Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voisiko joku ylipainon kanssa kamppaileva avata tätä asiaa
11.07.2021 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä seitsemän vuotta, ja parisuhteemme aikana hän on lihonut n. 15 kg ja on nyt lievästi ylipainoinen. Tämä ei sinänsä ole minulle mikään ongelma, sillä hän on pitkä ja roteva mies eikä näytä tällaisenakaan mitenkään pahalta enkä nyt siis muutenkaan välitä tästä asiasta niin kovasti niin kauan kun kyse ei ole mistään sairaalloisesta lihavuudesta joka vaikeuttaa liikkumista tai työntekoa.
Siitä minä sen sijaan välitän, että häntä itseään tämä asia häiritsee kovastikin. Valittelee aina ylipainoaan ja häpeilee omaa vartaloaan, lomallakaan ei voi rauhassa rannalla rentoutua kun oma ylipaino hävettää, ja pukeutuminen on yhtä helvettiä kun joka paidassa joku läskimakkara kuulemma kuultaa pahannäköisesti läpi. Muuten siis oikein sosiaalisesti itsevarma ja mukava mies, päällisin puolin hänestä ei ikinä voisi uskoa, että taantuu tällaiseen teinimäiseen kiukutteluun. Ylimääräiset viisitoista kiloa eivät koskaan ole tehneet hänestä epäviehättävää silmissäni, mutta tämä keskenkasvuinen marina kylläkin alkaa pikkuhiljaa tekemään.
Ja kaikesta tästä huolimatta hän ei tee elettäkään aloittaakseen laihdutuksen.
En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi joku valitsee mieluummin ylipainon ja siitä seuraavan häpeän ja ahdingon kanssa kamppailemisen sen sijaan, että yksinkertaisesti laihduttaisi ne häiritsevät läskinsä pois. Siis tämähän oikeasti ei ole mitään rakettitiedettä. Ei kyse ole myöskään siitä, että hän ei jotenkin mystisesti kykenisi laihtumaan, sillä aikaisemmin on laihduttanut onnistuneesti kymmenen kiloa (ihan vain terveellisellä ruokavaliolla ja liikuntaa lisäämällä, mitään vippaskonsteja ei tarvittu), jotka sitten söi itselleen takaisin. Mikä piru siinä on niin vaikeaa? Alan olla aivan todella turhautunut, koska minähän sitä hänen pahaa mieltään joudun kestämään ja hänen kompleksiensa kanssa elämään.
Olen sanonut, että nyt on asia niin, että sinun täytyy joko hyväksyä itsesi tuollaisena tai sitten tehdä se muutos jota kaipaat, mutta mitään järkevää vastausta en saa, pelkkää äyskimistä siitä kuinka se ei kuulemma ole niin helppoa. No en tajua miten muka ei ole, kun itsekin huomasin korona-aikana lihoneeni viisi kiloa, jotka sitten laihdutin alle parissa kuukaudessa pois lisäämällä liikuntaa ja karsimalla herkut ruokavaliostani. Se oli juuri niin yksinkertainen juttu.
Tämä kuulostaa varmaan v i t t u i l u l t a mutta ei sitä ole. Ihan vilpittömästi haluaisin ymmärtää mieheni ajatusmaailmaa, kun tuntuu että olen kohta turhautumisen takia räjähtämispisteessä. Pystyisikö joku selittämään, mikä pentele tässä nyt hiertää niin kovin? Hän on tästä aiheesta niin puolustuskannalla että mitään järkevää keskustelua tästä ei oikein saada aikaiseksi.
Kiitos asiallisista vastauksista.
Kommentit (112)
Hirveää ylipainon selittelyä täällä. Kyllä itse tasan tarkkaan tiedän, miten ne löllöt ovat tulleet ja miten niistä pääsee eroon. Minulle on myös selkeää, että jos haluan näyttää timmiltä, niin sitten ne viikonlopun viinijuomiset ja herkuttelut pitää yksinkertaisesti jättää pois ja liikunnan pitää olla suunnitelmallisempaa. Koska en halua luopua noista iloista ja haluan harrastaa lempeämmin, niin valitsen hieman löllön vatsan sixpackin sijaan. Sen sijaan en tingi unesta, teen valinnan joka ilta, että suljen laitteet ja valot ja menen nukkumaan ajoissa.
Lisäksi jaksaminen on aika pitkälle korvien välissä, ei minuakaan huvita aina lähteä liikkumaan tai syödä vähän ja terveellisesti pikaista tyydystä tuovan mätön sijaan, mutta tsemppaan ja valitsen sen paremman vaihtoehdon ja se tuntuukin hyvältä heti, kun on ottanut ensimmäisen askeleen.
Joillain harvoilla on lihomisen syynä sairaus, mutta suurimmalla osalla elämäntavat. Eikä siinä mitään, ei tarvitse näyttää kilpaurheilijalta tai catwalk-mallilta. Mutta jos ei viitsi nähdä vaivaa elintapojen eteen, ei pidä valittaa ja väittää että yllättäen ja pyytämättä ovat kilot tulleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin avata… Ajattelin panostaa nyt kesällä laihduttamiseen.. Ihan liian kuuma tuolla ulkona. Mitä siis teen? makaan lomani sohvalla. Myös itsekuri on laskenut, herkuttelen päivittäin.
Työaikana työstressi on niin korkea, että en jaksa vapaa-ajalla enää liikkua ja tulee sorruttua herkkuihin ja helppoihin valintoihin ja niihin ruokiin, jotka maittaa. Myös alkoholin käyttö lisääntynyt lievittääkseen stressiä illalla.
Valitettavasti vaikka ajattelee, että olisi kiva tehdä valintoja, niin totuus kuitenkin on, että monesti se on niin helkkarin vaikeaa. Jokunen vuosi sitten harrastin säännöllisesti liikuntaa, uusien työtehtävien myötä l-hinnä läsähdän sohvalle työpäivän jälkeen, kun en vaan enää jaksa muuta…
Tuo kaikki vaatisi niin suuren muutoksen, että jo aloittaminen ahdistaa.
Jos puoliso valittaa kodin sotkuisuudesta päivittäin, mutta ei tee mitään siivotakseen kotia vaan sotkee vaan lisää, niin onko tämä ok?
Kun tuntui monelta menevän ohi aloituksen pointti haukkuessaan apta, niin tuossa vastaava esimerkki asiasta.
Nyt pitäis kyllä miettiä kokonaisuuttakin.. Mä olen itse tällä hetkellä töistä niin uupunut, että nyt pari viikkoa lomaa on kulunut vain maatessa. En todellakaan jaksa edes imuroida.. Ihmisten tilanteet vaihtelee eikä kaikesta pidä syyttää laiskuutta. Tunnen huonoa omaa tuntoa siitä, että siirrän aina ”huomenn aimuroin” ja kun huominen tulee, niin jaksa tehdä mitään…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ihan helvetin typerä jos luulee että sillä laihtuu kun syö terveellisesti. Tunnen valtavasti ylipainoisia jotka syö terveellisesti ja urheilee valtavan paljon. Ovat silti ylipainoisia. Salilla näitä on ja näen ne siellä, olen itse siellä joka päivä jumpassa tai salilla ja nää ylipainoiset on myös. Urheilevat minuakin enemmän.
Kun kuluttaa enemmän kaloreita kuin syö, laihtuu. Vaikka kuinka yrittäisit asiaa vääntää ja kääntää niin se on juuri näin yksinkertaista.
Kiitos! Juurikin näin dr Now sanoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin että tulisin tällä postauksella sohaisseeksi ampiaispesään, mutta voisitteko edes lukea postauksen ennen kuin ryhdytte vaahtoamaan? Kyse ei ole siitä, että hän söisi mainion terveellisesti ja harrastaisi liikuntaa, mutta painoa ei vain putoa. Kyse on siitä, että hän EI syö terveellisesti eikä juurikaan harrasta liikuntaa ja sitten kärsii ylipainostaan. En ymmärrä.
Ap
No siinähän hän itse valintansa tekee. Nauttii ruuasta ja juomasta ja maksaa siitä häpeämällä itseään. Nautinnonhalu on kuitenkin häpeää suurempi
En mä ainakaan sanoisi että ruuasta (tai juomasta) erityisemmin nauttii vaan ihan joka ikinen pienikin herkku tai santsiannos tavisruokaakin saa aikaan ainoastaan itseinhoa eikä mitään syö oikeasti ikinä hyvällä omallatunnolla.
Jatkuvasti soi päässä kuinka pitäisi syödä vähemmän, terveellisemmin ja kuinka taaskaan ei laihdu vaan lihoo.
Ja liikuntaa ainakin minun tekisi mieli harrastaa paljon enemmän ja monipuolisemmin, mutta koska ylipainoa on +30kg niin olo on todella kömpelö eikä liikunta tuota sellaista hyvää fiilistä kuin monelle normipainoiselle aktiiviliikkujalle. Kävelykin on sellaista lyllertämistä eikä reipasta/rytmikästä etenemistä ja juoksu on ihan no-no kun koko kroppa vatkaa ihan hulluna. Sama tietysti kaikessa muussakin mikä vaatii "hyppimistä". Tanssiminenkin (esim joku samba) olisi kivaa mutta kun askel ei ole kepeä eikä olemus ketterä niin jotenkin siitäkin menee fiilis.. Ja tämä hemmetin hikoaminen tekee kaikesta todella tukalaa ihan ilman tätä hellettäkin, kun vaatteet jo muutenkin tuntuu päällä ikäviltä ja sitten ne vielä liimautuu kiinni. Eikä vika ole vaatteissa vaan kropassa koska ei tässä ole kiva olla edes alasti :-(
Vierailija kirjoitti:
Voin avata… Ajattelin panostaa nyt kesällä laihduttamiseen.. Ihan liian kuuma tuolla ulkona. Mitä siis teen? makaan lomani sohvalla. Myös itsekuri on laskenut, herkuttelen päivittäin.
Työaikana työstressi on niin korkea, että en jaksa vapaa-ajalla enää liikkua ja tulee sorruttua herkkuihin ja helppoihin valintoihin ja niihin ruokiin, jotka maittaa. Myös alkoholin käyttö lisääntynyt lievittääkseen stressiä illalla.
Valitettavasti vaikka ajattelee, että olisi kiva tehdä valintoja, niin totuus kuitenkin on, että monesti se on niin helkkarin vaikeaa. Jokunen vuosi sitten harrastin säännöllisesti liikuntaa, uusien työtehtävien myötä l-hinnä läsähdän sohvalle työpäivän jälkeen, kun en vaan enää jaksa muuta…
Tuo kaikki vaatisi niin suuren muutoksen, että jo aloittaminen ahdistaa.
Oletko miettinyt, että liikunta voisi lievittää stressiä. Itselläni on myös vaativa työ, jossa on päivittäin paljon ihmiskontakteja ja joskus hyvin vaikeita asioita selvitettävänä. Olen huomannut, että vasta kunnon liikunta saa minut kireästä tilasta rentoutumaan. Menen yleensä suoraan töistä liikkumaan ja vasta sitten kotiin. Minulla tosin jo lapset aikuisia eli aikataulut voin tehdä oman mieleni mukaan. Liikuin silloinkin, kun lapset olivat pieniä, mutta kyllä se luovuutta ja töitä vaati, että löysi ajan liikunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tartte yrittää seksiä harrastaa, kun ...
Onkohan kellään tämän tyyppinen ongelmavyyhti.
Tosi asia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ihan helvetin typerä jos luulee että sillä laihtuu kun syö terveellisesti. Tunnen valtavasti ylipainoisia jotka syö terveellisesti ja urheilee valtavan paljon. Ovat silti ylipainoisia. Salilla näitä on ja näen ne siellä, olen itse siellä joka päivä jumpassa tai salilla ja nää ylipainoiset on myös. Urheilevat minuakin enemmän.
Kun kuluttaa enemmän kaloreita kuin syö, laihtuu. Vaikka kuinka yrittäisit asiaa vääntää ja kääntää niin se on juuri näin yksinkertaista.
Kiitos! Juurikin näin dr Now sanoisi.
Joo mutta kyllä palstan Donitsi-Doorikset ja Lihapiirakka-Lasset tietävät tästä asiasta enemmän kuin 45 vuotta lääketiedettä harjoittanut ja ylipainon hallintaan ja hoitoon erikoistunut tohtori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin terveiset: ihminen ei ole matematiikkakone ja lukuiset stressihormonit ja naisten hormonitoiminnan ongelmat voivat estää laihtumisen vaikka mentäisiin kalorivajeella. Ei ole niin yksinkertaista että matematiikalla laihtuu. Kokeilepa laihduttaa stressissä tai unettomana, voin taata ettet onnistu.
Arvon lääkäri ei nyt ota huomioon sitä, että ihmiset ovat erilaisia. Minä laihdun aina stressaantuneena, koska menetän ruokahaluni.
Omien kokemusten mukaan on yleisempää se, että stressi lihottaa mutta suru laihduttaa. Kuolemantapaus lähipiirissä laihdutti eräänkin kymmeniä kiloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ihan helvetin typerä jos luulee että sillä laihtuu kun syö terveellisesti. Tunnen valtavasti ylipainoisia jotka syö terveellisesti ja urheilee valtavan paljon. Ovat silti ylipainoisia. Salilla näitä on ja näen ne siellä, olen itse siellä joka päivä jumpassa tai salilla ja nää ylipainoiset on myös. Urheilevat minuakin enemmän.
Ei ole tähän mennessä kukaan kumonnut fysiikan lakeja.
Nuo terveelliset syömiset on jotain muuta siis ,määrä tai laatu yms.
Älä ole noin mustavalkoinen, terveellisesti syövä ylipainoinen varmaan vaan syö tarpeensa mukaan, joten vajetta ei synny.
Olen lihava ja junnannut samassa painossa, 180 cm N / 105 kg. Kulutus ehkä noin 2400 kcal, ei tartte paljoa syödä, että pysyn tässä painossa.
Ruokavaliossa on vaikka esim. cashewtahnaa, pähkinöitä, siemeniä, jonkun verran juustoa, joskus jäätelö tai pulla, kyllä noista kaloreta saa ja ei terveellinen ruoka ole sama asia kuin mahdollisimman vähäkalorinen.
Syksyllä olisi tarkoitus syödä samaan malliin, mutta nopistää vähän, niin tulee se vaje.
Tietenkin 230 kg:n kulutus on jo sitä luokkaa, että ylläpito vaatii raskasta ruokaa, mutta harvempi niin iso on.
Mitä ihmettä juuri luin? Kyllä 2400 kcal eteen saa syödä todella paljon terveellistä ruokaa päivässä. Tuo on yleensä kalorimäärä naiselle, jonka on tarkoitus saada lisää lihasta salitreenillä.
Siis miten niin? Olen 180 cm pitkä, joten kyllä todellakin on korkea verrattuna 159 senttiseen.
Eikös miesten peruskulutus ole tasoa 2500-2800 kcal?
2000 kcal ihan normaali, mulla on sen päälle, en voi tietää onko juuri 2400 kcal.
Kuten sanoin, mun ruokavaliossa on vaikka mantelitahnaa, jossa on 100 kaloria per ruokalusikka. On margista välillä leivän päällä, annoksen isompia kuin jollain muulla.
Niinhän minä sanoin, että saat syödä todella paljon, jos tuolla kulutuksella ja terveellisellä ruokavaliolla painosi pysyy samassa, vaikka ensimmäisessä viestissäsi olit sitä mieltä, että ei tarvitse paljon syödä.
Sulla on annoskoot ja mittasuhteet ihan vinksallaan, jos lasket mantelitahnan käytönkin ruokalusikallisissa, sehän on varmaan jotain 50g kerralla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat hömelöltä. Laihtuminen EI OLE HELPPOA. Olen itse 18kg ylipainoinen, tuli vaikeasta raskaudesta 40+ ikäisenä. Tätä ennen olen ollut koko ikäni LAIHA.
No nytpä ei lähde kilot millään. Ei vaikka juoksen 5kertaa viikossa 8km.
Ei vaikka olin 4kk 16:8 dieetillä.
Ei vaikka kaikki syöminen on terveellistä ja herkut poistettu
Ei vaikka juoksun lisäksi jumppan ja joogaan
Ei vaikka joka ikinen päivä urheilenEi lähde vaikka teen kaiken oikein.
Mun mielestä olet melko passiivis-aggressiivinen puolisoasi kohtaan. Älä sano hänelle ääneen ajatuksiasi, olisi todella loukkaavaa. Et voi tietää toisen puolesta mikä hänelle on helppoa tai mikä vaikeaa.
Tiedätkö että olet biologinen poikkeavuus ja tieteellä on sinulle varmasti käyttöä. Yhdessäkään ihmis- tai eläinkokeessa koekappale ei ole jäänyt laihtumatta kun kaloreita on vähennetty ja liikuntaa lisätty.
Kyllä mä ainakin ymmärrän ap:ta, vaikka olen itse se toinen puoli omassa parisuhteessani. Miestä ei häiritse kilot, mutta itseäni häiritsee. Uskon, että miestä häiritsee kuitenkin se, että paino vaikuttaa esimerkiksi meidän seksielämän laatuun, mun henkiseen hyvinvointiin ja siihen, etten pysty tai kehtaa tehdä jotain. En varsinaisesti tuskaile kiloistani hänelle, mutta kyllähän se paha olo näkyy silti.
En silti oikein osaa selittää sitä en sulle ap enkä miehellekään, miksi se on niin vaikeeta. Mulla on toki fyysinen sairaus, joka rajottaa elämää melkoisesti ja kipujen vuoksi jaksaminen on aika loppu.
Löytyiskö ap teille joku yhteinen harrastus johon mies voisi hurahtaa? Frisbeegolf? Nyt korona-aikana moni on tainnut innostua myös kaikenlaisesta eräilystä ja luontopoluista ja taitaa myös pyöräily nostaa päätään, ainakin mun lähipiirissä. Äläkä vihjaa mitään painon pudotuksesta vaan ihan vaan yhteisestä harrastuksesta. Kiinnittäkää hiukan huomiota siihen yhdessä syömänne ruuan laatuun, yhdessä herkutteluun ja tietysti alkoholin käyttöön. Oman kokemukseni mukaan miehiltä pieni ylipaino putoaa jo näillä, eikä vaadi välttämättä sen tehokkaampaa ryhtiliikettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohhoh. Minulle tulee kyllä yllätyksenä miten harhaisesti aikuiset ihmiset suhtautuvat ylipainoon. Pokkana väitetään että hirveän terveellisesti syödään, miinuskaloreilla mennään ja herkeämättä jumpataan mutta silti läskit vaan on ja pysyy, ja kymmenistä peukutuksista päätellen moni uskoo samoin. Roskaa! Olen itsekin pullea eikä minulle ole kyllä mikään mysteeri miksi näin on. Elämäntavoistahan se johtuu. Nautin vain hyvästä ruoasta niin paljon, se on minulle yksi elämän suurista iloista, että maksan siitä mielihyvin tämän hinnan.
Lopettakaa itsepetos ja joko hyväksykää se mitä olette tai tehkää aito muutos.
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh. Minulle tulee kyllä yllätyksenä miten harhaisesti aikuiset ihmiset suhtautuvat ylipainoon. Pokkana väitetään että hirveän terveellisesti syödään, miinuskaloreilla mennään ja herkeämättä jumpataan mutta silti läskit vaan on ja pysyy, ja kymmenistä peukutuksista päätellen moni uskoo samoin. Roskaa! Olen itsekin pullea eikä minulle ole kyllä mikään mysteeri miksi näin on. Elämäntavoistahan se johtuu. Nautin vain hyvästä ruoasta niin paljon, se on minulle yksi elämän suurista iloista, että maksan siitä mielihyvin tämän hinnan.
Lopettakaa itsepetos ja joko hyväksykää se mitä olette tai tehkää aito muutos.
Niin ja lisättäköön vielä - en minäkään sikaile mielettömillä määrillä pizzaa ja suklaata päivittäin. Ei se sitä vaadi. Teen sinänsä ihan terveellistä ja herkullista ruokaa (pastoja, lihaa, kanaa, kalaa, gratiineja) mutta annokset on melko tuhteja. Siihen vielä kahvi ja jälkiruoka, runsas aamiainen, iso kana- tai lohisalaatti ja sämpylä lounaaksi, vähän naposteltavaa silloin tällöin… siinä sitä jo alkaa olemaan. Huijaatte itseänne jos uskottelette että vain roskaruoalla voi lihoa.
T. Se realistinen pullero
Mä luulen, että miehillä se aineenvaihdunta vaan on erilainen kuin naisilla.
Toki voisitte yhdessä ottaa terveen elämän kuurin. Hyvinvointi ja terveys edellä olisi hyvä mennä.
Ei laihuus ole terveyttä. Verisuonet ja sydän voi kenellä ”huutaa hoosiannaa” ruokavalion takia. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös kolesteroliaineenvaihduntaan. Se ei aina näy kiloissa, mutta se näkyy labrassa ja hyvinvoinnissa.
Tehkää yhdessä hyvinvointinne takia.
Sydän keuhkot mieli ja parisuhde kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin avata… Ajattelin panostaa nyt kesällä laihduttamiseen.. Ihan liian kuuma tuolla ulkona. Mitä siis teen? makaan lomani sohvalla. Myös itsekuri on laskenut, herkuttelen päivittäin.
Työaikana työstressi on niin korkea, että en jaksa vapaa-ajalla enää liikkua ja tulee sorruttua herkkuihin ja helppoihin valintoihin ja niihin ruokiin, jotka maittaa. Myös alkoholin käyttö lisääntynyt lievittääkseen stressiä illalla.
Valitettavasti vaikka ajattelee, että olisi kiva tehdä valintoja, niin totuus kuitenkin on, että monesti se on niin helkkarin vaikeaa. Jokunen vuosi sitten harrastin säännöllisesti liikuntaa, uusien työtehtävien myötä l-hinnä läsähdän sohvalle työpäivän jälkeen, kun en vaan enää jaksa muuta…
Tuo kaikki vaatisi niin suuren muutoksen, että jo aloittaminen ahdistaa.
Oletko miettinyt, että liikunta voisi lievittää stressiä. Itselläni on myös vaativa työ, jossa on päivittäin paljon ihmiskontakteja ja joskus hyvin vaikeita asioita selvitettävänä. Olen huomannut, että vasta kunnon liikunta saa minut kireästä tilasta rentoutumaan. Menen yleensä suoraan töistä liikkumaan ja vasta sitten kotiin. Minulla tosin jo lapset aikuisia eli aikataulut voin tehdä oman mieleni mukaan. Liikuin silloinkin, kun lapset olivat pieniä, mutta kyllä se luovuutta ja töitä vaati, että löysi ajan liikunnalle.
Tämä on totta, liikkumattomuus vain pahentaa väsymyksen tunteen ja ylipainon kierrettä. Liikun, että jaksan - en jaksa, koska en liiku.
Sitten kun on pidempään oltu liikkumatta ja ylipainoa kertynyt alkaa kroppa vaivaamaan ja sitä käytetään lisätekosyynä; ei voi liikkua, koska selkä tms. on kipeä, vaikka nimenomaan pitäisi vahvistaa niitä lihaksia ja pudottaa painoa, joka rasittaa kroppaa.
Valitettavasti vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja meillä jokaisella on rajattu aika, mutta jos valitsee suunnitella rutiinit ja seurata niitä, niin ehtii kyllä liikkua ja syödä terveellisesti. Ei kukaan väitä, että ne valinnat ja toteuttaminen on helppoa, kyse on siitä laittaako oman hyvinvointinsa vai sen hetkisen mukavuudenhalunsa etusijalle.
Mä oon normaalipainoinen, syön keskimäärin 1200 kcal päivässä. Jos syön 1500, mun paino alkaa nousta heti. Sit korvaan sen sillä että syön pari pv ~1000 kcal. Oon laskenut kaloreita niin pitkään, että osaan kyllä homman vaikka joku aina sitä epäileekin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon normaalipainoinen, syön keskimäärin 1200 kcal päivässä. Jos syön 1500, mun paino alkaa nousta heti. Sit korvaan sen sillä että syön pari pv ~1000 kcal. Oon laskenut kaloreita niin pitkään, että osaan kyllä homman vaikka joku aina sitä epäileekin.
Minkälainen on aktiivisuustasosi?
Alue: Aihe vapaa
Liikunta ja isot lihakset edesauttavat painon hallinnassa. Tutkimuksissa on todettu, ettei liikunta laihduta sen vuoksi, kun ihmiset alkavat syödä enemmän liikuntaa harrastettuaan. Erilaiset kulutuslaskurit ovat mielenkiintoisia. Niissä huomioidaan ikä ja aktiivisuus.