Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!
12.07.2021 |
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle? Monikohan vielä ensikertalainen? Surullista miten nuoret joutuvat välivuosia pitämään tolkuttoman monta putkeen.
Ja tämä pääsykoeuudistus on aivan susi! Nyt sitten rampataan välivuodet kirjoituksia uusiessa ja pääsykokeesta ei pääse juuri kukaan sisälle.
Päättäjät hoi! Eikö teitä hävetä kuinka paljon tänne rahdataan ulkomaalaisia opiskelijoita mutta Suomen nuorille "ei ole varaa" tai "ei ne lisäpaikat hyödytä"?
Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on opiskelupaikka ja töitä nuorille.
Kommentit (189)
Suomalaisen koulutuspolitiikan ongelma on siinä, että tutkinnot ovat hyvin alakohtaisia. Takapuolen pesijäksi vaaditaan takapuolenpesijän tutkinto siinä missä monessa maassa mikä tahansa korkeakoulututkinto pätevöittää monenlaisiin hommiin. Suomessa tietyn kouluasteen suorittaminen ei yksin riitä, vaan vaaditaan se tutkinto x. Ja mikä surullisinta, tutkinnot eivät ole edes mitenkään erityisen laajoja ja "pätevöittäviä" vaan jopa nimellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi tekee mitä parhaiten osaa eli lappaa rahat tavalla tai toisella ulkomaille. Ei yllättänyt.
Mikään ei estä suomalaista lähtemästä vastaavasti ulkomaille opiskelemaan. Lääkikseenkin voisi helpommin päästä Ruotsiin tai Viroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.
Aiemmassa tekstissä puhuttiin hakukerroista ja eiväthän hakukerrat kulu, jos ei hae. Jos menisi tuolla tavalla kuin ehdotat, niin lisäpisteiden ollessa merkittäviä, hakijan kannattaisi jättää toisen asteen opinnot kesken tai pitkittää niitä. Jättäisi kirjoitettavien aineiden kertauskurssit roikkumaan ja tekisi ne, kun tietää mihin haluaa papereilla hakea.
Voisi lukio hieman tuohon älähtää, jos tällainen ilmiö yleistyisi.
Lukiohan tietysti antaisi kenkää viimeistään neljännen vuoden jälkeen ja opiskelija suorittaisi tutkinnon aikuislukiossa loppuun. Saataisiin jännä tilasto, että nimenomaan ysejä ja kymppejä kursseista saaneet eivät millään saisi suoritettua lukiota loppuun edes neljässä vuodessa. Siinä kohtaa voisi miettiä, että järjestelmä saattaa mahdollisesti olla rikki.
No tämänkin voi tukkia halutessaan ikärajoilla, lukion suoritusvuosilla jne. Mikään systeemi ei ole aukoton tietenkään, mutta lähtökohtaisesti voidaan pyrkiä kyllä tekemään välivuosia ja ikuisuushakemista vähentäviä malleja ja sellaisia, jotka suosivat nuoria.
Mitä enemmän yritetään tukkia niin sitä enemmän venkuloidaan ja tämä on pois yhteisestä potista. Kuitenkin joka vuosi kaikki yliopistopaikat täyttyvät eli tässä ei ole mitään oikeaa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla nuorilla ei ole minkäänlaisia opiskelun edellytyksiä. Peruskoulua on helpotettu ja helpotettu, osa nuorista ei osaa edes lukea tai laskea peruskoulun jälkeen. Elämästä tulee näköalatonta ja päihteiden täyttämää. Tässä kohtaa vanhemmat voivat katsoa vähän peiliin. Lapselta pitää vaatia alusta saakka läksyjen tekemistä, pitää arvostaa koulua ja opettajia. Pitää kysyä missä nuori liikkuu ja olla kiinnostunut nuoren elämästä. Nuorta ei saa päästää liian helpolla, koska tämä maailmakaan ei tule olemaan missään vaiheessa helppo paikka.
Toisaalta vanhemman on vaikea vaatia asioita, joita koulu ei vaadi. Olen kertonut tämän av:lla ennenkin, koska tämä on aika hulvaton esimerkki: Lapseni meni yläkouluun ja eka äikän kirjoitelma meni huonosti, koska hän ei ollut laittanut ensimmäistäkään isoa alkukirjainta, pistettä jne. Syynä se, että alakoulussa ei tarvinnut, siellä asiaan ei puututtu mitenkään. Olin silloin sanonut lapselle asiasta, mutta opettajalla oli tosiaan auktoriteettia, eli kun hän ei vaatinut, ei tarvinnut. Kyllä koulussakin voitaisiin jotain vaatia.
Tämä on ihan totta, meidänkin vanhimmalla lapsella opettajat vaihtuivat alakoulussa koko ajan ja monet perusteet jäivät aika ohuiksi. Ei sitä vanhempana edes tajunnut, kun sai kuitenkin ihan keskitason ok arvosanoja. Onneksi yläkoulussa opettajat puuttuivat napakasti ja kun koko luokalla oli vähän samantapaista osaamisvajetta, järjestettiin myös tukiopetusta ahkerasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät ansaitse sitä tavoittelemaansa tutkintoa, ei meillä ole varaa.
Halvemmaksi tulee elättää työttömiä ja kaikkea muuta mitä heistä aiheutuu kun syrjäytyvät....vai?
Kaikkien pitäisi päästä koulutukseen, yhteen! Mutta jos haluaa vaihtaa, niin maksakoon itse.
Joka ikinen pääsee koulutukseen, yhteen. Peruskoulusta taataan jatkopaikka ammattikoulussa tai lukiossa, myös oppisopimuspaikka on mahdollisuus. Mutta jos valitsee lukion, mikään ei takaa enää sen jälkeen toista opiskelupaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille matikan alapeukuttajille:
Matematiikan vaikutus työelämässä
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008021507.html
Uravalinnat
https://www.mytech.fi/uratarinat
Kaikki matikka ihaaja-alapeukuttajat voisi lukea ajatuksella tämän:
” Matematiikka-asenteiden heikkeneminen koskee paitsi matematiikan opiskelua itsessään, myös yleisempää yksilön tulevaa hyvinvointia. Yksilön kokema pystyvyys sekä se, kuinka hyvin hän kokee tuon pystyvyyden riittävän vaatimuksiin nähden vaikuttaa tulevaan jaksamiseen tai toisaalta uupumisen riskiin (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014). Pystyvyyden tunteen ja koetun haasteen optimaalinen suhde toimii pohjana myös Flow-kokemukselle ja näin ollen tuottaa parhaimmil- laan optimaalisen oppimiskokemuksen (Csikszentmihalyi, 1997; Csikszentmihalyi & Schneider, 2000). Tuohilampi & Hannula (2011) havaitsivat saman ilmiön yhdistyvän matematiikassa oppimistuloksiin sekä oppiaineesta pitämiseen. Yksilön onkin tarkoituksenmukaisinta kokea oma osaamisensa ja saamansa tuki riittävänä sekä linjassa olevana vaatimuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin nähden.”
” Positiivinen asenne matematiikkaa kohtaan on yhteydessä osaamistasoon”
” Positiivinen asenne matematiikkaa kohtaan on yhteydessä valintoihin”¨
Lähde: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/karvi_03171.pdf
Että siinä kun alapeukutatte ja hoette lapsellenikin tuota ”ei sitä matikkaa tartte”, niin teette todellisen karhunpalveluksen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.
Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.
Ap
Itse asiassa monien alojen opiskelupaikkoja pitäisi vähentää, koska niistä työllistyminen on hyvin epätodennäköistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApKoska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Minulla oli muinoin laaja matikka, koska sen myötä pääsi lukiossa rauhallisemmalle luokalle, mutta se oli yhtä tuskaa. Ja joo, en todellakaan ikinä menisi mensan testiin, koska minulla ei ole sellaista ongelmanratkaisuälykkyyttä. Ylläri pylläri valmistuin kuitenkin yliopistosta humanistiselta alalta sen suuremmitta vaikeuksitta. Eli vaikka se matikka liittyisi siihen, tähän ja tuohon, aina löytyy se juttu, johon se ei liity.
No, kun sillä ei edelleenkään mitata mitään mensan testejä vaan sitä, millaiset valmiudet yksilöllä on yliopistoalan opiskeluun kaikkineen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaastatteu on kyllä minusta useimmiten "vähän" teatteria, jonka kautta on hyvin vaikea ellei mahdotona valita objektiivisesti opiskeljoita. Ehkä kaikkein "oivottomimmat" voidaan näin sulkea pois mutta paljon toimivampia tapoja on varmasti tarjolla sen asemasta.
Motivaatiokirjeen laatiminen taas usein on omiaan suosimaan niitä hakijoita, joilla on takanaan parhaat tukijoukot ja jotka osaavat ne käytännöt ja tavat, joilla laatia asianmukainen motivaatiokirje. - Kuka tämän kirjeen lopulta kirjoittaa hän joka tulee aikanaan opiskelemaankin, vai hänen äitinsä vai kenies tätä varten palkattu "alan ammattialinen"?
Sinkkumies
Tämä. Yo-kirjoitusten arvosanat tai pääsykoe ovat paremmin yhteismitallisia kuin joku haastattelu tai motivaatiokirje. Kirjeeseen kun voi kirjoitella ihan sitä, me mikä tietää vetoavan lukijoihin tai sen voi kirjoittaa muilla.
Jos kovin koville ottaa ilman yliopistopaikkaa kääntyi voi hakeutua opiskelemaan ulkomaille. Suomesta saa jopa opintotukea siihen kuten muihinkaan n opintoihin. Välivuoden voi hyödyntää myös opiskelemalla avoimessa yliopistossa tai korottelemalla yo-arvosanojasn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaastatteu on kyllä minusta useimmiten "vähän" teatteria, jonka kautta on hyvin vaikea ellei mahdotona valita objektiivisesti opiskeljoita. Ehkä kaikkein "oivottomimmat" voidaan näin sulkea pois mutta paljon toimivampia tapoja on varmasti tarjolla sen asemasta.
Motivaatiokirjeen laatiminen taas usein on omiaan suosimaan niitä hakijoita, joilla on takanaan parhaat tukijoukot ja jotka osaavat ne käytännöt ja tavat, joilla laatia asianmukainen motivaatiokirje. - Kuka tämän kirjeen lopulta kirjoittaa hän joka tulee aikanaan opiskelemaankin, vai hänen äitinsä vai kenies tätä varten palkattu "alan ammattialinen"?
Sinkkumies
Tämä. Yo-kirjoitusten arvosanat tai pääsykoe ovat paremmin yhteismitallisia kuin joku haastattelu tai motivaatiokirje. Kirjeeseen kun voi kirjoitella ihan sitä, me mikä tietää vetoavan lukijoihin tai sen voi kirjoituttaa muilla.
Jos kovin koville ottaa ilman yliopistopaikkaa jäänti , voi hakeutua opiskelemaan ulkomaille. Suomesta saa jopa opintotukea siihen kuten muihinkin n opintoihin. Välivuoden voi hyödyntää myös opiskelemalla avoimessa yliopistossa tai korottelemalla yo-arvosanojasn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApKoska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Kielellinen lahjakkuus liittyy myös paljon muuhun kuin yksittäisen kielen hallintaan. En väheksy matikkaa ollenkaan (olen DI) mutta toisaalta lukion pitkä matematiikka menee osittain jo yli normaalista ongelmanratkaisutaidosta. Etenkin, jos haluaa kirjoittaa siitä hyvän arvosanan. Ja matematiikan ylipainottaminen johtaa esimerkiksi siihen, että aloille, joissa tärkeintä on sosiaalinen lahjakkuus tms pääseekin loogisilla päättelytaidoilla ja se on aivan järjetöntä.
Looginen päättelytaito on yhteydessä sosiaaliseen osaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on monta lusikkaa sopassa, muutamia mainitakseni:
- Eräiden alojen työntekijät haluavat pitää keinotekoisesti palkkansa korkeana, joten lobbaavat sitten vähempien aloituspaikkojen puolesta (suuri kysyntä, pieni tarjonta -> isompi palkka)
- Valtio yrittää polkea palkkoja vähemmän suosituilla aloilla lisäämällä tämän alan opetuspaikkoja, ja vähentämällä muita.
Ehdotukseni on seuraava:
- Poistetaan aloituspaikkakiintiöt, ainoastaan tietty soveltuvuuskoe (jos on ilmiselvää että ei pysty toimimaan ko. alan töissä)
Jos tänä vuonna sairaanhoitajia hakee koulutukseen 3 kpl, ja pitsinnypläyksen maisterikoulutukseen 5993 kpl, niin sitten sairaanhoitajia koulutetaan 3 kappaletta ja pitsinnypläysmaistereita 5993kpl (jos kaikki läpäisevät soveltuvuuskokeen).
Joillain aloilla tulee hieman palkkakatoa, ja joissain palkat taas nousevat. Tärkein pointti on se, että kukaan ei ole sairaanhoitajakoulutuksessa ns. "haluamattaan". Parempi olla 5993kpl motivoitunutta pitsinnypläysmaisteria, kuin 4000kpl epämotivoitunutta sairaanhoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi tekee mitä parhaiten osaa eli lappaa rahat tavalla tai toisella ulkomaille. Ei yllättänyt.
Mikään ei estä suomalaista lähtemästä vastaavasti ulkomaille opiskelemaan. Lääkikseenkin voisi helpommin päästä Ruotsiin tai Viroon.
Lehdissähän näistä oli juttua että jotkut meni jonnekin Sloveniaan tai sinnepäin. Kannattaa huomata että esim Tarton yliopisto on arvostettu 1632 perustettu yliopisto. Noihin aikoihin Ruotsissa oli kolme yliopistoa Uppsalan ja Tarton yliopistot ja Turun akatemia. Sittemmin n Helsinkiin ryöväsi Turun yliopiston ja esittää edelleen olevansa oerustettu 1640.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApKoska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Kielellinen lahjakkuus liittyy myös paljon muuhun kuin yksittäisen kielen hallintaan. En väheksy matikkaa ollenkaan (olen DI) mutta toisaalta lukion pitkä matematiikka menee osittain jo yli normaalista ongelmanratkaisutaidosta. Etenkin, jos haluaa kirjoittaa siitä hyvän arvosanan. Ja matematiikan ylipainottaminen johtaa esimerkiksi siihen, että aloille, joissa tärkeintä on sosiaalinen lahjakkuus tms pääseekin loogisilla päättelytaidoilla ja se on aivan järjetöntä.
Minulla oli lukiossa kaveri, joka oli todella lahjakas kielissä. Luki hyvin vuoksi neljää muutakin kieltä saksan, ruotsin ja englannin lisäksi. Kirjoitti tietenkin näistä laudaturit. Mutta luki lyhyttä matikkaa ja siinäkin oli keskiverto ellei jopa heikohko joissain osioissa.
Lukion jälkeen lähti opiskelemaan Saksaan kieliä. Sinne kelpasi lyhyellä matikalla
Edes kahdella laudaturilla ja neljällä exemialla ei pääse lääkikseen paitsi Tarttoon tai Ruotsiin
Vierailija kirjoitti:
Tässä on monta lusikkaa sopassa, muutamia mainitakseni:
- Eräiden alojen työntekijät haluavat pitää keinotekoisesti palkkansa korkeana, joten lobbaavat sitten vähempien aloituspaikkojen puolesta (suuri kysyntä, pieni tarjonta -> isompi palkka)
- Valtio yrittää polkea palkkoja vähemmän suosituilla aloilla lisäämällä tämän alan opetuspaikkoja, ja vähentämällä muita.Ehdotukseni on seuraava:
- Poistetaan aloituspaikkakiintiöt, ainoastaan tietty soveltuvuuskoe (jos on ilmiselvää että ei pysty toimimaan ko. alan töissä)Jos tänä vuonna sairaanhoitajia hakee koulutukseen 3 kpl, ja pitsinnypläyksen maisterikoulutukseen 5993 kpl, niin sitten sairaanhoitajia koulutetaan 3 kappaletta ja pitsinnypläysmaistereita 5993kpl (jos kaikki läpäisevät soveltuvuuskokeen).
Joillain aloilla tulee hieman palkkakatoa, ja joissain palkat taas nousevat. Tärkein pointti on se, että kukaan ei ole sairaanhoitajakoulutuksessa ns. "haluamattaan". Parempi olla 5993kpl motivoitunutta pitsinnypläysmaisteria, kuin 4000kpl epämotivoitunutta sairaanhoitajaa.
Yhteiskunnalla on tavoite saada veronmaksajia kouluttamalla ihmisiä ilmaiseksi. Mitä hyötyä mielestäsi olisi 6000 pitsinnypläysmaisterista ,joille ei ole töitä ja kuka ne sairaat hoitaisi? Yheiskunnan näkökulmasta on aivan sama, ketkä ne koulutuspaikat saavat , kunhan sitten vastaavasti maksavat koulutuksensa veroja maksamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
e
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApNää on hyvin mietittyjä. Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.
Ei sinne englantia lukemaan pyrkivillä ole L pitkässä matikassa!
Eivät ole hyvin mietittyjä, vaan otettiin mahdollisimman kaavamainen ratkaisu.
Tuloksena on todella sekava kokonaisuus, josta edes ammatikseen asiaa seuraavat eivät ole perillä. Ainereaali on niin monimutkaisesti pisteytetty, että jokaiseen hakukohteeseen pitää tarkistaa pisteytys erikseen ja mahdollisesti käydä täydentämästä todistusta vain siksi, että päättääkin hakea useammalle eri alalle. Eri aloille hakeminen oli todistusvalinnan yksi pääpointteja.
Alanvaihtajat on täysin unohdettu, koska yleisreaalista ei saa yhtään pistettä. Työkaveri ei päässyt ällän papereilla taloustieteeseen sen vuoksi. Sinne ei voi hakea pääsykokeella, jos on ylioppilas.
Nopeasti tehty juosten kustu systeemi, joskin viime vuonna sillä saatiin aiempaa enemmän sekä tuoreita ylioppilaita että miehiä sisään, nämä ovat molemmat hyviä asioita. Saatujen paikkojen hylkääminen sen sijaan lisääntyi, eli välivuosia tulee yhä. Yo-kirjoituksiin osallistuu tuhatmäärin korottajia joka vuosi, ja koko ajan vaan lisääntyy.
Eiköhän ne yleisreaalin kirjoittaneet ole jo 50 v ,joten kyllä se opintopolku heille aukeaa mm nimuoto tai Täydennyskoulutuksesta tai hakemalla suoraan maisterivaiheeseen. Mikäli siis on AMK tai yliopistotitkinto.
Vierailija kirjoitti:
Edes kahdella laudaturilla ja neljällä exemialla ei pääse lääkikseen paitsi Tarttoon tai Ruotsiin
Ja tämä on ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle?
Pistätkö vähän lähteitä väitteellesi?
Useimmat hakevat moneen paikkaan, joten yleensä jokin haku tärppää.
Minä seuraan systeemia ja olen oikein hyvin perillä asioista. Mielestäni hyvin loogista.
Mikä on se taloustiede, johon ei ylioppilas pääse pääsykokeella? Laita tähän linkki.
Jos sinne pääsee todistuksella ei ensikertalainen alanvaihtaja, miksei kirjoita paria realia?