Thaimaasta adoptoiduista lapsesta tuli jo teini-ikäisenä murhaaja
Aika karua. Odotat ja toivot vuosia adoptiolasta. Lapsi tekee murhan ollessaan vasta 16 v.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muhoksen-perhekotimurhasta-tuomittu…
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Näin kerran järkyttävän dokumentin afrikkalaisesta tytöstä joka oli adoptoitu, olikohan se jenkkeihin? Tyttö kulki ahdistuneena ympäriinsä koskettelemassa tavaroita ja adoptioäiti huusi että lopeta! Ohjelmassa kuvattiin myös tytön biologisia vanhempia itkemässä, he eivät olleet ymmärtäneet että lapsi lähtee pysyvästi pois. Jokainen osapuuoli kärsi: biovanhemmat, uudet vanhemmat, tyttö itse.
Joo se oli ihan hirveä dokkari. Adoptiovanhemmat oli todella tyhmiä, naiiveja ja todella, todella itsekkäitä. Lapset oli heidän jatkeitaan, kumpikaan adoptiovanhemmista ei hetkeekään pysähtyneet miettimään asioita ja tilannetta lasten näkökulmasta. Ei heitä kiinnostanut. Lasten olisi pitänyt olla siistejä ja normaaleja heti, kauheasti kieltoja ja ei minkäänlaista ymmärrystä lapsista ylipäätänsä. Olisin niin halunnut mennä niiden ihmisten luokse ja ravistella oikein lujaa samalla huutaen, että mitä hemmettiä te oikein kuvittelette?
En tiedä onko ko. dokkari vielä netflixissä. Lapsethan käytännössä ryöstettiin biovanhemmilta. Biovanhemmille valehdeltiin törkeästi ja lapset huijattiin heiltä. Ihan vain pohjattoman itsekyyden takia. Ja sitten toinen lapsista dumpattiin laitokseen, kun se ei sopinut kristilliseen kiiltokuvaelämään.
Tuo olisi pitänyt lennättää Thaimaahan ja ikuinen porttikielto Suomeen.
No mut kiva kuitenkin, että saa nyt julkisuutta kun kirjoitti kirjan! On tärkeetä tehdä kirja kaikista väkivaltarikollisista!
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Ei voi muuta kuin ihmetellä vastuuttomia aikuisia, jotka hankkii adoptiolapsen ulkomailta. Sama kuin hankkisi jostain eksoottisesta maasta katukoiran tai apinan lemmikiksi. Koskaan ei voi tietää milloin se hyökkää yöllä kimppuun ja raatelee naaman muhjuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Eikä monikaan laitoslapsista ihan oikeasti ymmärrä syy-seuraussuhteita tai osaa hahmottaa sitä, mistä mikäkin johtui. Asioita vain tapahtuu jatkumona, tosta vaan, jostain kumman syystä. Kun yrittää päästä juurisyihin, niin vastaus kaikkeen on ”emmätiiä”. Monet osaa sanoa, että ahdistaa, mutta että mikä ahdistaa, niin ei ihan todella tiedä vastausta. Siksi tunteiden sanoittaminen, tunne- ja turvataidot olis niin tärkeää opettaa ihan kaikille lapsille. Sillä jos ei kykene ymmärtämään itseään, ei pysty muuttumaan ja toistaa aina vaan samat virheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Eikä monikaan laitoslapsista ihan oikeasti ymmärrä syy-seuraussuhteita tai osaa hahmottaa sitä, mistä mikäkin johtui. Asioita vain tapahtuu jatkumona, tosta vaan, jostain kumman syystä. Kun yrittää päästä juurisyihin, niin vastaus kaikkeen on ”emmätiiä”. Monet osaa sanoa, että ahdistaa, mutta että mikä ahdistaa, niin ei ihan todella tiedä vastausta. Siksi tunteiden sanoittaminen, tunne- ja turvataidot olis niin tärkeää opettaa ihan kaikille lapsille. Sillä jos ei kykene ymmärtämään itseään, ei pysty muuttumaan ja toistaa aina vaan samat virheet.
En ole edes laitoslapsi, mutta muuten omassa perheessä rikkoutunut. Olen älykäs ja lahjakas ja aina älyllisesti menestynyt, mutta silti vielä nelikymppisenäkin opin jatkuvasti itsestäni lisää sekä siitä miksi reagoin miten reagoin, mikä vaikuttaa mihinkin jne. Teininä sitä vain reagoi asioihin, eivät aivot olleet tarpeeksi kehittyneet käsittelemään niitä eikä niihin ollut edes riittävää etäisyyttä eikä elämä ollut ollut hyvää, jotta edes saisi mitään etäisyyttä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Eikä monikaan laitoslapsista ihan oikeasti ymmärrä syy-seuraussuhteita tai osaa hahmottaa sitä, mistä mikäkin johtui. Asioita vain tapahtuu jatkumona, tosta vaan, jostain kumman syystä. Kun yrittää päästä juurisyihin, niin vastaus kaikkeen on ”emmätiiä”. Monet osaa sanoa, että ahdistaa, mutta että mikä ahdistaa, niin ei ihan todella tiedä vastausta. Siksi tunteiden sanoittaminen, tunne- ja turvataidot olis niin tärkeää opettaa ihan kaikille lapsille. Sillä jos ei kykene ymmärtämään itseään, ei pysty muuttumaan ja toistaa aina vaan samat virheet.
En ole edes laitoslapsi, mutta muuten omassa perheessä rikkoutunut. Olen älykäs ja lahjakas ja aina älyllisesti menestynyt, mutta silti vielä nelikymppisenäkin opin jatkuvasti itsestäni lisää sekä siitä miksi reagoin miten reagoin, mikä vaikuttaa mihinkin jne. Teininä sitä vain reagoi asioihin, eivät aivot olleet tarpeeksi kehittyneet käsittelemään niitä eikä niihin ollut edes riittävää etäisyyttä eikä elämä ollut ollut hyvää, jotta edes saisi mitään etäisyyttä mihinkään.
Eikä niille koetuille asioille ollut teininä sanoja. Tiesin kyllä, että kotona tapahtuvat asiat on väärin ja tiesin, että perheeni oli merkittävästi erilainen mitä muiden. Sen tajusi ihan jo siitä, että naapurit varovaisesti kyseli, että mitäs teillä tapahtuukaan. Mutta ei silti hahmottanut asioita. Kun muutin laitoksesta omilleni alle 18-vuotiaana, tunsin vain selittämätöntä pahaa oloa ja tyhjyyttä. En ymmärtänyt miksi satutin itseäni ja rankaisin syömättömyydellä, pakkoliikunnalla jne. Vasta paljon myöhemmin luettuani asioista ja käytyäni terapiassa olen tajunnut sen, että olin traumatisoitunut ja kärsin tuolloin pahoista PTSD-oireista. En ymmärtänyt miksi minusta tuntui yksin ollessa aina siltä, aivan kuin minua ei olisi olemassakaan, en tiennyt dissosioivani.
Sehän se on kun sanat puuttuvat, vertailupohja ja terve peili puuttuu. Ja vaikka olisikin sanoittaja, niin teini-ikäisenä käy läpi niin paljon kaikkea muutakin itseensä ja muihin liittyvää kriisiä, että on pihalla jo pelkästään siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Eikä monikaan laitoslapsista ihan oikeasti ymmärrä syy-seuraussuhteita tai osaa hahmottaa sitä, mistä mikäkin johtui. Asioita vain tapahtuu jatkumona, tosta vaan, jostain kumman syystä. Kun yrittää päästä juurisyihin, niin vastaus kaikkeen on ”emmätiiä”. Monet osaa sanoa, että ahdistaa, mutta että mikä ahdistaa, niin ei ihan todella tiedä vastausta. Siksi tunteiden sanoittaminen, tunne- ja turvataidot olis niin tärkeää opettaa ihan kaikille lapsille. Sillä jos ei kykene ymmärtämään itseään, ei pysty muuttumaan ja toistaa aina vaan samat virheet.
En ole edes laitoslapsi, mutta muuten omassa perheessä rikkoutunut. Olen älykäs ja lahjakas ja aina älyllisesti menestynyt, mutta silti vielä nelikymppisenäkin opin jatkuvasti itsestäni lisää sekä siitä miksi reagoin miten reagoin, mikä vaikuttaa mihinkin jne. Teininä sitä vain reagoi asioihin, eivät aivot olleet tarpeeksi kehittyneet käsittelemään niitä eikä niihin ollut edes riittävää etäisyyttä eikä elämä ollut ollut hyvää, jotta edes saisi mitään etäisyyttä mihinkään.
Eikä niille koetuille asioille ollut teininä sanoja. Tiesin kyllä, että kotona tapahtuvat asiat on väärin ja tiesin, että perheeni oli merkittävästi erilainen mitä muiden. Sen tajusi ihan jo siitä, että naapurit varovaisesti kyseli, että mitäs teillä tapahtuukaan. Mutta ei silti hahmottanut asioita. Kun muutin laitoksesta omilleni alle 18-vuotiaana, tunsin vain selittämätöntä pahaa oloa ja tyhjyyttä. En ymmärtänyt miksi satutin itseäni ja rankaisin syömättömyydellä, pakkoliikunnalla jne. Vasta paljon myöhemmin luettuani asioista ja käytyäni terapiassa olen tajunnut sen, että olin traumatisoitunut ja kärsin tuolloin pahoista PTSD-oireista. En ymmärtänyt miksi minusta tuntui yksin ollessa aina siltä, aivan kuin minua ei olisi olemassakaan, en tiennyt dissosioivani.
Sehän se on kun sanat puuttuvat, vertailupohja ja terve peili puuttuu. Ja vaikka olisikin sanoittaja, niin teini-ikäisenä käy läpi niin paljon kaikkea muutakin itseensä ja muihin liittyvää kriisiä, että on pihalla jo pelkästään siitä.
Myös minulla on tuota dissosiaatiota ja jos olen liikaa yksin, ikään kuin katoan. Se, että olen toisten seurassa, he näkevät minut ja puhuvat minulle, on oleellisen tärkeää henkiselle hyvinvoinnilleni, sen olen oppinut hahmottamaan vasta aikuisena eikä minulla ole sille vieläkään oikein termejä enkä täysin hahmota asiaa. Kun nyt talvella alettiin puhua lock downista Suomeen, sairastuin sillä viikolla somaattisesti ja väitän ainoan syyn olleen stressi eristysuhkasta.
Minulla on myös todella vaikeaa löytää rajoja omalle jaksamiselleni, olen kärsinyt pari burn outia, treenaan aina täysillä, ruokahalu on välillä poissa ja välillä pohjaton. Olen vasta nyt alkanut tajuta, että tämä johtuu siitä, että lapsena minulta odotettiin aina enemmän kuin kukaan olisi voinut kohtuudella odottaa lapsen pystyvän kantamaan vastuutta, kypsyyttä ja itsellisyyttä ilman aikuisten tukea.
Miten voisi mitenkään odottaa, että nuoret osaisivat hahmottaa, sanottaa jne?
- tuo aiemmin kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Hänkin sai murhatuomion, koska valitti hoviin ja siellä tuomio koveni. Eli ei se hovi ole aina alennusautomaatti.
Maikkari / Vinkkimiehet haastattelivat tätä toista tekijää vankimessuilla. Puhuu tavallista suomea videolla (24 min kohdalla): https://netti-tv.fi/katso/vinkkimiehet-elinkautista-istuvasta-janne-ran…
Kristian Dostinov sanoi, että oli nuorena poikana kiltti, kunnes alkoholi tuli elämään, joutui laitoksiin ja siitä alkoi kaamea alamäki. Laitoksissa alkoi huumeidenkäyttö ja sitten joutui linnaan. Hieman kyllä väisti sen todellisen kysymyksen, että mikä johti tuohon laitoskierteeseen, koska se että alkaa 12-13 -vuotiaana käyttämään päihteitä laitosympäristön vaikutuksesta ei selitä miten alun pelin päätyi juomaan niin, että joutui laitospolulle.
Siis täältä löytyvässä pitkässä videossa tuo haastattelu: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elinkautista-istuvasta-janne-ranise…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti moni adoptiovnhempi, jonka lapsella on aikuisena ongelmia syyllistää itseään riittävästi, jos ei ole esim. haudannut omia urahaaveitaan lapsen takia. Omasta kokemuksesta voin lohduttaa, että vaikka olemme antaneet omalle adoptoidulle lapsellemme yltäkylläisesti aikaa ja rakkautta, se ei vain korjaa asioita. Nyt jo aikuinen adoptoitu ei ole koskaan osoittanut mitään tunteita meitä vanhempia, lemmikkejä tai esim. isovanhempia kohtaan. Apua on todella paljon haettu ja saatu mutta mikään ei ole auttanut. Itse epäilen, että osasyy voi olla raskausajassa ja sen aikaisessa päihdealtistuksessa. Adoptoidullamme on kolme aivotoimintaan liittyvää diagnoosia. Eli armoa adoptiovanhemmille. Rakkaus ei aina riitä.
Kai te itse maksatte tänne tuomanne lapsen hoitokulut?
Maksattehan??
Varmaan samassa määrin kuin päihdeäidit maksavat biologisten lastensa hoitokulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti moni adoptiovnhempi, jonka lapsella on aikuisena ongelmia syyllistää itseään riittävästi, jos ei ole esim. haudannut omia urahaaveitaan lapsen takia. Omasta kokemuksesta voin lohduttaa, että vaikka olemme antaneet omalle adoptoidulle lapsellemme yltäkylläisesti aikaa ja rakkautta, se ei vain korjaa asioita. Nyt jo aikuinen adoptoitu ei ole koskaan osoittanut mitään tunteita meitä vanhempia, lemmikkejä tai esim. isovanhempia kohtaan. Apua on todella paljon haettu ja saatu mutta mikään ei ole auttanut. Itse epäilen, että osasyy voi olla raskausajassa ja sen aikaisessa päihdealtistuksessa. Adoptoidullamme on kolme aivotoimintaan liittyvää diagnoosia. Eli armoa adoptiovanhemmille. Rakkaus ei aina riitä.
Kai te itse maksatte tänne tuomanne lapsen hoitokulut?
Maksattehan??
Varmaan samassa määrin kuin päihdeäidit maksavat biologisten lastensa hoitokulut.
Voisin melkein lyödä rahasta vetoa, että adoptiovanhemmat maksavat enemmän veroja kuin kotimaiset rakkaat päihdeäidit... Mutta tämä on toki villi veikkaus.
Tämä se on kun koiriakin jalostetaan huolella mutta sitten taas ihmisissä kaikenlaiset likasankot pääsevät lisääntymään, ja jälki on tämä.
Kun täällä jaksetaan näistä adoptoitujen aiheuttamista kuluista hirnua niin tässä vähän suhteellisuutta peliin:
Vuosittain päihdeongelmaisille äideille syntyy arviolta noin 3 600 lasta (Suomessa). Ulkomailta tuli esim. vuonna 2019 vain 79 adoptiolasta. Ja näistä siis valtaosa pärjää vallan mainiosti.
Että ei se vaalea ihonväri niin autuaaksi taida tehdäkään?
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä jaksetaan näistä adoptoitujen aiheuttamista kuluista hirnua niin tässä vähän suhteellisuutta peliin:
Vuosittain päihdeongelmaisille äideille syntyy arviolta noin 3 600 lasta (Suomessa). Ulkomailta tuli esim. vuonna 2019 vain 79 adoptiolasta. Ja näistä siis valtaosa pärjää vallan mainiosti.
Että ei se vaalea ihonväri niin autuaaksi taida tehdäkään?
Älä pilaa hyvää öyhötysketjua!
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkyy hyvin, että lapsen ensimmäiset 4 ikävuotta on ratkaisevan tärkeät.
Lapsi selviää, jos hänellä on edes yksi pysyvä ja turvallinen aikuinen noina ikävuosina.
Sukuuni adoptoitiin ( isoisän eno ja vaimonsa) erään paremman perheen tyttären lapsi jo hyvin pienenä.
Tästä ei tullut isoa rikollista, mutta ihmisiä vihaava huijari. Hänellä oli työ ja perhe, mutta kuten mummoni sanoi: "Siinä äijässä oli jotain hämärää."
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä jaksetaan näistä adoptoitujen aiheuttamista kuluista hirnua niin tässä vähän suhteellisuutta peliin:
Vuosittain päihdeongelmaisille äideille syntyy arviolta noin 3 600 lasta (Suomessa). Ulkomailta tuli esim. vuonna 2019 vain 79 adoptiolasta. Ja näistä siis valtaosa pärjää vallan mainiosti.
Että ei se vaalea ihonväri niin autuaaksi taida tehdäkään?
On vaan näköjään niin kiva nostaa joku useammalta kantilta erityistapaus uutisiin ja todeta et nää kaikki on sit samanlaisia.
Ja jenkkien tapauksia ei kannata ees verrata koska siellä ihmiset hyväksikäyttää rahallista tukea (esim. sijaisperheet) ja osa uskonnollisista ryhmistä adoptoi vain korottaakseen omaa sosiaalista statustaan. Tulella leikkimistä, kun adoptiolapsi ja sijoituslapsi tarvisi turvalliset rajat eikä tulonlähteenä tai koristeen asemana elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kerran järkyttävän dokumentin afrikkalaisesta tytöstä joka oli adoptoitu, olikohan se jenkkeihin? Tyttö kulki ahdistuneena ympäriinsä koskettelemassa tavaroita ja adoptioäiti huusi että lopeta! Ohjelmassa kuvattiin myös tytön biologisia vanhempia itkemässä, he eivät olleet ymmärtäneet että lapsi lähtee pysyvästi pois. Jokainen osapuuoli kärsi: biovanhemmat, uudet vanhemmat, tyttö itse.
Joo se oli ihan hirveä dokkari. Adoptiovanhemmat oli todella tyhmiä, naiiveja ja todella, todella itsekkäitä. Lapset oli heidän jatkeitaan, kumpikaan adoptiovanhemmista ei hetkeekään pysähtyneet miettimään asioita ja tilannetta lasten näkökulmasta. Ei heitä kiinnostanut. Lasten olisi pitänyt olla siistejä ja normaaleja heti, kauheasti kieltoja ja ei minkäänlaista ymmärrystä lapsista ylipäätänsä. Olisin niin halunnut mennä niiden ihmisten luokse ja ravistella oikein lujaa samalla huutaen, että mitä hemmettiä te oikein kuvittelette?
En tiedä onko ko. dokkari vielä netflixissä. Lapsethan käytännössä ryöstettiin biovanhemmilta. Biovanhemmille valehdeltiin törkeästi ja lapset huijattiin heiltä. Ihan vain pohjattoman itsekyyden takia. Ja sitten toinen lapsista dumpattiin laitokseen, kun se ei sopinut kristilliseen kiiltokuvaelämään.
Ollaankohan me nähty sama dokkari. En muista, että lapsia olisi ollut kaksi. Ehkä muistan väärin. Muistan nähneeni sellaisen, jossa lapsi adoptoitiin Afrikasta ja lapsen vanhemmat eivät selvästikään ymmärtäneet, mitä tekivät. Adoptioäiti (jo vanhempi nainen) vaikutti tosi kolkolta eikä oikein saanut kosketusta lapseen. Adoptioisäkin siinä oli mukana, mutta hänestä en tarkemmin muista. Jäi mieleen kuva, että adoptiovanhemmat nyt vain halusivat sen lapsen, mutta kun ei se ollut oikeasti oma, niin ei ollut sellaista yhteyttä. Biovanhemmat tai ainakin -äiti olisi halunnut pitää kontaktin ja saada kuulla, miten lapsilla menee. Sehän on ihan luonnollista, kun on se oikea äiti, mutta olosuhteiden pakosta on luovuttava. En ole ollenkaan vakuuttunut, että siellä länsimaissa tavaran keskellä nyt sitten on jotenkin "parempi elämä", kun tärkeimmät tunnesiteet katkaistaan. Sitä ei rahalla tai tavaralla korvata mitenkään.
Jep, vaikka alku kuulostaa hurjalta, en silti automaattisesti lähde arvostelemaan ja tuomitsemaan, koska olen työskennellyt paikoissa, joissa kaikki teräaseet piti olla lukkojen takana. Ei sen takia, että lapset olisivat viillelleet itseään, vaan siksi, että olisivat viillelleet toisia ja työntekijöitä. Lapset olivat todella väkivaltaisia ja nauttivat jollain tavalla siitä. Väkivalta antaa vallantunteet, sillä saa kunnioitusta ja nousee hierarkiassa. Koulukotityyppisissä vielä kovemmissa laitoksissa lapset ja nuoret ovat jo todella paatuneita. Tekisi monelle hyvää käydä työskentelemässä päivä nuissa paikoissa, työntekijät omistavat monesti suuren osan itsestään työlle. Mutta kaikkia ei vain voi pelastaa ja vaikka itse välittäisi, sitä lasta ei se sinun välittämisesi kiinnosta peen vertaa. Se lapsi voi kokea välittämisen jopa heikkoutena.
Että voin vain kuvitella millaista on työskennellä sellaisissa paikoissa, missä on nuoria, jotka yritetään saada välttämään vankila heti aikuistuttuaan. Niissä vielä monta astetta rankemmissa ja raffeimmissa paikoissa, missä minä olen työskennellyt. Minä en jaksanut enää ns. kovempia laitoksia, en jaksanut sitä, että joka työvuorossa sai olla varpaillaan, sai pelätä, tilanteet eskaloitu sekunneissa, sai paeta ja tulla vuorojen jälkeen kotiin parhaimmillaan jalat mustelmilla ja puuttuvan hiustupon kanssa. Ja silti niistä lapsista ja nuorista välitti.