Lue keskustelun säännöt.
Jos olisi pakko kohdata yksi kiusaajasi, miten käyttäytyisit?
06.07.2021 |
Hypoteettinen asetelma, jos kiusaajasi seurustelisi serkkusi kanssa ja menet sukujuhliin johon tämä kiusaajasi saapuu myös. Miten käyttäydyt?
Hän olisi kiusannut sinua peruskoulussa jättäen syvät arvet. Olet päässyt yli, mutta ahdistaisi silti ne juhlat, kiusaajan kohtaamisen takia.
Kommentit (105)
Kohtelisin häntä kuin ilmaa. Jos hän yrittäisi keskustella kanssani, olisin vastauksissani lyhyt ja ivallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoisin pahimmalla silmien loimulla häntä päästä varpaisiin ja sanoisin jotain ehkä jotain "muistatko minut, enpä ajatellut että enää nähdään". Serkullani on hyvä naismaku joten rupsahtanut kiusaajani ei ole uskottava.
Todennäköisesti alistuisin kuten koulussa ja voimafantasiat murenisivat.
Hymyilen tietysti ja olen ystävällinen. Kaikki on tajunneet jossain vaiheessa miksi hymyilen.
En mene luokkakokouksiin, koska seurauksena olisi luultavasti elinkautinen. N46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä siis sanoisitte? Tarvitsen neuvoja. Koska minulle tämä on ihan oikea tilanne, ahdistaa mutta yritän olla näyttämättä sitä.
Ap
Lähtisin varmaan kotiin ja toivoisin että kiusaaja ei tunnistanut minua. Kuvitelmissa kosto on suloinen , tosielämässä en uskaltaisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdallani ei mitenkään hypoteettinen tilanne. Kohtaan entisen kiusaajani harvase päivä työmatkallani. Hän istuu juoppojen ja piripäiden seurassa vakiopaikallaan. Käyttäydyn kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Sanoisin mitä tekisin mutta kommentti poistettaisiin. Sanonkin siis vaan että hän lähtisi ambulanssilla niistä juhlista. Serkkuni ymmärtäisi kun selittäisin kuka se tyyppi oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä siis sanoisitte? Tarvitsen neuvoja. Koska minulle tämä on ihan oikea tilanne, ahdistaa mutta yritän olla näyttämättä sitä.
Ap
Tervehtisin samalla tavalla kuin tervehdin muitakin tuntemattomia serkunkumminkaiman puolisoita. Esittäisin siis, etten tunnista koko tyyppiä. Enempää tuskin olisi tarve jutella, koska en ehdoin tahdoin jäisi heidän seuraansa.
En yhtään mitään. Hän olisi ilmaa. En keskustele keltanestepäiden kanssa yhtään. En katsoisi edes päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilaisuudessa välttäisin hänen kohtaamistaan sikäli kuin mahdollista. Olisin vain oma itseni joka tapauksessa, eihän hän ole vuosiin kuulunut elämääni mitenkään.
Jos hän yrittäisi vinoilla, saisi (vamaan yllätyksekseen) jotain samantasoista takaisin. Jos mua siis sattuisi huvittamaan.
Eii mulla ole kiusaaajia vaaan ajatusväääristymiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä siis sanoisitte? Tarvitsen neuvoja. Koska minulle tämä on ihan oikea tilanne, ahdistaa mutta yritän olla näyttämättä sitä.
Ap
Tämä on se hetki kun joudut valitettavasti valitsemaan miten elät elämäsi. Annatko sen paskiaisen vielä määritellä sinua vai oletko jo niin paljon muuta kun se henkilö jota kiusattiin. Itse kuvittelisin meneväni tervehtimään ja ottavani huumorin kautta puheeksi kouluajat ja pinnalliset kokemukseni kiusaamisesta. Sitten toimisin sen mukaan miten toinen vastaa. Ellei minkään valtakunnan katumusta ole, hymyilisin kohteliaasti ja selviytyisin vitutuksesta todennäköisesti alkoholin avulla. Jos katumusta olisi niin tarttuisin siihen ja antaisin pyytää anteeksi ja olisin ok, tai niin ok kun tuossa tilanteessa voi olla. Älä esitä vaan muista, että olet varmasti kokenut niin paljon muutakin elämässäsi ja keskity siihen.
Olisi pelkkää ilmaa.
Voisi olla myös, etten menisi koko juhlaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä siis sanoisitte? Tarvitsen neuvoja. Koska minulle tämä on ihan oikea tilanne, ahdistaa mutta yritän olla näyttämättä sitä.
Ap
"Ai moi! Säkin täällä. Tiesikös Reetta-serkku, että tuo sinun poikaystäväsi on minun vanha koulukiusaajani. Teki elämästäni helvettiä 9 vuotta."
Tai sitten vain olisin niin kuin aikuiset ja nyökkäisin tervehdyksen ja sen jälkeen antaisin koko tyypin olla. Miksi käyttää aikaansa vanhoja kaiveluun? Siinähän ei muuta kuin pilaa toisten juhlat, jos alkaa rettelöimään.
Kiusaajalla menee huonommin elämässään kuin itselläni. Minulla on kaikki hyvin.
En leventelisi asialla, mutta jos hän kommentoi jotain ivallista niin saattaisin sitten tokaista, että "itsepä olemme elämämme valinnat tehneet".
Tiesin jo tuolloin peruskoulussa,että hänellä oli juoppo isä, ja paha olla.
Ap, valmistaudu että se kohtaaminen voi olla yllättävän kova henkisesti. Sinuna olisin asiallinen, mutta etäinen. Tunnepurkaukset eivät muuta kuin pahentaa tilannetta.
Aikalailla kolme vaihtoehtoa:
1. Jää kotiin ja anna kiusaajan edelleen päättää mitä uskallat tehdä ja mitä et
2. Mene juhliin ja nauti niistä äläkä anna kiusaajan määrittää tekemisiäsi enää yhtään
3. Rupea kaivelemaan menneitä ja pilaa juhlat sekä itseltäsi että muilta täysin asiaan liittymättömiltä henkilöiltä eli alennu samalle tasolle kuin kiusaajasi oli kouluaikoina
Vetäisin turpaan.