Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna 7 tuttua yli 40v ikäistä AMK-tutkinnon jo suorittanutta pääsi opiskelemaan joko uutta alaa, YAMK-tutkintoa tai maisteriksi. Minusta järkyttävää kouluttaa työllistynyttä väkeä uudestaan.

Itse lähdin jo keskikoulusta opiskelemaan. Tuli suoritettua kolme keskiasteen tutkintoa, sitten lopulta yliopistoon, jossa kypsällä iällä ensin FM ja sitten FT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Nää on hyvin mietittyjä. Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.

Ei sinne englantia lukemaan pyrkivillä ole L pitkässä matikassa!

Silti se osoittaa aukon systeemissä. Ei ole sinne hakijoita matikan laudaturilla mutta miksi siitä silti saa joka aineessa parhaimmat pisteet? Etkö pysty tätä ymmärtämään? Todistuksella haetaan muuallekin kuin hakupainealoille.

Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.

Monilla aloilla on vielä omat painotukset. Esim lääkiksessä bi, ke ja fy.

Sillä ei ole merkitystä, että pitkästä matikasta saa eniten pisteitä, jos lyhyestä saa enemmän se keskivertohakija. Vain hakijoiden pisteet määrittää sisäänpääsyrajan.

Ei kannata lukea pitkää matikkaa, jos se ei suju!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!

Ei liity vaikka siinä kieltenopiskelussa, siinä mitää matikalla tee.

Eri

Huoh! Et siis edelleenkään ymmärrä, että ei se matikka pelkkää ”matikkaa” ole… Pitääkö vääntää rautalangasta: Matikka mittaa luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, selviytymistä, pitkäjänteisyyttä, kaukonäköisyyttä ja myös sitä mekaanista toimintaa eli ”matikkaa”.

.[/quote]

Se on juuri näin. Itse sain kirjoitukset aikoinaan melko heikoilla arvosanoilla läpi, koska lukiosta kaksi ensimmäistä vuotta meni lähinnä kapinoidessa vanhempia, opettajia ja oikeastaan vähän kaikkea vastaan. Abivuonna vähän alkoi järki olla jo mukana touhussa, ja sain jonkin verran sitten kirittyä, mutta ei se tosiaan kovin hyviin arvosanoihin riittänyt..[/quote]

Sama täällä., kaikki muu kiinnosti silloin paljon enemmän kuin koulu. Yo-kirjoitukset pääsin kuitenkin läpi kaikkien suureksi ihmeeksi. Valintakokeiden kautta sisään yliopistoon ja ihan mainiosti opiskelu siellä sujui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.

Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.

Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.

Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.

Aiemmassa tekstissä puhuttiin hakukerroista ja eiväthän hakukerrat kulu, jos ei hae. Jos menisi tuolla tavalla kuin ehdotat, niin lisäpisteiden ollessa merkittäviä, hakijan kannattaisi jättää toisen asteen opinnot kesken tai pitkittää niitä. Jättäisi kirjoitettavien aineiden kertauskurssit roikkumaan ja tekisi ne, kun tietää mihin haluaa papereilla hakea.

Voisi lukio hieman tuohon älähtää, jos tällainen ilmiö yleistyisi.

Lukiohan tietysti antaisi kenkää viimeistään neljännen vuoden jälkeen ja opiskelija suorittaisi tutkinnon aikuislukiossa loppuun. Saataisiin jännä tilasto, että nimenomaan ysejä ja kymppejä kursseista saaneet eivät millään saisi suoritettua lukiota loppuun edes neljässä vuodessa. Siinä kohtaa voisi miettiä, että järjestelmä saattaa mahdollisesti olla rikki.

Toisilla nuorilla ei ole minkäänlaisia opiskelun edellytyksiä. Peruskoulua on helpotettu ja helpotettu, osa nuorista ei osaa edes lukea tai laskea peruskoulun jälkeen. Elämästä tulee näköalatonta ja päihteiden täyttämää. Tässä kohtaa vanhemmat voivat katsoa vähän peiliin. Lapselta pitää vaatia alusta saakka läksyjen tekemistä, pitää arvostaa koulua ja opettajia. Pitää kysyä missä nuori liikkuu ja olla kiinnostunut nuoren elämästä. Nuorta ei saa päästää liian helpolla, koska tämä maailmakaan ei tule olemaan missään vaiheessa helppo paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!

Kielellinen lahjakkuus liittyy myös paljon muuhun kuin yksittäisen kielen hallintaan. En väheksy matikkaa ollenkaan (olen DI) mutta toisaalta lukion pitkä matematiikka menee osittain jo yli normaalista ongelmanratkaisutaidosta. Etenkin, jos haluaa kirjoittaa siitä hyvän arvosanan. Ja matematiikan ylipainottaminen johtaa esimerkiksi siihen, että aloille, joissa tärkeintä on sosiaalinen lahjakkuus tms pääseekin loogisilla päättelytaidoilla ja se on aivan järjetöntä.

Sosiaalisia taitoja ei oikein voi mitata ja laittaa niiden mukaan ihmisiä järjestykseen. Yliopiston tutkinto-ohjelma voi järjestää opinnot niin, että sosiaaliset taidot kehittyvät. Näin monet laitokset ovat tehneetkin.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran yksi äiti kitisi kuinka nykyään on niiiiin vaikea nuorten saada opiskelupaikka. Tämä äiti kertoi, että hänenkin tyttönsä on 5 kertaa yrittänyt päästä lääkkikseen eikä ole päässyt. Teki mieli sanoa, että eikö tytöllä jo päässä säteile sen verran, että kyvyt ei riitä tuollaiseen koulutukseen.

Lääkikseen päästään keskimäärin kolmannella yrityksellä. Ei siis ole helposti luovuttavien paikka, ihan hyvä että pidit letkautuksesi omana tietonasi.

Se on ollut näin aina ja on edelleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!

Minulla oli muinoin laaja matikka, koska sen myötä pääsi lukiossa rauhallisemmalle luokalle, mutta se oli yhtä tuskaa. Ja joo, en todellakaan ikinä menisi mensan testiin, koska minulla ei ole sellaista ongelmanratkaisuälykkyyttä. Ylläri pylläri valmistuin kuitenkin yliopistosta humanistiselta alalta sen suuremmitta vaikeuksitta. Eli vaikka se matikka liittyisi siihen, tähän ja tuohon, aina löytyy se juttu, johon se ei liity.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.

Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.

Ap

On turha kouluttaa yli tarpeiden massoittain työttömyyskortistoon tuhansia näyttelijöitä, maalaajia, swahilinkielen taitajia, pianisteja, jne. Maksaa miljoonia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.

Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.

Ap

On turha kouluttaa yli tarpeiden massoittain työttömyyskortistoon tuhansia näyttelijöitä, maalaajia, swahilinkielen taitajia, pianisteja, jne. Maksaa miljoonia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Nää on hyvin mietittyjä. Mitä enemmän kursseja, sitä enemmän pisteitä.

Ei sinne englantia lukemaan pyrkivillä ole L pitkässä matikassa!

Eivät ole hyvin mietittyjä, vaan otettiin mahdollisimman kaavamainen ratkaisu.

Tuloksena on todella sekava kokonaisuus, josta edes ammatikseen asiaa seuraavat eivät ole perillä. Ainereaali on niin monimutkaisesti pisteytetty, että jokaiseen hakukohteeseen pitää tarkistaa pisteytys erikseen ja mahdollisesti käydä täydentämästä todistusta vain siksi, että päättääkin hakea useammalle eri alalle. Eri aloille hakeminen oli todistusvalinnan yksi pääpointteja.

Alanvaihtajat on täysin unohdettu, koska yleisreaalista ei saa yhtään pistettä. Työkaveri ei päässyt ällän papereilla taloustieteeseen sen vuoksi. Sinne ei voi hakea pääsykokeella, jos on ylioppilas.

Nopeasti tehty juosten kustu systeemi, joskin viime vuonna sillä saatiin aiempaa enemmän sekä tuoreita ylioppilaita että miehiä sisään, nämä ovat molemmat hyviä asioita. Saatujen paikkojen hylkääminen sen sijaan lisääntyi, eli välivuosia tulee yhä. Yo-kirjoituksiin osallistuu tuhatmäärin korottajia joka vuosi, ja koko ajan vaan lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Toisilla nuorilla ei ole minkäänlaisia opiskelun edellytyksiä. Peruskoulua on helpotettu ja helpotettu, osa nuorista ei osaa edes lukea tai laskea peruskoulun jälkeen. Elämästä tulee näköalatonta ja päihteiden täyttämää. Tässä kohtaa vanhemmat voivat katsoa vähän peiliin. Lapselta pitää vaatia alusta saakka läksyjen tekemistä, pitää arvostaa koulua ja opettajia. Pitää kysyä missä nuori liikkuu ja olla kiinnostunut nuoren elämästä. Nuorta ei saa päästää liian helpolla, koska tämä maailmakaan ei tule olemaan missään vaiheessa helppo paikka.

Toisaalta vanhemman on vaikea vaatia asioita, joita koulu ei vaadi. Olen kertonut tämän av:lla ennenkin, koska tämä on aika hulvaton esimerkki: Lapseni meni yläkouluun ja eka äikän kirjoitelma meni huonosti, koska hän ei ollut laittanut ensimmäistäkään isoa alkukirjainta, pistettä jne. Syynä se, että alakoulussa ei tarvinnut, siellä asiaan ei puututtu mitenkään. Olin silloin sanonut lapselle asiasta, mutta opettajalla oli tosiaan auktoriteettia, eli kun hän ei vaatinut, ei tarvinnut. Kyllä koulussakin voitaisiin jotain vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!

Minulla oli muinoin laaja matikka, koska sen myötä pääsi lukiossa rauhallisemmalle luokalle, mutta se oli yhtä tuskaa. Ja joo, en todellakaan ikinä menisi mensan testiin, koska minulla ei ole sellaista ongelmanratkaisuälykkyyttä. Ylläri pylläri valmistuin kuitenkin yliopistosta humanistiselta alalta sen suuremmitta vaikeuksitta. Eli vaikka se matikka liittyisi siihen, tähän ja tuohon, aina löytyy se juttu, johon se ei liity.

Ei siitä monet pääse läpi joten auttoi sinuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!

Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.

Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.

Ap

Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.

Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.

Sinulta meni hieman ohi. Alan painotus on joskus järkevää. Mutta suorastaan törkeää on miten englantia lukemaan hamuava saa enemmän pisteitä matikan L:stä kuin Enkun L:stä.

Ap

Koska se englanti ei edelleenkään mittaa oppilaan kykyä ongelmanratkaisuissa jne. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että matikka ei ole vain laskemista? Se liittyy aivan kaikkeen!

Kielellinen lahjakkuus liittyy myös paljon muuhun kuin yksittäisen kielen hallintaan. En väheksy matikkaa ollenkaan (olen DI) mutta toisaalta lukion pitkä matematiikka menee osittain jo yli normaalista ongelmanratkaisutaidosta. Etenkin, jos haluaa kirjoittaa siitä hyvän arvosanan. Ja matematiikan ylipainottaminen johtaa esimerkiksi siihen, että aloille, joissa tärkeintä on sosiaalinen lahjakkuus tms pääseekin loogisilla päättelytaidoilla ja se on aivan järjetöntä.

Haha, tästä tuli mieleen, että itse olen suorittanut myös tutkinnon, jossa matematiikka on ollut olennainen osa. Olen aina ollut ihan ok matikassa, mutta suurimmat vahvuuteni ovat kuitenkin juuri sosiaalisuudessa ja itseni ilmaisussa kielellisesti.

No, olen hyvä nykyisessä työssäni, mutta erona moneen työkaveriin (jotka myös ovat hyviä työssään), minulla on aivan erinomaiset viestintätaidot ja sosiaalinen "pelisilmä". Ja se on tuonut huomattavan paljon minulle hyötyä urani aikana.

Tästä sitten moni on katkera, koska eihän se ole mitään oikeaa osaamista, vaan nuoleskelua ja kaikkea vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Toisilla nuorilla ei ole minkäänlaisia opiskelun edellytyksiä. Peruskoulua on helpotettu ja helpotettu, osa nuorista ei osaa edes lukea tai laskea peruskoulun jälkeen. Elämästä tulee näköalatonta ja päihteiden täyttämää. Tässä kohtaa vanhemmat voivat katsoa vähän peiliin. Lapselta pitää vaatia alusta saakka läksyjen tekemistä, pitää arvostaa koulua ja opettajia. Pitää kysyä missä nuori liikkuu ja olla kiinnostunut nuoren elämästä. Nuorta ei saa päästää liian helpolla, koska tämä maailmakaan ei tule olemaan missään vaiheessa helppo paikka.

Tämä on valitettavasti totta, mutta tässä pitää myös muistaa sekin, kun niitä vaatimuksiakaan ei enää aseteta. Itse kun olin koulussa, niin ala-asteella kyllä piti istua pöydässä ja tehdä kaikki läksyt. Yläasteella ote helleni, eikä enää vaadittu, mutta kyllä todistusta sitten katsottiin ja motkotettiin.. Ja hyvä niin, kuka jakasaisi, jos äiti olisi yhteydessä kouluun koko ajan yläasteella?

Nykyään tuntuu olevan niin, että kunhan se lapsi on päivän siellä ja ei nyt ihan heikosti mene - tyyliä. Osa toki edelleenkin vaatii ja auttaa, mutta etenevässä määrin jo alakoulussa ekalta lähtien osa oppilaista tulee kouluun tehtävät tekemättä joka päivä. Miten tällainen lapsi voi oppia muuta kuin heikosti asiat? Harva lapsi oma-alpitteisesti tekee koulutehtävät, kun löytyy muutakin tekemistä: kaverit, känny, pelaaminen…

Järkyttävää on myös se kuinka paljon ihmisiä on koulusta valmistumisen jälkeen työttömänä opintolainat niskassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ope kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.

Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.

Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.

Lääkäri on asiantuntija.   Ei ihmissuhde työntekijä.

Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.

En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.

Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.

No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.

Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.

Ap

Haqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.

Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?

Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.

Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.

Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.

Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.

Psykaan ei ole mitään näistä.

Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!

Aijaa. Miksi sitten Vakava on edelleen olemassa?

Kai siinä Vakavassa (valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyö) sentään muutakin sisällään vielä nykyisin kuin pelkästään haastattelu, jolla arvioidaan valtakunnalsiesti sitä kenellä on yliopistollisissa -yksinkertaitaen ,jonkin.kasvatustieteen "lohkon" koulutuksessa vaadittavia akateemisia opiskelutaitoja; tai tain näin olen ao kokeen ymmärtänyt, vaikka en ole ollut ns. kohderyhmää.. Tällainen hakukohde ja valmiuksia arvoidaan esimerkiksi silloin jos tai kun pyrkii luokanopettajan koulutukseen, -varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen,-,- käsityönopettajan koulutukseen, - opinto-ohjaajan koulutukseen, - erityispedagogiikan ja yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteisiin. 

No tämä kommenini oli, koska varmasi on muitakin osia Vakavsssa kuin pelkkä haastattelu ja ed. vain retorinen heitto.

Mutta mitä muut alat voisivat ottaa oppia Vakava kokeesta olisi minusta mielenkiintisempi kysymys pohtia. Mutta sen pohtimien ei kuulu(ne) tähän keskusteluun. 

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.

Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.

Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.

Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.

Aiemmassa tekstissä puhuttiin hakukerroista ja eiväthän hakukerrat kulu, jos ei hae. Jos menisi tuolla tavalla kuin ehdotat, niin lisäpisteiden ollessa merkittäviä, hakijan kannattaisi jättää toisen asteen opinnot kesken tai pitkittää niitä. Jättäisi kirjoitettavien aineiden kertauskurssit roikkumaan ja tekisi ne, kun tietää mihin haluaa papereilla hakea.

Voisi lukio hieman tuohon älähtää, jos tällainen ilmiö yleistyisi.

Lukiohan tietysti antaisi kenkää viimeistään neljännen vuoden jälkeen ja opiskelija suorittaisi tutkinnon aikuislukiossa loppuun. Saataisiin jännä tilasto, että nimenomaan ysejä ja kymppejä kursseista saaneet eivät millään saisi suoritettua lukiota loppuun edes neljässä vuodessa. Siinä kohtaa voisi miettiä, että järjestelmä saattaa mahdollisesti olla rikki.

No tämänkin voi tukkia halutessaan ikärajoilla, lukion suoritusvuosilla jne. Mikään systeemi ei ole aukoton tietenkään, mutta lähtökohtaisesti voidaan pyrkiä kyllä tekemään välivuosia ja ikuisuushakemista vähentäviä malleja ja sellaisia, jotka suosivat nuoria.

Tämä systeemi tuottaa vaan valmennuskursseja jo lukioihin kun on pakko saada hyvät arvosanat. Tulee välivuosia kun on pakko yrittää korottaa. Ja jos sattuu saamaan paikan, sitä ei välttämättä tohdi ottaa vastaan jos ei ole ykköstoive koska samalla menee ensikertalsisuus. Haloo, eihän tässä ole mitään järkeä! Nuorena pitäis ehtiä elääkin eikä istua koko aikaa pänttäämässä. Reilu ratkaisu olisi painottaa valintakokeita ja poistaa ensikertalaisuus. Ei siis tulisi rangaista jos ei heti ole osannut valita opiskelualaa oikein. Valintakokeisiin valmistuessa sentään tulee jonkinlainen käsitys myös kyseisen alan opiskelusta.