Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Rikoimme saviruukun mökkilaiturillamme auringonlaskun aikaan. Vaihdoimme sormukset. Lähimmät ystävät olivat läsnä. Emme ole naimisissa, olemme ikikihloissa.
Ja noi terminologithan mielipiteineen saavat puolestamme ohan mihin läpeen haluavat, varmaan riittävä rangaistus tuosta nillittämisen tarpeesta on se, että joutuvat elämään ittensä kanssa joka päivä😂
Mekin mentiin kihloihin kyllä aikeissa mennä ehkä naimisiinkin mutta ajat muuttuu ja ei oo menty. Edelleen yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Tiedä sitten mutta minulla ei ole edes sitä sormusta vaikka olen kihloissa
Ai onko muka tyyppejä, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, eivät ole hankkineet sormusta vasempaan nimittömään mutta silti väittävät olevansa kihloissa?
Vierailija kirjoitti:
Rikoimme saviruukun mökkilaiturillamme auringonlaskun aikaan. Vaihdoimme sormukset. Lähimmät ystävät olivat läsnä. Emme ole naimisissa, olemme ikikihloissa.
Ja noi terminologithan mielipiteineen saavat puolestamme ohan mihin läpeen haluavat, varmaan riittävä rangaistus tuosta nillittämisen tarpeesta on se, että joutuvat elämään ittensä kanssa joka päivä😂
Ihanan romanttista ♥️
Ja oikeassa olet tuossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Tiedä sitten mutta minulla ei ole edes sitä sormusta vaikka olen kihloissa
Ai onko muka tyyppejä, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, eivät ole hankkineet sormusta vasempaan nimittömään mutta silti väittävät olevansa kihloissa?
Oli mulla mutten enää harrasteen vuoksi käytä sitä. Mielestäni se ei muuta mitään suhteemme tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Rikoimme saviruukun mökkilaiturillamme auringonlaskun aikaan. Vaihdoimme sormukset. Lähimmät ystävät olivat läsnä. Emme ole naimisissa, olemme ikikihloissa.
Ja noi terminologithan mielipiteineen saavat puolestamme ohan mihin läpeen haluavat, varmaan riittävä rangaistus tuosta nillittämisen tarpeesta on se, että joutuvat elämään ittensä kanssa joka päivä😂
ikikihloissa ♥️ ton termin voisin ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaparien pitäisi olla otettuja siitä että joku haluaa lainata heidän termiään.
Kuluuko se termi jotenkin käytöstä?
Ehkäpä se termi voikin siitä rikastua. Se on vaan sana. Miksi ottaa niin vakavasti se?Tässä tapauksessa ei rikastu vaan menettää merkityksensä.
Palaa termin kanssa... edelleen.
Tuo ikikihla on aika hyvä. Kertoo että on tarkoitus oikeasti sitoutua, mutta kuitenkaan ei ole kyse virallisista kihloista, eli sopimuksesta solmia avioliitto vaan kihloissa ollaan ikuisesti. Minusta ihan romanttinen ja kiva termi.
Muita vaihtoehtoa on seurustelu tai jos asutaan yhdessä, avoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Tiedä sitten mutta minulla ei ole edes sitä sormusta vaikka olen kihloissa
Ai onko muka tyyppejä, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, eivät ole hankkineet sormusta vasempaan nimittömään mutta silti väittävät olevansa kihloissa?
Oli mulla mutten enää harrasteen vuoksi käytä sitä. Mielestäni se ei muuta mitään suhteemme tilassa.
On maailmassa monta, ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa ♥️🧸
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että täältä kautta saatte mitään termiä viralliseksi.
No mutta yrittäkää ihmeessä.Kunnes sellainen virallinen termi on minun "välitilalleni" olemassa, kutsun sitä kihlaukseksi.
Jään siis odottamaan.kihloissa ollaan se aika naimisiinmenosta sopimisen ja naimisiinmenon välillä. Mikään välitila joka ei täytä tuota määritelmää ei ole kihlaus.
-
"kihloissa ollaan se aika naimisiinmenosta sopimisen ja naimisiinmenon välillä. Mikään välitila joka ei täytä tuota määritelmää ei ole kihlaus."
-
Mielestäni tuo on sadoista vastauksista selvin ja täydellisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin kihloissa 9 vuotta. Sovimme, että se on romanttinen ele, ei lupaus mistään.
-
-Miksiköhän ihmeessä luulit ja arvelit olleesi tuolloin kihloissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että täältä kautta saatte mitään termiä viralliseksi.
No mutta yrittäkää ihmeessä.Kunnes sellainen virallinen termi on minun "välitilalleni" olemassa, kutsun sitä kihlaukseksi.
Jään siis odottamaan.kihloissa ollaan se aika naimisiinmenosta sopimisen ja naimisiinmenon välillä. Mikään välitila joka ei täytä tuota määritelmää ei ole kihlaus.
-
"kihloissa ollaan se aika naimisiinmenosta sopimisen ja naimisiinmenon välillä. Mikään välitila joka ei täytä tuota määritelmää ei ole kihlaus."
-
Mielestäni tuo on sadoista vastauksista selvin ja täydellisin.
Nyt se on ikikihlaus ♥️♥️♥️♥️♥️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Tiedä sitten mutta minulla ei ole edes sitä sormusta vaikka olen kihloissa
Ai onko muka tyyppejä, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, eivät ole hankkineet sormusta vasempaan nimittömään mutta silti väittävät olevansa kihloissa?
Oli mulla mutten enää harrasteen vuoksi käytä sitä. Mielestäni se ei muuta mitään suhteemme tilassa.
On maailmassa monta, ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa ♥️🧸
Ihku mutta niin todella on.. oikun tuli mieleen lapsuus tästä. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on sama kuin sanoisi itseään kristityksi uskovaiseksi ja pitäisi ristiä kaulassa, mutta ei missään nimessä usko Raamatun Jumalaan tai Jeesukseen. Kerrassaan järjetöntä.
Ja tämä joka kyseli, mitä laissa sanotaan kihlaparista, joka ei aio mennä naimisiin, niin lain näkökulmasta tuollaista paria ei ole olemassakaan, koska kihlauksen merkitys on se, että ihmisellä on vahva aikomus mennä kihlattunsa kanssa naimisiin. Kihlapari, jolla ei ole aikomustakaan solmia avioliittoa, on paradoksi, koska kihlaus tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että aiotaan mennä naimisiin.
-Ateisti
Kyse onkin siitä, että et mitenkään pysty todistamaan mitä aikeita ihmisillä on. Siksi kihlapariksi itseään kutsuva sitä on, kunnes pystytään toisin todistamaan. Eikä siihen riitä av-mamman todistus. Totuus satuttaa, tiedän.
Joo, mutta itse ainakin olen usein kuullut lauseen "mentiin kihloihin, mutta naimisiin ei aiota" tai jonkun muun version vastaavalla sisällöllä. Silloin on aika selvää, ettei olla kihloissa sanan varsinaisessa merkityksessä.
Ai, mun mielestä siinä on selvää vain, että et pysty ymmärtämään maailman muuttumista. Mutta oletettavasti osaat pitää turpas kiinni, niin et nolaa itseäs =)
Oho menipä sulla tunteisiin. Onhan se nyt selvää, että ei olla kihloissa, jos naimisiin menosta ei ole sovittu. Mikä siinä kihloissa olossa on niin hienoa, että pitää olla juurikin "kihloissa", vaikka oman parisuhteen tilanne ei täytä kihloissa olon määritelmää?
En luonnollisestikaan voi puhua, kuin omasta puolestani, mutta kihlautuminen oli meille merkki siitä, että suhde on vakavoitunut (vaikkakin asuttiin jo yhdessä) ja välitetään/rakastetaan toisiamme syvästi. Eli hyvinkin sen tilanne täytti kihloissa olon määritelmän, mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan.
-
Ei täyttänyt. Kihloissa olon määritelmä täyttyy silloin, kun on sovittu avioliiton solmimisesta. Aikaisemmin keskutelussa joku jo sanoikin, että hämmästyttävän moni luulee virheellisesti olevansa kihloissa.
Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin.
-
"Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin."
??
...varmaankin kykenet tuosta rummuttamasta fiktiosta antamaan muutaman reaaliesimerkin, ettei jää ihan puskistahuuteluksi??
Ei tästäkään oo jankutettu kun vasta kymmeniä sivuja. Ei rusinoita pullasta, lue ketju!
-
??
Nähdäkseni selkeään kysymykseen ei ole tullut kuin vältteleviä vastauksia. Samoin yrityksiä kääntää keskustelua toisarvoisiin seikkoihin. Esimerkiksi edellä.
-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on sama kuin sanoisi itseään kristityksi uskovaiseksi ja pitäisi ristiä kaulassa, mutta ei missään nimessä usko Raamatun Jumalaan tai Jeesukseen. Kerrassaan järjetöntä.
Ja tämä joka kyseli, mitä laissa sanotaan kihlaparista, joka ei aio mennä naimisiin, niin lain näkökulmasta tuollaista paria ei ole olemassakaan, koska kihlauksen merkitys on se, että ihmisellä on vahva aikomus mennä kihlattunsa kanssa naimisiin. Kihlapari, jolla ei ole aikomustakaan solmia avioliittoa, on paradoksi, koska kihlaus tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että aiotaan mennä naimisiin.
-Ateisti
Kyse onkin siitä, että et mitenkään pysty todistamaan mitä aikeita ihmisillä on. Siksi kihlapariksi itseään kutsuva sitä on, kunnes pystytään toisin todistamaan. Eikä siihen riitä av-mamman todistus. Totuus satuttaa, tiedän.
Joo, mutta itse ainakin olen usein kuullut lauseen "mentiin kihloihin, mutta naimisiin ei aiota" tai jonkun muun version vastaavalla sisällöllä. Silloin on aika selvää, ettei olla kihloissa sanan varsinaisessa merkityksessä.
Ai, mun mielestä siinä on selvää vain, että et pysty ymmärtämään maailman muuttumista. Mutta oletettavasti osaat pitää turpas kiinni, niin et nolaa itseäs =)
Oho menipä sulla tunteisiin. Onhan se nyt selvää, että ei olla kihloissa, jos naimisiin menosta ei ole sovittu. Mikä siinä kihloissa olossa on niin hienoa, että pitää olla juurikin "kihloissa", vaikka oman parisuhteen tilanne ei täytä kihloissa olon määritelmää?
En luonnollisestikaan voi puhua, kuin omasta puolestani, mutta kihlautuminen oli meille merkki siitä, että suhde on vakavoitunut (vaikkakin asuttiin jo yhdessä) ja välitetään/rakastetaan toisiamme syvästi. Eli hyvinkin sen tilanne täytti kihloissa olon määritelmän, mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan.
-
Ei täyttänyt. Kihloissa olon määritelmä täyttyy silloin, kun on sovittu avioliiton solmimisesta. Aikaisemmin keskutelussa joku jo sanoikin, että hämmästyttävän moni luulee virheellisesti olevansa kihloissa.
Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin.
-
"Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin."
??
...varmaankin kykenet tuosta rummuttamasta fiktiosta antamaan muutaman reaaliesimerkin, ettei jää ihan puskistahuuteluksi??
Ei tästäkään oo jankutettu kun vasta kymmeniä sivuja. Ei rusinoita pullasta, lue ketju!
-
??
Nähdäkseni selkeään kysymykseen ei ole tullut kuin vältteleviä vastauksia. Samoin yrityksiä kääntää keskustelua toisarvoisiin seikkoihin. Esimerkiksi edellä.
-
Mitä nyt hourit? Monta esimerkkiä olet saanut siitä miten ihmiset ovat kihlansa sopineet.
Sinä eräs: voit nyt lopettaa sen vauhkoamisen koska nyt se on ikikihlat! 😁
-
Mummoni, 87 vuotias, leski siis jo, tapasi vanhainkodissa yhden miehen.
Rakastuivat ja menivät kihloihin. Ja joo ei naimisiin enää 😁
Haluat sen heiltä riistää?
-
Vierailija kirjoitti:
-
Mummoni, 87 vuotias, leski siis jo, tapasi vanhainkodissa yhden miehen.
Rakastuivat ja menivät kihloihin. Ja joo ei naimisiin enää 😁
Haluat sen heiltä riistää?-
Miten romanttista, ja minä en todellakaan olisi niin julma. Onnea heille xxx
Sepä se kun kihlat ei mihinkään sido laillisessa mielessä. Siksi se onkin oiva keino sitoutua ilman sitä avioliittoa.
Mulle on aivan yks lysti miten se termi on määritelty. Virallinen taho ei päätä sitä miten noudatan heidän määritelmäänsä tai en noudata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on sama kuin sanoisi itseään kristityksi uskovaiseksi ja pitäisi ristiä kaulassa, mutta ei missään nimessä usko Raamatun Jumalaan tai Jeesukseen. Kerrassaan järjetöntä.
Ja tämä joka kyseli, mitä laissa sanotaan kihlaparista, joka ei aio mennä naimisiin, niin lain näkökulmasta tuollaista paria ei ole olemassakaan, koska kihlauksen merkitys on se, että ihmisellä on vahva aikomus mennä kihlattunsa kanssa naimisiin. Kihlapari, jolla ei ole aikomustakaan solmia avioliittoa, on paradoksi, koska kihlaus tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että aiotaan mennä naimisiin.
-Ateisti
Kyse onkin siitä, että et mitenkään pysty todistamaan mitä aikeita ihmisillä on. Siksi kihlapariksi itseään kutsuva sitä on, kunnes pystytään toisin todistamaan. Eikä siihen riitä av-mamman todistus. Totuus satuttaa, tiedän.
Joo, mutta itse ainakin olen usein kuullut lauseen "mentiin kihloihin, mutta naimisiin ei aiota" tai jonkun muun version vastaavalla sisällöllä. Silloin on aika selvää, ettei olla kihloissa sanan varsinaisessa merkityksessä.
Ai, mun mielestä siinä on selvää vain, että et pysty ymmärtämään maailman muuttumista. Mutta oletettavasti osaat pitää turpas kiinni, niin et nolaa itseäs =)
Oho menipä sulla tunteisiin. Onhan se nyt selvää, että ei olla kihloissa, jos naimisiin menosta ei ole sovittu. Mikä siinä kihloissa olossa on niin hienoa, että pitää olla juurikin "kihloissa", vaikka oman parisuhteen tilanne ei täytä kihloissa olon määritelmää?
En luonnollisestikaan voi puhua, kuin omasta puolestani, mutta kihlautuminen oli meille merkki siitä, että suhde on vakavoitunut (vaikkakin asuttiin jo yhdessä) ja välitetään/rakastetaan toisiamme syvästi. Eli hyvinkin sen tilanne täytti kihloissa olon määritelmän, mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan.
-
Ei täyttänyt. Kihloissa olon määritelmä täyttyy silloin, kun on sovittu avioliiton solmimisesta. Aikaisemmin keskutelussa joku jo sanoikin, että hämmästyttävän moni luulee virheellisesti olevansa kihloissa.
Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin.
-
"Ja edelleen siitä on voitu sopia monin eri keinoin."
??
...varmaankin kykenet tuosta rummuttamasta fiktiosta antamaan muutaman reaaliesimerkin, ettei jää ihan puskistahuuteluksi??
Ei tästäkään oo jankutettu kun vasta kymmeniä sivuja. Ei rusinoita pullasta, lue ketju!
-
??
Nähdäkseni selkeään kysymykseen ei ole tullut kuin vältteleviä vastauksia. Samoin yrityksiä kääntää keskustelua toisarvoisiin seikkoihin. Esimerkiksi edellä.
-
Mitä nyt hourit? Monta esimerkkiä olet saanut siitä miten ihmiset ovat kihlansa sopineet.
-
"Monta esimerkkiä olet saanut siitä miten ihmiset ovat kihlansa sopineet."
-
En ensimmäåistäkään pl. tuo perinteinen: Ei ole kuin yksi tapa sopia kihloista ja se on sopia avioliiton solmimisesta.
-
-Juuri siksi kysyn niitä rummuttamiasi "muita" (?) tapoja. Ensimmäistäkään ei siis ole vielä kerrottu. Lienee selviö jokaiselle lukijalle jo, ettei kakkukahvien tarjoaminen ja korujen ostaminen kai porsliinivaasin rikkominen uimarannalle sitä ole.
Mahtavaa 😄