Jos olet taloudellisesti heikoilla, mikä muu kuin raha auttaisi sinua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen avustanut vähävaraisia sosiaalisen median kautta jo yli 10 vuotta. Oleellisia asioita avustamisessa on kolme. Ensimmäinen: onko realistista olettaa, että tulot nousevat jossain vaiheessa. Toinen: onko realistista odottaa, että menot pienevetä jossain vaiheessa. Kolmas: onko henkilö riittävän motivoitunut saamaan raha-asiansa kuntoon. 

Tuo eka kohta toteutuu esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla. Tietenkin on mahdollista, että valmistumisen jälkeen ei työllistykään. Ja vastaavasti se ei toteudu esim työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kohdalla. Toka kohta taas toteutuu niiden kohdalla, joilla velkojen määrä on pieni tai joilla on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Kolmas kohta taas toteutuu yleensä silloin, kun köyhyyden voi olettaa kestävän vain kohtuullisen lyhyen aikaa. Mitä lyhyempi aika, sen motivoituneempi. 

Olen aika usein avustanut nimenomaan opiskelijoita. Ruoka-avun muodossa ja joskus maksanut heidän laskujaan (esim eläinlääkärilaskun). Olen avustanut myös eronneita, jotka muuton vuoksi ovat joutuneet tilapäisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Yleensä heitäkin ruoka-avun muodossa eli ostanut esim pakastimen ja kaapit täyteen ruokaa. Näin ovat selvinneet kriittisen ensimmäisen kuukauden. 

Kiitos! :)

Ehdotan, että avustat myös pitkistä syöpähoidoista selvinneitä. Tulot romahtavat ja kulut nousevat useiden sairaala- ja lääkärikäyntien sekä lääkkeiden vuoksi. 

Ap kiittää ehdotuksesta ja muistuttaa, että korkeat terveydenhoitokulut oikeuttavat joissain tapauksissa saamaan verotuksessa huojennuksia, tästä kannattaa informoida eteenpäin. Ja sama kysymys kuin edellisille vastaajille, mitä kautta voisin löytää nämä avustettavat?

Minulla on rahapula. Olen lomautettuna ja rahaa ei oikein ole. Tarvitsisin kengät, jotka ei aiheuta minulle kipuja lonkkiin ja ne kengät maksaa halvimmillaan 240 euroa. Edelliset melkein samanlaiset menivät rikki. Olen 57-vuotias.

Voisitte tukkia elämänhallintakoulutuksia aina köyhille ehdottelevien urpojen suut. Auttaisi kummasti. T:lapsena jo sairastunut, olisi kiva nähdä sinutkin hallitsemassa elämääsi korteillani jotka sain...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen avustanut vähävaraisia sosiaalisen median kautta jo yli 10 vuotta. Oleellisia asioita avustamisessa on kolme. Ensimmäinen: onko realistista olettaa, että tulot nousevat jossain vaiheessa. Toinen: onko realistista odottaa, että menot pienevetä jossain vaiheessa. Kolmas: onko henkilö riittävän motivoitunut saamaan raha-asiansa kuntoon. 

Tuo eka kohta toteutuu esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla. Tietenkin on mahdollista, että valmistumisen jälkeen ei työllistykään. Ja vastaavasti se ei toteudu esim työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kohdalla. Toka kohta taas toteutuu niiden kohdalla, joilla velkojen määrä on pieni tai joilla on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Kolmas kohta taas toteutuu yleensä silloin, kun köyhyyden voi olettaa kestävän vain kohtuullisen lyhyen aikaa. Mitä lyhyempi aika, sen motivoituneempi. 

Olen aika usein avustanut nimenomaan opiskelijoita. Ruoka-avun muodossa ja joskus maksanut heidän laskujaan (esim eläinlääkärilaskun). Olen avustanut myös eronneita, jotka muuton vuoksi ovat joutuneet tilapäisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Yleensä heitäkin ruoka-avun muodossa eli ostanut esim pakastimen ja kaapit täyteen ruokaa. Näin ovat selvinneet kriittisen ensimmäisen kuukauden. 

Kiitos! :)

Ehdotan, että avustat myös pitkistä syöpähoidoista selvinneitä. Tulot romahtavat ja kulut nousevat useiden sairaala- ja lääkärikäyntien sekä lääkkeiden vuoksi. 

Juu, siis tuollaiset henkilöt ovat just sellaisia, joita auttamalla he pääsevät pahimman rahapulan ylitse ja pystyvät palamaan takaisin normaaliin elämäänsä. 

Olen kyllä antanut ihan rahaakin sellaisille ihmisillekin, joilla elämänhallinta on hukassa eikä toivoakaan paremmasta. Mutta en kutsu sitä auttamiseksi vaan ilahduttamiseksi. Asun pääkaupunkiseudulla ja yks kerta annoin satasen eräälle lähikuppilan kanta-asiakkaalle. Olin ihan varma, että koko raha menee alkoholiin. Olin positiivisesti yllättynyt, kun hän seuraavana päivänä tuli mua lähikaupan ovella vastaan ja näin, että läpinäkyvässä hedelmäpussissa oli appelsiineja ja banaaneja. Eli ainakin osan rahasta käytti myös ruokaan. 

Ap vastaa, tämähän voisi olla hyvä juttu. Ostaa valmiiksi niitä hedelmiä, ja viedä työttömien yhdistykselle. Mitä mieltä olette?

Minulle riittäisi hyvä suunnitelma, joka pitää. Ei välttämättä suoraa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siistit vaatteet ja kengät. Nämä ovat todella tarpeellisia, ja nostaa kumman paljon ihmisarvoa, kun ei tarvitse Kassi-Almana ihmistenilmoilla liikkua. Valitettavasti vain kun rahat ovat vähissä, on miljoona muutakin tärkeämpää menoerää kuin vaatteet, joten niistä täytyy sitten tinkiä.

Ap kiittää neuvosta ja kysyy, olisiko alentavaa saada lahjakortti esim. paikalliselle kirpparille, josta voisi hankkia ainakin ne siistit vaatteet? Kenkiä ei ole kai helppo löytää kirppareilta. Mitä kautta löytäisin nämä ihmiset? Jos menen kysymään rikkinäisiin tai nuhruisiin pukeutuneelta, saattaisin saada nenääni? 

E ole tuo, jolta kysyit enkä edes varsinaisesti vastaa esittämääsi kysymykseenkään. Olen asunut samassa lähiössä jo kauan. Tunnen suurimman osan lähiön asukkaista ainakin ulkonäöltä. Pienessä lähikaupassa käy aika usein noin kolmekymppinen mies. Habituksen ja käytöksen (jähmeys, hidastuneet liikkeet jne)  perusteella oletin, että hänellä on jokin mielialalääkitys (olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja). Monet kerrat näin hänet kaupassa. Katseli tuotteita ja selvästi vertaili hintoja. Tajusin, että hän joutuu miettimään, mitä ruokaa ostaisi itselleen. Ei siis voinut kulkea kaupassa kuten minä, joka vaan napsin hyllyistä tarvitsemiani tuotteita ostoskärryihin. 

Pitkään mietin, pitäisikö lähteä seuraamaan tätä itseäni puolet nuorempaa miestä ja katsoa, missä hän asuu. Jotta voisin myöhemmin käydä tiputtamassa ruokakaupan lahjakortin hänen postiluukustaan. Jos olisin kaupassa tai tuolla kadulla tarjonnut hänelle apuani, se olisi ollut varmasti hänelle sekä noloa että kiusallista. Lähikaupan myyjät oli kuitenkin tulleet mullekin tutuiksi ja kerran kysyin myyjiltä, tietävätkö he henkilön, jonka heille kuvailin. Sanoivat tietävänsä. Ostin 100€ K-ketjun lahjakortin ja sanoin myyjille, että kun tämä mies seuraavan kerran tulee ostoksille, antavat kassalla lahjakortin miehelle. Kauppiaankin mielestä asia oli ok. Lahjakortin saatuaan mies oli ensin kysynyt, onko hän jossain piilokameraohjelmassa, mutta kun myyjät olivat sanoneet, että ei ole vaan miehellä kävi arpaonni, mies oli ollut iloinen hyvästä tuuristaan ja  saamastaan lahjakortista. 

Joskus toisesta ihmisestä huomaa avuntarpeen, useimmiten ei. Mutta vaikka huomaisikin, auttaminen on vaikeaa, jos apua ei pyydetä. Ihan siis siksi, että ei halua asettaa toista kiusalliseen tilanteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Takaamalla hänelle omaa omaisuuttasi vastaan pankkilainan, jolla hän pystyy kerralla maksamaan pois kaikki vuokrarästinsä, osamaksunsa ja pikavippinsä. Sen jälkeen voit vain toivoa parasta, että hän selviytyy maksusuunnitelmastaan eikä sinulta mene oma asunto alta.

Yhtä kaveriani autettiin näin. Hän jopa sai maksetuksi lainan takaisin pankille. Nyt tuosta on kulunut 6 vuotta ja hän on jos mahdollista vielä aikaisempaa pahemmissa veloissa innostuttuaan shoppailemaan uudelleen kymmenissä eri verkkokaupoissa.

Ap vastaa, tällä kertaa en kiitä neuvosta sillä olen ollut takaajan helvetissä, eli maksanut takaamani lainat. Se johti yksinhuoltajaäitinä seitsemän vuoden velkahelvettiin, josta selvitäkseni jouduin tekemään kolmea työtä. Ja siihen aikaan lainojen korot olivat 15-18%. Annan vastaneuvon, älä koskaan takaa muille kuin omalle lapsellesi lainaa, ja ole valmis maksamaan sekin laina tarvittaessa. 

Meillä on olemassa takuusäätiö, jonka kautta kertomassasi tilanteessa on mahdollista saada järjestelylaina tai takaus sellaiseen. Suosittelen kaikkia ohjaamaan takauspyyntöjä tekevät soittamaan sinne. Muutoin ystäväsi huono taloustilanne voi muuntua suoraan sinun omaksi huonoksi taloustilanteeksesi. Lisäksi lainan takaaja ei välttämättä saa lainan tilanteesta mitään tietoa ennen kuin laina on ollut maksamatta niin kauan, että siihen on kertynyt valtava määrä viivästyskorkoja, kuluja ja se on ulosotossa. Silloin laina voi kaikkine kuluineen olla jo moninkertainen siihen taattuun summaan nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaisi se että asiat ei hajoilisi ympäriltä. Ei ole tarvetta rahalle millä ostaa uutta kun entiset eivät hajoa.

Monestihan tilanne on just tuo. Ei ole varaa ostaa laadukkaampaa ja kestävämpää, koska tilillä ei yksinkertaisesti ole laskujen jälkeen riittävästi rahaa. Syödäkin kun pitäisi. Ja joutuu siis ostamaan halvempaa ja heikkolaatuisempaa. Pidemmän päälle tämä saattaa tulla jopa kalliimmaksi kuin se, jos kerralla olisi voinut hankkia jotain, joka kestää ainakin 10 vuotta. 

Ap kiittää neuvosta ja kysyy, voisitko tarkentaa mitä tarkoitat tällä, vaatteita vai käyttötavaraa, kodinkoneita tms? Vaatteissa ei nykyään mikään hinta tai merkki tai edes kallis hinta takaa laatua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaisi se että asiat ei hajoilisi ympäriltä. Ei ole tarvetta rahalle millä ostaa uutta kun entiset eivät hajoa.

Monestihan tilanne on just tuo. Ei ole varaa ostaa laadukkaampaa ja kestävämpää, koska tilillä ei yksinkertaisesti ole laskujen jälkeen riittävästi rahaa. Syödäkin kun pitäisi. Ja joutuu siis ostamaan halvempaa ja heikkolaatuisempaa. Pidemmän päälle tämä saattaa tulla jopa kalliimmaksi kuin se, jos kerralla olisi voinut hankkia jotain, joka kestää ainakin 10 vuotta. 

Ap kiittää neuvosta ja kysyy, voisitko tarkentaa mitä tarkoitat tällä, vaatteita vai käyttötavaraa, kodinkoneita tms? Vaatteissa ei nykyään mikään hinta tai merkki tai edes kallis hinta takaa laatua. 

Tarkoitan kaikkia manitsemiasi. Kympillä voit saada kävelykengät, jotka kestävät vuoden. Satasella kävelykengät, jotka kestävät yli 10 vuotta. 300 euron talvitakki voi kestää koko lopun elämääsi, mutta 30 euron talvitakki hajoaa viimeistään 3 vuoden päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaisi se että asiat ei hajoilisi ympäriltä. Ei ole tarvetta rahalle millä ostaa uutta kun entiset eivät hajoa.

Monestihan tilanne on just tuo. Ei ole varaa ostaa laadukkaampaa ja kestävämpää, koska tilillä ei yksinkertaisesti ole laskujen jälkeen riittävästi rahaa. Syödäkin kun pitäisi. Ja joutuu siis ostamaan halvempaa ja heikkolaatuisempaa. Pidemmän päälle tämä saattaa tulla jopa kalliimmaksi kuin se, jos kerralla olisi voinut hankkia jotain, joka kestää ainakin 10 vuotta. 

Ap kiittää neuvosta ja kysyy, voisitko tarkentaa mitä tarkoitat tällä, vaatteita vai käyttötavaraa, kodinkoneita tms? Vaatteissa ei nykyään mikään hinta tai merkki tai edes kallis hinta takaa laatua. 

Tarkoitan kaikkia manitsemiasi. Kympillä voit saada kävelykengät, jotka kestävät vuoden. Satasella kävelykengät, jotka kestävät yli 10 vuotta. 300 euron talvitakki voi kestää koko lopun elämääsi, mutta 30 euron talvitakki hajoaa viimeistään 3 vuoden päästä. 

Lisään tähän vielä, että jos vaatteen hinta muodostuu jonkun brändin logosta, jonka kiinalaiset ovat siihen ommelleet, niin sitten huono hankinta. 

Vierailija kirjoitti:

Mikään muu kun raha ei poista juurisyytä, eli rahan puutetta, joten jos et lahjoita rahaa, turha tehdä mitään muutakaan.

Ap kommentoi, että omassa elämässäni tämä ei ole pitänyt paikkaansa ja siksi pyytäisin perustelua tähän vastaukseesi. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kokemusta muutamasta taloudellisesti mustasta vuodesta. En olisi selvinnyt niistä ilman tietoa, että vielä tulee paremmat ajat. Ja tulihan ne :)

Ap kiittää ja kysyy, voitko kertoa miten ne paremmat ajat tulivat? Saitko töitä, menikö sairaus ohi, tuliko perintöä?

Vierailija kirjoitti:

Budjetointi oli hyvä ehdotus.Tietyissä tapauksissa mm. sairaat ja vanhukset voisi kaivata apua ihan vain tukien hakemisessa tai selvityksissä mistä voivat saada apua mihinkin.

Ap kiittää, tämä on hyvä neuvo, tosin itsellä ei ole osaamista näistä tukiasioista. Eli tässähän tuli nyt ainakin yksi osa-aikatyöpaikka osaavalle!

Vierailija kirjoitti:

Ei rahan puutteeseen auta muu kuin raha. Eri asia on, jos on jotain velkaantumista tms, sitten voi niiden järjestämisessä auttaa. Typerää lähtökohtaisesti ajatella, että joku muu värkkääminen auttaisi.

Ap vastaa, nyt ollaan kyllä asian ytimessä. Onko mitään tehtävissä, jos uskot tuohon? Sinuako ei auttaisi mikään seuraavista: työpaikka, ilmainen asunto, ilmaiset ruoat, ilmainen kodinkone jne?

Faith kirjoitti:

Ole myönteinen, kohtelias ja kärsivällinen tuntemattomien kanssa. Luultavasti oletkin sellainen jo.

Jos haluat auttaa konkreettisemmin ja järjestelmällisemmin, niin osallistu järjestötoimintaan jossain vapaaehtoisessa hyväntekeväisyysjärjestössä, sellaisissa kuin SPR, HelsinkiMissio, ruokajakelujärjestöt jne.

Ap kiittää, paikkakunnallani on SPR, mutta nyt koronan vuoksi en ole kelvannut vapaaehtoiseksi. Ruokajakelujärjestö voisi olla mahdollinen, pitää ottaa selvää!

Vierailija kirjoitti:

Työttömien haukkuminen pitäisi lopettaa.

Työttömiä on haukuttu niin paljon että itse alkaa jo olla vahingoniloinen toisten epäonnesta.

Ap vastaa, olet oikeassa, työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Järjestelmässä on perustavaa laatua oleva vika, jonka vuoksi työtä ei vaan riitä kaikille. Olen valmistunut aikanaan työttömäksi ja ryhtynyt yrittäjäksi koska en halunnut että koulutukseni menisi hukkaan. Sekään tie ei sovi kaikille, monestakaan syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kierrätystä ja ruoka-apua joka kuntaan. Semmoisia varastoja, jonne voivat muut ostaa ruokaa ja lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ym. Kun sen tekee helpoksi, niin voi yllättyä iloisesti.

Ap kiittää ehdotuksesta. Paikkakunnallani on ruoka-apu, mutta olisi hyvä idea jos olisi paikka, jonne voisi lahjoittaa vaatteita niin että niitä saisi sieltä ilmaiseksi hakea. Vähän kuin Hope, mutta aikuisille. 

Hammasremontti auttaisi, kun raha on tiukassa niin kaikkea ei-pakollista tulee lykättyä niin pitkälle kuin mahdollista.

Toinen olisi pieni remonttiapu kotiin, toimimattomat valot, sälekaihtimet ja ovenkahvat kuntoon.

Tosin, nämäkin ongelmat ratkeaisivat nopeasti rahalla.

Ja kyllä, käyn töissä, palkka vain on pieni, elämänhallinnasta tai pikavipeistä ei ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kierrätystä ja ruoka-apua joka kuntaan. Semmoisia varastoja, jonne voivat muut ostaa ruokaa ja lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ym. Kun sen tekee helpoksi, niin voi yllättyä iloisesti.

Ap kiittää ehdotuksesta. Paikkakunnallani on ruoka-apu, mutta olisi hyvä idea jos olisi paikka, jonne voisi lahjoittaa vaatteita niin että niitä saisi sieltä ilmaiseksi hakea. Vähän kuin Hope, mutta aikuisille. 

Pelastusarmeija?

Vierailija kirjoitti:

Työttömien haukkuminen pitäisi lopettaa.

Työttömiä on haukuttu niin paljon että itse alkaa jo olla vahingoniloinen toisten epäonnesta.

Silloin viime vuonna, kun korona oli vielä aika uusi juttu ja sen aiheuttamasta työttömyydestä alettiin puhua, huomasin olevani jotenkin helpottunut ja koin jonkinlaista outoa rauhaa vähän aikaa. En ole tästä ylpeä enkä oikeasti halua kenellekään mitään ikävää.

Mutta se johtui varmaan siitä, että ajattelin silloin sen vaikuttavan positiivisesti siihen, miten työttömiin suhtaudutaan. Ajattelin useampien ihmisten alkavan ymmärtämään, että työttömyys ei välttämättä ole oma vika (eikä yleensä olekaan) jne.

Taisivat olla naiiveja ajatuksia, mutta ei ole mukavaa olla vuosia kansakunnan yleisenä sylkykuppina. Se voi teettää kaikenlaisia hassuja ajatuksia ja tuntemuksia.