Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!
12.07.2021 |
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle? Monikohan vielä ensikertalainen? Surullista miten nuoret joutuvat välivuosia pitämään tolkuttoman monta putkeen.
Ja tämä pääsykoeuudistus on aivan susi! Nyt sitten rampataan välivuodet kirjoituksia uusiessa ja pääsykokeesta ei pääse juuri kukaan sisälle.
Päättäjät hoi! Eikö teitä hävetä kuinka paljon tänne rahdataan ulkomaalaisia opiskelijoita mutta Suomen nuorille "ei ole varaa" tai "ei ne lisäpaikat hyödytä"?
Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on opiskelupaikka ja töitä nuorille.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Edes kahdella laudaturilla ja neljällä exemialla ei pääse lääkikseen paitsi Tarttoon tai Ruotsiin
Niin? Tämä johtuu pitkälti siitä, että lääketiede on hakupaine ala ja toisaalta vain puolet paikoista jaetaan todistuksen perusteella. Muilla aloilla jopa 80% opiskelijoista otetaan todistuksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.
Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.
Ap
Höpö höpö. Akateeminen työttömyys on todellinen ongelma ja esim. opettajia on älyttömät määrät työttöminä tai tekemässä pelkkiä pätkäsijaisuuksia. Lisäksi koko ajan valmistuu lisää opettajia ainakin kuudesta eri yliopistosta eikä töitä vaan ole tarjolla. Sama tilanne muillakin aloilla. Paikkoja pitäisi oikeasti vähentää ja koulutustarjonnassa ottaa huomioon kyseisen alan työllisyysnäkymät. Ei kaikki tarvitse saada yliopistokoulutusta. Tässä maassa on paljon tärkeitä töitä joihin ei vaadita korkeakoulututkintoa. Nuori kokeilee muutaman kerran pääsykokeita ja jos ei tärppää, on aika todeta että rahkeet ei riitä ja se unelma ei ehkä toteudu mutta päästämällä siitä irti voi löytää uusia unelmia ja toteuttaa niitä. Ei kannata vuosikausia tuhlata hakemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla on ongelmana liika pidättäytyminen siinä unelma-alassa unelmayliopistossa. Helsinkiin on päästävä, mikään Tampere tai Joensuu ei kelpaa. Mieluummin vietetään välivuosi.
En tajua tätä. Pääkaupunkiseudulla joutuu maksamaan asumisesta niin älyttömästi.
Mielestäni kouluihin pitäisi ottaa enemmän jengiä sisään mutta sitten nopealla tahdilla pudottaa ne jotka eivät pärjää tai sovellu tulevalle alalle.
Ja mitähän ihmeen järkeä tuossa olisi? Tuohan on ihan mielipuolista resurssien tuhlausta, kun iso joukko opiskelee esim. ensimmäisen vuoden ja sitten tulevat heitetyksi ulos ilman mitään tutkintoa. Ja tuo malli tarkoittaa vielä lisäksi niillekin, jotka jatkavat alkuun valtavan suuria opiskeluryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Brittien malli on hyvä. Yliopisto aloitetaan aikaisin ja se on maksullinen. Köyhempiä avustetaan. Suomessakin monella olisi varaa maksaa lapsosten opinnoista. Varmasti motivoisi lukio-opiskelijoitakin.
Briteissä hän itseasiassa iso osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka maisteriksi asti vaan jää siihen kanditasolle. Suomessa käytännössä kaikki jatkaa vähintään maisteriksi koska kandin tutkinnolla ei tee mitään.
Koska Suomessa ei työmarkkinoilla ole muutamaa alaa lukuun ottamatta mitään kysyntää niille kandeille.
Ja kun katsotaan koko korkeakoulukenttää, Suomessa ei täällä reaalimaailmassa valmistu mitenkään erityisen paljon maistereita vaan ihan keskiverrosti. Suurin osa korkeakoulutetuista kun menee kanditason tutkinnolla eli ammattikorkeakoulututkinnolla töihin. Kannattaa selvittää perusasiat, enne kuin tulee tuollaisia typeryyksiä vähällä älyllään vinkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Ap lisää että nykyinen systeemi jossa sisään mennään papereilla ilman soveltuvuuskoetta tietyille aloille kuten lääkäri ja psyka on typerää.
Pääsykokeista monesti näkee onko ala omalle kohdalle sopiva ja pärjäätkö siellä.
Tunnen monia jotka lopettavatkin kesken, "ei ollut mun ala". Kyllä aikuisen pitää sen verran selvittä mihin hakee ja samalla vie paikan toiselta jolta olisi saattanutkin löytyä intoa alalle. Pääsykoe karsii näitäkin.Pääsykokeissa pärjää ulkoluvulla, ei tarvi paljon kuin hyvä muisti.
Ei kerro soveltuvuudesta mitään.
Riippuu täysin alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Brittien malli on hyvä. Yliopisto aloitetaan aikaisin ja se on maksullinen. Köyhempiä avustetaan. Suomessakin monella olisi varaa maksaa lapsosten opinnoista. Varmasti motivoisi lukio-opiskelijoitakin.
Briteissä hän itseasiassa iso osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka maisteriksi asti vaan jää siihen kanditasolle. Suomessa käytännössä kaikki jatkaa vähintään maisteriksi koska kandin tutkinnolla ei tee mitään.
Suomessa myös esim maisteritason luonnontieteiden opinnoista ei paljon puutu, että olisit briteissä tohtori. Suomessa vaaditaan todella paljon maisterin pätevyyteen. Gradu on käytännössä katsoen samaa luokkaa…
Vierailija kirjoitti:
Edes kahdella laudaturilla ja neljällä exemialla ei pääse lääkikseen paitsi Tarttoon tai Ruotsiin
Olisi typerää, että edes pääsisi. Jokaiseen korkeakouluun pitää olla valintakokeet. Se on ainoa oikea mittari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Sinne on hakijoita pilvin pimein ja totta kai sillä haastatteluraadilla on myös oma pisteytyksensä soana valintaa. Itse kun hain opiskelemaan opettajaksi niin edessä istui 6-8 hengen eri alan asiantuntijoita, jotka haastattelussa pisteytti hakijat.
Meinaatko ihan oikeasti, että opettajaksi vaan kaikki ilman haastattelua? Ne hiljaiset hissukat, ”10 tytöt/pojat”, jotka eivät saa sanaankaan ulos suustansa, eivät kommunikointoisen kanssa ja katsovat varpaisiinsa?
Milloun hait? Nyt haastattelu on lyhyt ja sen arvo on nolla.
Kyllä minä uskon, että hiljaset 10 tytöt ja pojat voi olla hyviä opettajia. Koulutus auttaa aina. Ei se vanha perinne enää toimi, että yksi puhuuuuuu ja muut kuuntelee. Ennen opettajat oli tollasia. Nyt tarvitaan muutakin taitoa! Esim kuuntelua.
Minäkin olen opettaja ja tiedän mitä se on.
Eihän kysymys ollut siitä, etteikö ne vois olla hyviä opettajia vaan siitä, että jos haastattelua ei enää olisi osana. alintoja ja sinne mentäisiin muulla pisteillä, niin alalle päätyisi ainesta, josta siihen ei oikeasti ole. Se on myös täyttä turhaa koulutusta ja vie paikan niiltä, jotka työhön sopisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Sinne on hakijoita pilvin pimein ja totta kai sillä haastatteluraadilla on myös oma pisteytyksensä soana valintaa. Itse kun hain opiskelemaan opettajaksi niin edessä istui 6-8 hengen eri alan asiantuntijoita, jotka haastattelussa pisteytti hakijat.
Meinaatko ihan oikeasti, että opettajaksi vaan kaikki ilman haastattelua? Ne hiljaiset hissukat, ”10 tytöt/pojat”, jotka eivät saa sanaankaan ulos suustansa, eivät kommunikointoisen kanssa ja katsovat varpaisiinsa?
Milloun hait? Nyt haastattelu on lyhyt ja sen arvo on nolla.
Kyllä minä uskon, että hiljaset 10 tytöt ja pojat voi olla hyviä opettajia. Koulutus auttaa aina. Ei se vanha perinne enää toimi, että yksi puhuuuuuu ja muut kuuntelee. Ennen opettajat oli tollasia. Nyt tarvitaan muutakin taitoa! Esim kuuntelua.
Minäkin olen opettaja ja tiedän mitä se on.
Hassua kun opettajana arvostelet soveltuvuushaastattelua nollaksi.
Minun aikana se karsi ne, jotka eivät osanneet sanoa mitään mihinkään ja ne, jotka oli muka aina kaikessa parhaimpia pois.
Nyt kun työelämässä olen ollut jo parikyt vuotta, niin nuo ensiksi mainitut hissukat eivät oikeasti olisi pärjänneet töissä. Jälkimmäiset taas eivät ymmärtäisi oppilaiden erilaista osaamista ja vahvuuksia. Minusta tuo haastattelu jossa rivi eri ammattialojen jöseniä istuu edessäsi ja haastattelee sinua on oikein sopiva opettajan ammattiin hakeutumisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Ap lisää että nykyinen systeemi jossa sisään mennään papereilla ilman soveltuvuuskoetta tietyille aloille kuten lääkäri ja psyka on typerää.
Pääsykokeista monesti näkee onko ala omalle kohdalle sopiva ja pärjäätkö siellä.
Tunnen monia jotka lopettavatkin kesken, "ei ollut mun ala". Kyllä aikuisen pitää sen verran selvittä mihin hakee ja samalla vie paikan toiselta jolta olisi saattanutkin löytyä intoa alalle. Pääsykoe karsii näitäkin.Pääsykokeissa pärjää ulkoluvulla, ei tarvi paljon kuin hyvä muisti.
Ei kerro soveltuvuudesta mitään.
Näinpä. Esikoe pitäisi olla että ei lukemalla vaan edes vähän olemassa olevalla järjen häivällä. Toinen vaihe lukemalla.
Suomessa, jos pääsee opiskelemaan, niin saa kunnian opiskella itsensä työttömäksi. Työpaikkoja ei ole ja kaiken näköinen bisnes toiminta on tehty lähes mahdottomaksi. Suomen pitäisi höllentää otetta ja antaa ihmisten toteuttaa bisnestä. Olisihan se mahtavaa, jos kadulla käppäillessä olisi teiden varsilla välillä jonkin sortin kojua ja katu ruokaa tarjolla. Lähikauppojakin kaipaillaan. Pitäisi saada yritystoiminnan vuokrat alhaisiksi, niin saataisiin tähän maahan meininkiä. Ihmisillä olisi töitä ja Suomi vaurastuisi nopeaa tahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Brittien malli on hyvä. Yliopisto aloitetaan aikaisin ja se on maksullinen. Köyhempiä avustetaan. Suomessakin monella olisi varaa maksaa lapsosten opinnoista. Varmasti motivoisi lukio-opiskelijoitakin.
Briteissä hän itseasiassa iso osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka maisteriksi asti vaan jää siihen kanditasolle. Suomessa käytännössä kaikki jatkaa vähintään maisteriksi koska kandin tutkinnolla ei tee mitään.
Koska Suomessa ei työmarkkinoilla ole muutamaa alaa lukuun ottamatta mitään kysyntää niille kandeille.
Ja kun katsotaan koko korkeakoulukenttää, Suomessa ei täällä reaalimaailmassa valmistu mitenkään erityisen paljon maistereita vaan ihan keskiverrosti. Suurin osa korkeakoulutetuista kun menee kanditason tutkinnolla eli ammattikorkeakoulututkinnolla töihin. Kannattaa selvittää perusasiat, enne kuin tulee tuollaisia typeryyksiä vähällä älyllään vinkumaan.
Tämähän on ihan järjestelykysymys. Olen itse opiskellut viittä eri yliopistollista oppiainetta, enkä ole huomannut maisterivaiheen kurssien eroavan kanditasosta. Usein niitä myös tehdään päällekkäin. Ihan hyvin moneen ammattiin voisi saada pätevyyden jo kandina. Kyllähän sossunakin voi työskennellä jo kanditutkinnon jälkeen, vaikka viran voi saada vasta pätevänä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli nuorena eli kymmeniä vuosia sitten kirjekaverina ranskalainen tyttö ja siellä yliopisto toimi niin, että ekan vuoden jälkeen oli kovat karsinnat. En käsitä miten meillä olisi varaa maksaa kaikkien lääkikseen haluavien vuoden opinnot ja sen jälkeen pudonneiden seuraavat alusta alkavat opinnot. En sano, että nykysysteemi, joka painottaa lukiota eikä pääsykokeita, olisi sekään hyvä, mutta en tosiaan kannata tuota "ranskalaista systeemiäkään".
Eikä kyse ole siitä, että suurin osa nuorista ei saisi ikinä mitään opiskelupaikkaa, he vain eivät pääse heti sinne mihin eniten haluavat. Oma nuoreni opiskelee ammattikoulussa, johon oli helppo päästä ja josta työllistyy hyvin. Mutta tämä on leimattu luuserien tavaksi ja suu vaahdossa puhutaan, että niin ja niin monella pitää olla korkeakoulututkinto. Ymmärrän, jos puhutaan hyvin työllistävistä aloista, mutta ei korkeakouluopintoja voi näin niputtaa.
Ammattikoululla ei tee yhtään mitään. Juuri tuon takia Suomella menee niin huonosti. Ammattikoululaisilla ei vaan ole osaamista kunnon töihin eikä niistä hommista voi maksaa elämiseen riittävää palkkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatko-opintoihin pitäisi ottaa PELKÄSTÄÄN pääsykokeen perusteella. Lukiotodistuksella ei pitäisi olla mitään virkaa.
Näin jatko-opintoihin valikoituisivat ne aidosti parhaat ja motivoituneet henkilöt.
Vierailija kirjoitti:
Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.
Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.
Vain muutama ala on sellainen jolla jotain tekee. Ei jollain kirjallisuuden tutkinnolla mitään tee. Tekniikan alan insinöörejä tähän maahan tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.
Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.
Ap
Höpö höpö. Akateeminen työttömyys on todellinen ongelma ja esim. opettajia on älyttömät määrät työttöminä tai tekemässä pelkkiä pätkäsijaisuuksia. Lisäksi koko ajan valmistuu lisää opettajia ainakin kuudesta eri yliopistosta eikä töitä vaan ole tarjolla. Sama tilann
Opettajille ei ole töitä koska tässä maassa ei panosteta koulutukseen. Suurin osa yliopistokoulutuksista on turhia. Tekniikan lääketieteen jne alat ovat niitä joita tässä maassa tarvitaan.
Ilman korkeakoulututkintoa ei voi elää hyvää elämää eikä voi työllistyä kunnon töihin. Meillä on nyt jo työläisköyhyys koska ammattikoululaisille EI VOI maksaa elämiseen riittävää palkkaa koska ne eivät tuota mitään.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa, jos pääsee opiskelemaan, niin saa kunnian opiskella itsensä työttömäksi. Työpaikkoja ei ole ja kaiken näköinen bisnes toiminta on tehty lähes mahdottomaksi. Suomen pitäisi höllentää otetta ja antaa ihmisten toteuttaa bisnestä. Olisihan se mahtavaa, jos kadulla käppäillessä olisi teiden varsilla välillä jonkin sortin kojua ja katu ruokaa tarjolla. Lähikauppojakin kaipaillaan. Pitäisi saada yritystoiminnan vuokrat alhaisiksi, niin saataisiin tähän maahan meininkiä. Ihmisillä olisi töitä ja Suomi vaurastuisi nopeaa tahtia.
Ravintoloita on nyt jo liikaa. Ravintola ala on järjetöntä touhua. Se on erittäin huonosti tuottavaa ja täysin taloudellisesti järjetöntä touhua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät ansaitse sitä tavoittelemaansa tutkintoa, ei meillä ole varaa.
Halvemmaksi tulee elättää työttömiä ja kaikkea muuta mitä heistä aiheutuu kun syrjäytyvät....vai?
Kaikkien pitäisi päästä koulutukseen, yhteen! Mutta jos haluaa vaihtaa, niin maksakoon itse.
Joka ikinen pääsee koulutukseen, yhteen. Peruskoulusta taataan jatkopaikka ammattikoulussa tai lukiossa, myös oppisopimuspaikka on mahdollisuus. Mutta jos valitsee lukion, mikään ei takaa enää sen jälkeen toista opiskelupaikkaa.
Ammattikoulutuksella ei tee yhtään mitään. Se on täysin merkityksetön tutkinto
Kaikilla ei vaan kyvyt riitä ja taso on huonoa jos kaikki päästetään sisälle.
Briteissä hän itseasiassa iso osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka maisteriksi asti vaan jää siihen kanditasolle. Suomessa käytännössä kaikki jatkaa vähintään maisteriksi koska kandin tutkinnolla ei tee mitään.