Oliko rangaistus liian julma 1,5-vuotiaalle?
Mitä mieltä olette: Tänään päiväkodissa lounaalla oli jälkkäriksi jäätelöä. Sääntö kai on, että ensin syödään ruoka ja sitten jälkkäri. Poika kuitenkin huomasi, että jotkut jo söivät jäätelöitään, eikä sitten suostunut enää syömään ruokaansa. En tiedä oliko siihen mennessä syönyt vähän, vai ei yhtään. Seuraamus: ei ruokaa, eikä jälkkäriä. Muut sitten söivät.
Tämä siis hoitajan kertomaa. Olenko vain ylireagoiva herkkis-äiti, kun minusta tuntui tosi pahalta, kun kuulin tästä. En tiedä, tuliko omat lapsuudenmuistot mieleen, vai mikä, mutta ihan kyyneleet kihosivat silmiin kotona, kun ajattelin poikaani katselemassa vierestä, kun toiset söivät jäätelöitään.
Ymmärrän, että säännöt ovat säännöt, mutta onko 1,5-vuotiaalla mitään edellytystä edes ymmärtää vielä tällaista syy-seuraus-suhdetta?? Tilannetta ei toki olisi syntynyt, jos jälkkäriä ei olisi edes näköpiirissä ennenkuin sen aika on. Päiväkodissa tilanne on erilainen, kun jotkut lapset syövät toisia nopeammin, eikä hommaa voi hitaimman mukaan sopeuttaa. Olikohan poikani lähinnä hämmentynyt, vai meniköhän " kasvatus" perille?
Toivon, että tähän viestiin, ei tulisi yhtään " alle 3-vuotiaan paikka on kotona" -viestiä.
Kommentit (79)
noin kaksinkertaisen aikuisten annoksen bolognese-pastaa. Harmillista, että päiväkodin realiteetit ovat mitkä ovat. Ota tai jätä!
Tähän asti olen ollut päivähoidon kannattaja, niin hyvin meilläkin on mennyt näinkin pienen lapsen kanssa...ei itkuisuutta tms. Vieläkin on jätskin panttaamisesta äidillä vähän paha mieli, vaikka on yön yli jo nukuttu.
Ja vielä tarkennusta: kyseessä ei ole erityislapsi, vaan täysin normaaliksi todettu 1,5-vuotias poika. Hieman kärsimätön kyllä luonteeltaan, kuten tapaus osoittaa. Muuten " kypsä" ikäisekseen ;-)!!
ap
Vierailija:
mutta 1,5v. lapsen kognitiivinen kapasiteetti ei riitä ymmärtämään syy-seuraussuhdetta ja " jos et tee sitä, niin et saa tätä" -uhkailusta seuraavaa rangaistusta. 1,5v. toimii kuin Pavlovin koira, sen alkaa tekeen jätskiä mieli, kun se sitä näkee. Päiväkodissa toimittiin lapsen kehitystasoon nähden heikolla tietämyksellä.
Ei 1,5-vuotias pysty ymmärtämään että ei saanut jätskiä siksi että ei syönyt ensin ruokaa... huh, että ammattilaiset voi vaatia noin pieneltä tommosta..
Meillä 1,5-vuotias kotihoidossa ja ymmärtää kyllä jos sanotaan, että ensin ruoka ja sitten jäätelö. Mutta jos minä ja lapsen isä alkaisimme syödä jäätelöä jo ennen kuin lapsi on syönyt ruokansa, niin tilannehan olisi aivan toinen. Siis suorastaan perkeleen epäreilu mun mielestä.
Tiedättekö kuinka kauan siinä kestäisi? Isojen ryhmässä tämä vielä voi onnistua, mutta ei noin pienillä. Tietysti voidaan odottaa, että suurin osa on syönyt ja antaa jäätelöt vasta sitten, mutta ei sellaien lapsi, joka on nälkäinen ja hyvä syömään, jaksa istua pöydässä tuntitolkulla odottamassa hitaiden syömistä. Niin ja niiden nopeiden kanssa on myös päästävä niihin muihin puuhiin, jotta sinne nukkumaankin joskus ehdittäisiin. Päiväkodissa on tehtävä asioita joustavasti eri siirtymätilanteissa. tulee vain kauheaa hälinää ja kaaosta, jos kaikki ovat yhtä aikaa joka paikassa.
meillä alkoi n. 2-vuotiaana ymmärtää ehtoja, joiden perusteella jostain voi jäädä paitsi, jos ei tee niin kuin pitäisi. noin pienenä ei olisi kyllä vielä ymmärtänyt konkreettisesti mitä syyt ja seuraukset ovat.
meillä kotona tuollaisessa tilanteessa olisin sopinut, että esim. kolme lusikallista vielä otetaan ja sitten saa jäätelön mutta ihan oikeasti en olisi ottanut jäätelöä edes esiin ennen kuin molemmat lapset ovat ruokansa syöneet! eikä sitä tarvitsisi päiväkodissakaan tehdä, jos ryhmässä on pieniä lapsia (isot ymmärtävät jo, että jätskin saa omalla vuorolla mutta 1,5 v ei todellakaan ymmärrä).
nyt kun lapset 3+ ja 2+, voi jo antaa toisella etukäteen jälkkärin ja toinen ymmärtää, että saa omansa syötyään mutta aiemmin ei. nyt lapset menivät pph:lle, jolla sellainen periaate, että maistaa pitää aina, jos ei jaksa, ei tarvitse syödä kaikkea. meillä kotona taas periaate, että lautaselle laitetaan ensin hyvin (!) vähän ruokaa, joka pitää syödä ja lisää saa halutessaan.
täsät vanhemmat maksavat, myös siitä jäätelöstä. Henkilökunta ei ole lapsen huoltaja, vaan ainoastaa palkattu hoitaja, joka ei tee lasta koskevia päätöksiä vanhempien ohi. Olet pa maksanut myös siitä jäätelöstä, jolloin lapsellasi on oikeus se saada. Te, jotka puhuitte hyvien tapojen opettelusta, ei todellakaan kuulu hyviin tapoihin aloittaa jälkiruokaa ennen kuin kaikki ovat syöneet (sen minkä nyt syövät) pääruokansa. Yhtä lailla erityiskohtelua saivat nyt vanhemmat lapset, jotka saivat etuajassa omat jäätelönsä. Kerro ap päiväkodissa, että lastsi ei jätetä ilman jälkiruokaa etenkään silloin kun sitä heilutellaan jo nenän edessä.
kuvitelkaa tilanne, jossa n. 12 kpl 1-2-vuotiasta ruokailee.
Joku syö tarmokkaasti itse, jotain autetaan. Joku heittelee ruokaa
enemmän naapurin kuin oman suun suuntaan. Joku on jo nukahtamaisillaan, vaikka onkin tullut ulkoilusta aiemmin sisään,
jotta jaksaisi syödä ennen uniaikaa. Jotkut ovat jo valmiita ja siirtyvät aikuisen kanssa pesulle ja pissalle.
Lisätään tähän yhtälöön vielä jätskien odottelu. Tuloksena kasa sulaneita puikkoja ja itkuisia tenavia.
Onko sitten reilumpaa istuttaa valmiita pöydissä odottelemassa,
kunnes viimeinenkin on lämpimän ruokanasa syönyt? Ymmärtääkö 1,5-vuotias sitten sen, että pitää odottaa, odottaa, odottaa ja samalla pysyä paikallaan?
Ap ajattelle asiaa äidin silmin, se ei aina pelitä realiteettien kanssa,
kun tunteet jylläävät mukana. Päiväkodissa välillä ryhmän etu ohittaa yksilön edun, niin se vain on. Eikä kyse ole kasvattajien tietoisesta julmuudesta.
täysin ulkopuolisena kiistassanne ja usein vielä kanssasi (jo terhi .netistä asti) samoilla linjoilla olevana rupesi ärsyttämään, kun et lue toisten viestejä kunnolla.. ei ko. psykologi suinkaan kertonut itse etsivänsä tietoja googlaamalla, vaan kertoi, ettei todellakaan tarvitse olla maisteri tai viittä vaille valmis sellainen löytääkseen googlella asiallista tietoa kehitysvaiheista...
terveisin VTL
Jos joku saa jotain eri ehdoilla kuin muut, se varmasti huomataan ja alkaa yhteinen kinuaminen. Lisäksi varsinkin pienet lapset syövät niin eri tahtiin (ja se heille suotakoon tietysti), että ruokailu " kotisysteemillä" kestäisi tuhottoman kauan ja nopeimmat kyllästyisivät ja alkaisivat odotellessaan häiriköidä.
Minä uskon, että 1,5-vuotias ymmärtää tilanteen, mutta on vielä niin mielihalujensa vietävissä, ettei oikeasti kykene enää ajattelemaan muuta kuin sitä jäätelöä. Aika vaikea harjoittelutilanne tietysti, mutta vähitellen pitäisi opettaa tätäkin asiaa.
jos pk:n hlökunta ei mielestäsi saa tehdä päätöksiä vanhempien " ylitse" , miten tämä mielestäsi käytännössä toteutetaan?
Kun ei ole kyse kasvatuksen laajemmista linjauksista, vaan yksittäisistä
hetkistä?
( eli kunnes kaikki olisivat valmiita ) ja itkisi sitten väsymystään ja
turhautumistaan?
Ja sitten vielä väsyneempänä pikaisen jätskinsyönnin jälkeen kaikki
12 tenavaa samaan aikaan eteiseen riisumaan, vessaan pesulle ja
potalle istumaan...
Koska ruokailutapahtumaa ei voi venyttää hitaamman mukaan, olisi kohtuullista että erikoisherkku päivänä jälkkärit jaettaisiin vasta kun kaikki ovat syöneet TAI jätskit mentäisiin syömään eritilaan...
Mielestäni 1,5vuotias on liian pieni ymmärtämään miksi toinen saa ja toinen ei. Kolmevuotias on asia erikseen...
hän tosiaan on mielihalujensa vietävissä ja se kuuluu asiaan. se, jonka pitää sopeutua, on päiväkoti, jossa sen ikäisiä on, ei lapsen. ei ole mahdotonta järjestää tilannetta niin, että jätskit syödään samaan aikaan tai eri tilassa tai vaikkapa jonain hetkenä ruokailusta irrallisena. tai sitten pitää antaa periksi sille 1,5 vuotiaalle, joka elää vielä toisenlaisessa maailmassa. kyllä hänkin oppii ajan kanssa mutta noin raa´asti siihen ei tarvitsisi noin pienenä puuttua.
tietää, missä päiväkodeissa Suomessa jäätelöt tuodaan suoraan syöntihetkellä päiväkotiin jäätelöautolla? eräs kun mainitsi, että tuloksena on kasa sulaneita puikkoja, jos odotellaan hitaampia....eiköhän jokaisesta jäätelöä tarjoavasta pk:sta löydy se pakastin, josta jäätelöt voidaan hakea, KUN kaikki ovat syöneet tai on muussa yhteydessä se jätskiaika. harva päiväkoti Suomessa on niin valtavan kokoinen, että yksi hoitaja ei liikenisi niitä hakemaan sopivana hetkenä...
että seuraava ruokalaji aloitetaan vasta kun kaikki ovat lopettaneet käsillä olevan ruokalajin syömisen. Eli vasta kun kaikki ovat syöneet kyllikseen pääruokaa, laitetaan jälkiruoka pöytään. Hyvät tavat kunniaan niin ap:n kuvailemaan ongelmaa ei edes tule!
Kyllä minäkin olisin kimpaantunut. Meillä on ollut n 1,5v lähtien käytössä tuo ensin ruoka sitten jälkiruoka systeemi, MUTTA ei todellakaan voi olettaa että 1,5v lapsi vielä ymmärtäisi miksi toiset saa jo syödä ja hän ei. Ja sitten vielä jätetään kokonaan ilman ruokaa ja jätskiä rangaistukseksi. Kyllä pistää vihaksi lapsesi puolesta.
Tottakai tuon ikäiselle olisi kuulunut antaa jäätelö, jos kerran muutkin jo söivät. Raukka parka. Ollut varmaan tosi kova nälkäkin sen jälkeen. :(
Pitäisikö sinusta siis puolitoistavuotiaitten jaksaa istua pöydässä melkein tunti tekemättä mitään? Nopeilla ja hitailla syöjillä kun usein on syömisvauhdissa melkein tunnin ero.
Minusta päiväkodissa toimittiin aivan oikein. Ainoa asia, jonka keksin tilanteen korjaamiseksi, on se, että noin pienille ei anneta moisia jälkiruokia. Mitä ihmettä varten heidät opetetaan herkuille?
että lapsi ei saanut jäätelöä, vaan se että hänen ruokailunsa keskeytyi kun herkkuja alettiin vilautella silmien edessä. Ilman jäätelöitä hän olisi varmaankin syönyt vielä varsinaista ruokaa.
Ehkä se jäätelö siinä vaiheessa olisi täyttänyt sen puolityhjän vatsan.