Thaimaasta adoptoiduista lapsesta tuli jo teini-ikäisenä murhaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman vähän puhutaan siitä, että adoptiolapsilla on usein isoja ongelmia. Palstallakin adoptiota tyrkytetään ratkaisuksi kaikille.

Tutuilla on Kiinasta adoptoitu lapsi. Saa melkein pelkkiä kymppejä koulussa ja harrastaa tavoitteellista urheilua ja osaa soittaa montaa eri soitinta. Mutta hänet on adoptoitu ihan vauvana.

En sano että tuttavasi lapsella olisi näin, mutta olen myös kuullut että adoptiolapsilla voi myös olla korostunut tarve näyttää olevansa kunnollinen ja menestyvä, koska kokevat olevansa ikäänkuin kiitollisuuden velassa adoptiovanhenmilleen. Mikä ei sekään ole ihan terve vanhempi-lapsi-suhde.

Mutta olisi kyllä tärkeää että näistä puhutaan enemmän ja adoptiovanhemmat saisivat realistisen kuvan siitä, minkälaisia ongelmia voi tulla eteen. Lapsen repiminen täysin vieraaseen ympäristöön on varmasti aina jollain tasolla traumaattista, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.

Että semmosta olet kuullut.

Mitä tahansa jotta saadaan mustamaalattua se adoptiolapsi ja mitätöityä hänet ja vanhempansa.

Tutkimusten mukaan sitten taas nimenomaan Kiinasta adoptoidut menestyy biologisia lapsia paremmin koulussa.

Näytätkö tällaisen tutkimuksen?

Etpä itsekään laittanut mitään lähdettä omalle huhumutullesi. Kunhan mitätöit, vähättelit ja mustamaalasit.

Mille huhumutulle? En ole laittanut huhuja liikkeelle. Pyysin lähdettä väitteellesi, sitä ei tullut. Sen sijaan solvauksia.

Olet välittänyt huhupuheita ja mutuillur niiden pohjalta. Mitäs lähteitä itse olet laittanut? Solvannut vain.

En ole väittänyt mitään, pyysin lähdettä omalle väitteellesi. Miksi mainitset tutkimuksen, mutta et kysyttäessä osaa kertoa mikä tutkimus? Sen sijaan haukut kysyjää.

Monilla tuntemillani lapsena Suomeen tulleilla thaimaalaisilla on paljon ongelmia. Tunnen muun muassa niitä joiden thaimaalainen äiti on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa ja lapsi on muuttanut äidin mukana suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman vähän puhutaan siitä, että adoptiolapsilla on usein isoja ongelmia. Palstallakin adoptiota tyrkytetään ratkaisuksi kaikille.

Tutuilla on Kiinasta adoptoitu lapsi. Saa melkein pelkkiä kymppejä koulussa ja harrastaa tavoitteellista urheilua ja osaa soittaa montaa eri soitinta. Mutta hänet on adoptoitu ihan vauvana.

En sano että tuttavasi lapsella olisi näin, mutta olen myös kuullut että adoptiolapsilla voi myös olla korostunut tarve näyttää olevansa kunnollinen ja menestyvä, koska kokevat olevansa ikäänkuin kiitollisuuden velassa adoptiovanhenmilleen. Mikä ei sekään ole ihan terve vanhempi-lapsi-suhde.

Mutta olisi kyllä tärkeää että näistä puhutaan enemmän ja adoptiovanhemmat saisivat realistisen kuvan siitä, minkälaisia ongelmia voi tulla eteen. Lapsen repiminen täysin vieraaseen ympäristöön on varmasti aina jollain tasolla traumaattista, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.

Että semmosta olet kuullut.

Mitä tahansa jotta saadaan mustamaalattua se adoptiolapsi ja mitätöityä hänet ja vanhempansa.

Tutkimusten mukaan sitten taas nimenomaan Kiinasta adoptoidut menestyy biologisia lapsia paremmin koulussa.

Näytätkö tällaisen tutkimuksen?

Etpä itsekään laittanut mitään lähdettä omalle huhumutullesi. Kunhan mitätöit, vähättelit ja mustamaalasit.

Mille huhumutulle? En ole laittanut huhuja liikkeelle. Pyysin lähdettä väitteellesi, sitä ei tullut. Sen sijaan solvauksia.

Olet välittänyt huhupuheita ja mutuillur niiden pohjalta. Mitäs lähteitä itse olet laittanut? Solvannut vain.

En ole väittänyt mitään, pyysin lähdettä omalle väitteellesi. Miksi mainitset tutkimuksen, mutta et kysyttäessä osaa kertoa mikä tutkimus? Sen sijaan haukut kysyjää.

Olethan.

Ja miksi minun pitäisi jotain sinullepaskalle todistella.

Herjaat koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omsos kirjoitti:

Paitsi että ei ole. Rikosindeksi on matalampi Thaimaassa kuin esimerkiksi Australiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kreikassa, Englannissa, Irlannissa etc.

Turvallisuusindeksi korkeampi kuin Kreikassa, Kanadassa, Englannissa, Belgiassa..

Kaakkois-Aasian turvallisin maa aika rajulla etumatkalla.

Thaimaa ei ole turvallista nähnytkään. Turisteihin on kohdistut väkivaltaisia ryöstöjä ja järjettömiä väkivallan tekoja. Se Thaimaalainen hymy on vain peittämässä todelliset tarkoitusperät. On huvittavaa miten joku voi verrata Thaimaan kaltaista kehitysmaata jossa on paljon väkivaltaa eikä todellakaan länsimaista ihmisoikeus käsitystä Ruotsiin tai Australiaan.

Sä vedät mutuna ja tilastot kertoo totuuden.

Minä en usko Thaimaan poliisi tekemiin tilastoihin. Turismin ja maan imagon vuoksi kaunisteltuja tilastoja. Jos tilasto ja kaikkien nähtävissä oleva todellisuus on suuressa ristiriidassa. Kertoo se jostain jotain. Suomalainen on niin lapsellinen ja sinisilmäinen ettei ymmärrä monessa maassa käsityksen rehellisyydestä poikkeavan suomalaisesta. Suomalaisillakin maassa asuvilla, työtä siellä tekevillä ja lomaillella on paljon kertomuksia kuinka ihana maa se on.

Ikk

"Jos lapsen vanhemmat ovat rikollisia, lapsikin päätyy herkemmin samalle polulle.

Aggressiivisen ja antisosiaalisen käyttäytymisen perinnöllisyys on yli 50 prosenttia. Muita altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi aliravitsemus, raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja lapsen kaltoinkohtelu.”

Mikä on kenenkin kotimaa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen/tiedän joitain ulkomailta adoptoituja. Näin epämääräisesti ja tunnistamattomasti sanottuna, sillä jolla on elämässään isompaa ongelmaa ollut, on myös tiedossa siihen syy joka on Suomessa adoption jälkeen tapahtunut traumatisoiva asia. Mutta kyseessä onkin varsin pienenä adoptoituja. Neljävuotiaan kanssa on varmasti paljon haastavampaa. Nykyäänhän taitaa olla niin, että on vaikeampaa löytää ihan pientä adoptiolasta, koska lähtömaiden tilanne on parantunut ja suloisille pienille pystytään löytämään myös paikallisia adoptiokoteja, jos vain ovat (tiettävästi) terveitä.

Teet johtopäätöksiä fiiliksen pohjalta. Tutkimusten mukaan sillä ei ole merkitystä minkä ikäisenä lapsi on tullut. Erityisiä haasteita voi olla vauvaikäisenä adoptoidulla, mutta toisaalta isompana tulleena on voinut olla hyvä hoiva vauvana. Vauva-ajan hoiva onkin merkittävin tekijä geenien ja raskauden aikaisten olosuhteiden lisäksi ihan jokaisella lapsella.

Vierailija kirjoitti:

Monet thaimaalaiset ovat onnettomia Suomessa ja heillä on paljon esimerkiksi alkoholiongelmia. Ainakin niistä jotka minä tunnen. 

Miten voi olla mahdollista täällä maailman onnellisimmassa maassa?

Vierailija kirjoitti:

Adoption suurin ongelma on se että lastensuojelu ja sosiaalipuoli ei osaa lainkaan tehdä yhteistyötä adoptiovanhempien kanssa. Koko taho rakentuu huonon vanhemmuuden aatteeseen eli ajatteluun että lasten vanhemmat valehtelee aina ja että lapsen ongelmat johtuvat vanhemmista.

Koskelan uhrikin kärsi kiusaamisesta ja kun isä haki lastwnsuojelusta apua, lapsi huostaanotettiin.

Sen sijaan että lapsi ja koti olisi saaneet kunnollista apua ja tukea.

Samankaltaisen ongelman kohtaavat myös biovanhemmat joutuessaan jonkinlaiseen kriisitilanteeseen. Apua ei saa vaan tilanne kriisiytetään entistä pahemmin.

Lasse vauhdissa:

https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000012119151.html

Karuja taustoja niillä lapsilla, mm. huumevanhempia ja insestiä.

Puhelintaan ystävällisesti lainannut vanhus sai kokea kovia:

https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000012119151.html

Raitistunut kaveri ja silti pyörii ruiskun kanssa hakkaamassa vanhuksia?

Mites adobtiovanhemmat? Huolehtikohan ne mitenkään lapsen kasvatuksesta kun oli kerta alaikäisenä jo jossakin muussa hoidossa. Oliko adoptio ollut ajatuksena kiva mutta kyllästyivätkö kuin johonkin kesäkissaan kun alkoi valjeta kuinka vaativaa lapsen hoito on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet thaimaalaiset ovat onnettomia Suomessa ja heillä on paljon esimerkiksi alkoholiongelmia. Ainakin niistä jotka minä tunnen. 

Miten voi olla mahdollista täällä maailman onnellisimmassa maassa?

Onnellisuus on ainakin osittain suomalaisten geeneissä. Jos ensimmäinen tunnettu Tacituksen kuvaus suomalaisista kertoo "fennien" pitävän alkeellista ja köyhää elämäänsä onnellisempana ja parempana vaihtoehtona kuin sivistyneen maailman vaivoja. Vaikka heiltä puuttuivat kaikki materiaaliset mukavuudet, tämä teki heistä henkisesti vapaaehtoisen tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä näkyy hyvin, että lapsen ensimmäiset 4 ikävuotta on ratkaisevan tärkeät.

Lapsi selviää, jos hänellä on edes yksi pysyvä ja turvallinen aikuinen noina ikävuosina.

Jokainen kuitenkin on viime kädessä itse vastuussa teoistaan ja siitä uhriutuuko vai käyttääkö vaikeita kokemuksiaan voimavarana.

Liian paljon vedotaan siihen, että vaikeat kokemukset lapsena määrittävät koko elämää. Yksi lastensuojelun työntekijä totesi minulle: varmasti vaikeaa, kun on taustalla tuollainen hylkäämiskokemus. Joo kai, mutta itse omen pitänyt aina poikkeavaa lapsuuttani vahvuutena, joka auttaa esim ymmärtämään erilaisia ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Kumman vähän puhutaan siitä, että adoptiolapsilla on usein isoja ongelmia. Palstallakin adoptiota tyrkytetään ratkaisuksi kaikille.

Tämä. Adoptio ei todellakaan ole ihan ongelmaton juttu, yleensä näin. Ei se pelkkä rakkaus korjaa kaikkea, jos perimä ja syntymäolosuhteet ovat mitä sattuu. 

Vierailija kirjoitti:

Monilla tuntemillani lapsena Suomeen tulleilla thaimaalaisilla on paljon ongelmia. Tunnen muun muassa niitä joiden thaimaalainen äiti on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa ja lapsi on muuttanut äidin mukana suomeen.

Voi vaan kuvitella, millaisia nämä isäpuolet ovat.  Lapsiparat, niin adoptioon, lastenkoteihin tai hirveille isä- ja äitipuolille päätyneet.

Silti valtavia ongelmia tuntuu myös olevan ihan tavallisissa suomalaisperheissä.  Lapsiperheille aiheutettu köyhyys tulee kasvattamaan lisää näitä käytöshäiriöitä, vihaa ja väkivaltaisuutta.  Ongelma on ihan rakenteellinen ja jotakin pitäisi nyt muuttua suomalaisissa asenteissa.  Perheiden sisällä on myös outoa kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä.  Avioerot ja lasten pallottelu toiselta vanhemmalta toiselle yleistä.