Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!
12.07.2021 |
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle? Monikohan vielä ensikertalainen? Surullista miten nuoret joutuvat välivuosia pitämään tolkuttoman monta putkeen.
Ja tämä pääsykoeuudistus on aivan susi! Nyt sitten rampataan välivuodet kirjoituksia uusiessa ja pääsykokeesta ei pääse juuri kukaan sisälle.
Päättäjät hoi! Eikö teitä hävetä kuinka paljon tänne rahdataan ulkomaalaisia opiskelijoita mutta Suomen nuorille "ei ole varaa" tai "ei ne lisäpaikat hyödytä"?
Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on opiskelupaikka ja töitä nuorille.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Tänä vuonna saadaan arviot tästä.
Minulla on myös lähipiirissä näitä unelmahakijoita. Monella alkaa kilmas välivuosi, kun ei kelpaa kuin täydellisin. Ihankuin ei olisi olemassa kuin oikis, lääkis, kauppus ja psyka.
Se ei tietty ole järjestelmän vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Psykaan on OLLUT soveltuvuuskokeet. Eipä näy enää. Ties millaisia pääseekin nykyään läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
Ap
Nää on hyvin mietittyjä. Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.
Ei sinne englantia lukemaan pyrkivillä ole L pitkässä matikassa!
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Sinne on hakijoita pilvin pimein ja totta kai sillä haastatteluraadilla on myös oma pisteytyksensä soana valintaa. Itse kun hain opiskelemaan opettajaksi niin edessä istui 6-8 hengen eri alan asiantuntijoita, jotka haastattelussa pisteytti hakijat.
Meinaatko ihan oikeasti, että opettajaksi vaan kaikki ilman haastattelua? Ne hiljaiset hissukat, ”10 tytöt/pojat”, jotka eivät saa sanaankaan ulos suustansa, eivät kommunikointoisen kanssa ja katsovat varpaisiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.
Aiemmassa tekstissä puhuttiin hakukerroista ja eiväthän hakukerrat kulu, jos ei hae. Jos menisi tuolla tavalla kuin ehdotat, niin lisäpisteiden ollessa merkittäviä, hakijan kannattaisi jättää toisen asteen opinnot kesken tai pitkittää niitä. Jättäisi kirjoitettavien aineiden kertauskurssit roikkumaan ja tekisi ne, kun tietää mihin haluaa papereilla hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Psykaan on OLLUT soveltuvuuskokeet. Eipä näy enää. Ties millaisia pääseekin nykyään läpi.
On ollut ja alan asiantuntijat ovat siitä luopuneet. Varmaan hyvästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApNää on hyvin mietittyjä. Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.
Ei sinne englantia lukemaan pyrkivillä ole L pitkässä matikassa!
Silti se osoittaa aukon systeemissä. Ei ole sinne hakijoita matikan laudaturilla mutta miksi siitä silti saa joka aineessa parhaimmat pisteet? Etkö pysty tätä ymmärtämään? Todistuksella haetaan muuallekin kuin hakupainealoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johonkin raja on vedettävä. Onneksi niihin kumminkaan ei pääse suhteilla.
Teatterikorkeakoulua lukuunottamatta...
Brittien malli on hyvä. Yliopisto aloitetaan aikaisin ja se on maksullinen. Köyhempiä avustetaan. Suomessakin monella olisi varaa maksaa lapsosten opinnoista. Varmasti motivoisi lukio-opiskelijoitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Lukio (amis) suoritetaan ikävaiheessa, jolloin nuorissa on todella paljon eroja henkisessä kypsyydessä. Jotkut esim 16v ovat hyvinkin kypsiä ja vastuuntuntoisia, jotkut vielä aivan huithapeleita. Se ei kerro oppimiskyvystä juurikaan, ja yleensä nämä erot tasaantuvat suhteellisen täyspäisillä tapauksilla sinne 20 ikävuoteen mennessä. Siksi minusta pääsykoe on paljon tasapuolisempi karsintatapa kuin yo-kirjoitukset, joiden pohja tehdään (tai ei tehdä) kun osa on vielä pahimmassa teinikapinassa.
Se on juuri näin. Itse sain kirjoitukset aikoinaan melko heikoilla arvosanoilla läpi, koska lukiosta kaksi ensimmäistä vuotta meni lähinnä kapinoidessa vanhempia, opettajia ja oikeastaan vähän kaikkea vastaan. Abivuonna vähän alkoi järki olla jo mukana touhussa, ja sain jonkin verran sitten kirittyä, mutta ei se tosiaan kovin hyviin arvosanoihin riittänyt.
Pääsin kuitenkin lääkikseen heittämällä sisään pääsykokeen kautta heti kirjoitusten jälkeen. Silloin oli vielä erillinen pääsykoekirja lukion matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
Ap
Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla on ongelmana liika pidättäytyminen siinä unelma-alassa unelmayliopistossa. Helsinkiin on päästävä, mikään Tampere tai Joensuu ei kelpaa. Mieluummin vietetään välivuosi.
En tajua tätä. Pääkaupunkiseudulla joutuu maksamaan asumisesta niin älyttömästi.
Mielestäni kouluihin pitäisi ottaa enemmän jengiä sisään mutta sitten nopealla tahdilla pudottaa ne jotka eivät pärjää tai sovellu tulevalle alalle.
Lentäjäkoulutuksessa näin käsittääkseni onkin. Jos ei läpäise tiettyjä kursseja tietyssä ajassa tietyin vaatimuksin, se on bye bye. Ja loppupeleissä aika harva ne läpäisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Sinne on hakijoita pilvin pimein ja totta kai sillä haastatteluraadilla on myös oma pisteytyksensä soana valintaa. Itse kun hain opiskelemaan opettajaksi niin edessä istui 6-8 hengen eri alan asiantuntijoita, jotka haastattelussa pisteytti hakijat.
Meinaatko ihan oikeasti, että opettajaksi vaan kaikki ilman haastattelua? Ne hiljaiset hissukat, ”10 tytöt/pojat”, jotka eivät saa sanaankaan ulos suustansa, eivät kommunikointoisen kanssa ja katsovat varpaisiinsa?
Milloun hait? Nyt haastattelu on lyhyt ja sen arvo on nolla.
Kyllä minä uskon, että hiljaset 10 tytöt ja pojat voi olla hyviä opettajia. Koulutus auttaa aina. Ei se vanha perinne enää toimi, että yksi puhuuuuuu ja muut kuuntelee. Ennen opettajat oli tollasia. Nyt tarvitaan muutakin taitoa! Esim kuuntelua.
Minäkin olen opettaja ja tiedän mitä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.
Aiemmassa tekstissä puhuttiin hakukerroista ja eiväthän hakukerrat kulu, jos ei hae. Jos menisi tuolla tavalla kuin ehdotat, niin lisäpisteiden ollessa merkittäviä, hakijan kannattaisi jättää toisen asteen opinnot kesken tai pitkittää niitä. Jättäisi kirjoitettavien aineiden kertauskurssit roikkumaan ja tekisi ne, kun tietää mihin haluaa papereilla hakea.
Voisi lukio hieman tuohon älähtää, jos tällainen ilmiö yleistyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApKoska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Ei liity vaikka siinä kieltenopiskelussa, siinä mitää matikalla tee.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Sinne on hakijoita pilvin pimein ja totta kai sillä haastatteluraadilla on myös oma pisteytyksensä soana valintaa. Itse kun hain opiskelemaan opettajaksi niin edessä istui 6-8 hengen eri alan asiantuntijoita, jotka haastattelussa pisteytti hakijat.
Meinaatko ihan oikeasti, että opettajaksi vaan kaikki ilman haastattelua? Ne hiljaiset hissukat, ”10 tytöt/pojat”, jotka eivät saa sanaankaan ulos suustansa, eivät kommunikointoisen kanssa ja katsovat varpaisiinsa?
Milloun hait? Nyt haastattelu on lyhyt ja sen arvo on nolla.
Kyllä minä uskon, että hiljaset 10 tytöt ja pojat voi olla hyviä opettajia. Koulutus auttaa aina. Ei se vanha perinne enää toimi, että yksi puhuuuuuu ja muut kuuntelee. Ennen opettajat oli tollasia. Nyt tarvitaan muutakin taitoa! Esim kuuntelua.
Minäkin olen opettaja ja tiedän mitä se on.
Lisään vielä. Minä opettajana perustan sanani faktoihin. Haen tietoa ja suhtaudun neutraalisti. En väitä mitään mitä ennen oli totuutena.
Vierailija kirjoitti:
Kerran yksi äiti kitisi kuinka nykyään on niiiiin vaikea nuorten saada opiskelupaikka. Tämä äiti kertoi, että hänenkin tyttönsä on 5 kertaa yrittänyt päästä lääkkikseen eikä ole päässyt. Teki mieli sanoa, että eikö tytöllä jo päässä säteile sen verran, että kyvyt ei riitä tuollaiseen koulutukseen.
Lääkikseen päästään keskimäärin kolmannella yrityksellä. Ei siis ole helposti luovuttavien paikka, ihan hyvä että pidit letkautuksesi omana tietonasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Lukio (amis) suoritetaan ikävaiheessa, jolloin nuorissa on todella paljon eroja henkisessä kypsyydessä. Jotkut esim 16v ovat hyvinkin kypsiä ja vastuuntuntoisia, jotkut vielä aivan huithapeleita. Se ei kerro oppimiskyvystä juurikaan, ja yleensä nämä erot tasaantuvat suhteellisen täyspäisillä tapauksilla sinne 20 ikävuoteen mennessä. Siksi minusta pääsykoe on paljon tasapuolisempi karsintatapa kuin yo-kirjoitukset, joiden pohja tehdään (tai ei tehdä) kun osa on vielä pahimmassa teinikapinassa.
Se on juuri näin. Itse sain kirjoitukset aikoinaan melko heikoilla arvosanoilla läpi, koska lukiosta kaksi ensimmäistä vuotta meni lähinnä kapinoidessa vanhempia, opettajia ja oikeastaan vähän kaikkea vastaan. Abivuonna vähän alkoi järki olla jo mukana touhussa, ja sain jonkin verran sitten kirittyä, mutta ei se tosiaan kovin hyviin arvosanoihin riittänyt.
Pääsin kuitenkin lääkikseen heittämällä sisään pääsykokeen kautta heti kirjoitusten jälkeen. Silloin oli vielä erillinen pääsykoekirja lukion matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lisäksi.
Oliko IFA? 😁 Luin ja opiskelin sen aikoinaan, mutta haku jäi… lähdin luonnontieteelliseen sitten kuitenkin. Kiinnosti lopulta enempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
ApMikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
ApKoska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!
Kielellinen lahjakkuus liittyy myös paljon muuhun kuin yksittäisen kielen hallintaan. En väheksy matikkaa ollenkaan (olen DI) mutta toisaalta lukion pitkä matematiikka menee osittain jo yli normaalista ongelmanratkaisutaidosta. Etenkin, jos haluaa kirjoittaa siitä hyvän arvosanan. Ja matematiikan ylipainottaminen johtaa esimerkiksi siihen, että aloille, joissa tärkeintä on sosiaalinen lahjakkuus tms pääseekin loogisilla päättelytaidoilla ja se on aivan järjetöntä.
Alue: Aihe vapaa
Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.
Ap