaan aikuisten ihmisten olla semmoisia kun on ja tehdä miten haluaa. Ei kai se meiltä muilta ole pois. Ja millä oikeudella haukut muita typeriksi. Ei ole hirveän "sensitiivistä" .
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Herran tähden. :D Kannattaa muistaa, että suurimmalle osalle elämäsi ihmisistä sinun ja miehesi avioliitto (tai avioliittoaikeet) ovat herttaisen yhdentekeviä. Teet siis itsestäsi aivan täyden pellen, kun alat kihlauduttuasi mesoamaan kuulijoille että kyllä me mennään naimisiin, ihan oikeasti ollaan menossa!
Ketään ei kiinnosta. No, vanhempianne ehkä, ja niitä suvun kaikkein vanhoillisimpia tätiä ja setiä. Kun sinulle on niin tärkeää mitä muut kihlautumisestasi ajattelevat. Suurin osa ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Hehheh, oletko noin epävarma omasta suhteestasi. Eiköhän se selviä muillekin viimeistään hääpäivänä. Voi jessus ihmiset on kyllä typeriä!
Nimenomaan en ole epävarma suhteestani, vaan päinvastoin. Juuri siksi en haluaisi että lapselliset ihmiset käyttävät sanaa, joka tarkoittaa naimisiin menon lupausta, leikkimielisesti ja kevyesti jos eivät aio mennä naimisiin. Tämä on hyvin epäkunnioittavaa niitä kohtaan, jotka ihan oikeasti kunnioittavat kihlausta, eli lupausta avioliitosta.
Kuulutko johonkin uskonnolliseen lahkoon? Mielipiteesi vähän vaikuttaa siltä. Annetaan aikuisten ihmisten olla semmoisia kun on ja tehdä miten haluaa. Ei kai se meiltä muilta ole pois. Ja millä oikeudella haukut muita typeriksi. Ei ole hirveän "sensitiivistä" .
Keskustelukumppanisi taitaa olla niitä ihmisiä, jotka tasa-arvoisen avioliitomahdollisuuden toteutumisen aikoihin kokivat ikäväksi sen, että joutuisivat itse aina puolisostaan puhuessaan täsmentämään, että ovat naimisissa nimenomaan vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Mutta miksi juuri sana "kihloissa"?
Mun vanhemmat on olleet kihloissa yli kolkyt vuotta. Eivät koskaan ikinä halua naimisiin, mutta kihlaus siihen aikaan kuulemma kuului asiaan.
Vanhempani menivät kihloihin, kun äiti sai tietää odottavansa heidän ensimmäistä lastaan eli minua. Nyt 21 vuotta jälkeenpäin ovat vieläkin kihloissa.
Me ollaan sovittu, että mennään naimisiin parin vuoden sisään.
Sormusta ei ole eikä tule, ei edes naimisiinmenon jälkeen.
Ollaanko me kihloissa?
En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on olleet kihloissa yli kolkyt vuotta. Eivät koskaan ikinä halua naimisiin, mutta kihlaus siihen aikaan kuulemma kuului asiaan.
Eivät he ole olleet kihloissa. He teeskentelevät olevansa kihloissa.
Ilmeisesti nuorisolla on sellainen käsitys, että kihloissa oleminen on jonkinlainen kevytavioliitto: ollaan olevinaan, muttei mitään sitovaa kuitenkaan.
Samalla logiikalla muuten ehdollinen tuomio on "valtion kihlat". Ja niin se "tammikuun kihlauskin" osoittautui lopulta pelkäksi puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on olleet kihloissa yli kolkyt vuotta. Eivät koskaan ikinä halua naimisiin, mutta kihlaus siihen aikaan kuulemma kuului asiaan.
Eivät he ole olleet kihloissa. He teeskentelevät olevansa kihloissa.
Ilmeisesti nuorisolla on sellainen käsitys, että kihloissa oleminen on jonkinlainen kevytavioliitto: ollaan olevinaan, muttei mitään sitovaa kuitenkaan.
Samalla logiikalla muuten ehdollinen tuomio on "valtion kihlat". Ja niin se "tammikuun kihlauskin" osoittautui lopulta pelkäksi puheeksi.
Mun isoäiti oli kihloissa päälle 30 vuotta, naimisiin menivät hänen ollessaan 72-vuotias.
Ehkä tämä toinenkin pari lakisyistä muuttaa mielen vanhuksina.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu, että mennään naimisiin parin vuoden sisään.
Sormusta ei ole eikä tule, ei edes naimisiinmenon jälkeen.
Ollaanko me kihloissa?
En tiedä.
Olette kihloissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu, että mennään naimisiin parin vuoden sisään.
Sormusta ei ole eikä tule, ei edes naimisiinmenon jälkeen.
Ollaanko me kihloissa?
En tiedä.
Olette kihloissa
Niin kai sitten.
Näen koko homman kyllä ihan turhana ja emme kyllä aio vaikka perheille kertoa, että hei nyt ollaan kihloissa 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Hehheh, oletko noin epävarma omasta suhteestasi. Eiköhän se selviä muillekin viimeistään hääpäivänä. Voi jessus ihmiset on kyllä typeriä!
Nimenomaan en ole epävarma suhteestani, vaan päinvastoin. Juuri siksi en haluaisi että lapselliset ihmiset käyttävät sanaa, joka tarkoittaa naimisiin menon lupausta, leikkimielisesti ja kevyesti jos eivät aio mennä naimisiin. Tämä on hyvin epäkunnioittavaa niitä kohtaan, jotka ihan oikeasti kunnioittavat kihlausta, eli lupausta avioliitosta.
Kuulutko johonkin uskonnolliseen lahkoon? Mielipiteesi vähän vaikuttaa siltä. Annetaan aikuisten ihmisten olla semmoisia kun on ja tehdä miten haluaa. Ei kai se meiltä muilta ole pois. Ja millä oikeudella haukut muita typeriksi. Ei ole hirveän "sensitiivistä" .
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. En kuulu lahkoon, vaan olen tavallinen ihminen joka ei keksi omia sanojaan, koska se on söpöä ja ihkua.
Tapansa kullakin kirjoitti:
Ei kihloihin tarvi tänä päivänä mennä. Voi mennä suoraan naimisiin, niinkuin me tehtiin. Oltiin seurusteltu puoli vuotta, kun todettiin että eiköhän tämä ollut tässä. Molemmilla taustalla monenlaisia suhteita ja käänteitä, molemmat huomattiin että nyt natsasi for good.
Sillä hetkellä kun sovitte että mennään naimisiin te kihlauduitte.
Suomessa kestää pari viikkoa kuulutusten hankkimiseen.
Suomi ei ole mikään elokuvien Las Vegas. Eikä,Las Vegasissakaan voi mennä vihille ellei ensin varaa aikaa. Eli käytännössä vähintään muutaman hetken pari on kihloissa. Paperitkin pitää liitosta virallisesti nimittäin laatia.
Vierailija kirjoitti:
Tapansa kullakin kirjoitti:
Ei kihloihin tarvi tänä päivänä mennä. Voi mennä suoraan naimisiin, niinkuin me tehtiin. Oltiin seurusteltu puoli vuotta, kun todettiin että eiköhän tämä ollut tässä. Molemmilla taustalla monenlaisia suhteita ja käänteitä, molemmat huomattiin että nyt natsasi for good.
Sillä hetkellä kun sovitte että mennään naimisiin te kihlauduitte.
Suomessa kestää pari viikkoa kuulutusten hankkimiseen.Suomi ei ole mikään elokuvien Las Vegas. Eikä,Las Vegasissakaan voi mennä vihille ellei ensin varaa aikaa. Eli käytännössä vähintään muutaman hetken pari on kihloissa. Paperitkin pitää liitosta virallisesti nimittäin laatia.
Ai ihminen ei voi itse päättää asiasta?
Pakkokihlat?
Mun mielestä nykypäivänä se on ihmisten oma asia, ei tarvitse olla kihloissa.
Me ollaan päätetty, että mennään ehkä tässä joskus naimisiin ja varmaan pari viikkoa ennen varataan se maistraatti. Millon me ollaan sitten menty kihloihin? No eipä missään vaiheessa.
En ole koskaan tajunnut miksi mennään kihloihin ja ei aiettakaan mennä avioliittoon.
Onko se sitä, että " omistaa toisensa" sormuksella ja viestii sillä " omistamista". En keksi muuta.
Minun teini-iän tyttöystäväni olisi aikoinaan halunnut kovasti kanssani kihloihin. En silti tiedä miten vakava ajatus avioliitosta hänellä silloin oli.
Rankka elämä sinulla.