Thaimaasta adoptoiduista lapsesta tuli jo teini-ikäisenä murhaaja
Aika karua. Odotat ja toivot vuosia adoptiolasta. Lapsi tekee murhan ollessaan vasta 16 v.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muhoksen-perhekotimurhasta-tuomittu…
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Onko se toinen poika venäläistaustainen? Ainakin sukunimi on. Hänet tuomittiin taposta eli hieman lyhyempi tuomio.
Ei ole vaan nimi on bulgarialainen. Isä tai isoisänsä on Bulgariasta.
Ei adoptio ole mitenkään uusi asia Suomessa. Suomeen on adoptoitu lapsia ulkomailta jo 1970-luvulta lähtien. On näistä adoptiolasten ongelmista puhuttu jo kauan Suomessakin. Ruotsissa tietysti vielä enemmän, siellähän ulkomailta adoptoituja lapsia on monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.[/quote]
Ehkä pääkaupunkiseudulla on puhuttu, pienemmillä paikkakunnilla on keskusteltu vain niistä positiivisista puolista. Ihasteltu ja vaiettu kaikesta muusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei adoptio ole mitenkään uusi asia Suomessa. Suomeen on adoptoitu lapsia ulkomailta jo 1970-luvulta lähtien. On näistä adoptiolasten ongelmista puhuttu jo kauan Suomessakin. Ruotsissa tietysti vielä enemmän, siellähän ulkomailta adoptoituja lapsia on monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.
Ehkä pääkaupunkiseudulla on puhuttu, pienemmillä paikkakunnilla on keskusteltu vain niistä positiivisista puolista. Ihasteltu ja vaiettu kaikesta muusta.
Niinku kuka?
Kenen kanssa asiasta pitäisi lätistä? Kenen pitäisi päästä sosiaalipornoilemaan?
Ihan saman adoptioneuvonnan ne vanhemaat on saaneet. Eikä asia kuulu muille edes tuppukylässä.
Ehkä pääkaupunkiseudulla on puhuttu, pienemmillä paikkakunnilla on keskusteltu vain niistä positiivisista puolista. Ihasteltu ja vaiettu kaikesta muusta.[/quote]
Niinku kuka?
Kenen kanssa asiasta pitäisi lätistä? Kenen pitäisi päästä sosiaalipornoilemaan?
Ihan saman adoptioneuvonnan ne vanhemaat on saaneet. Eikä asia kuulu muille edes tuppukylässä.[/quote]
Nyt meni tunteisiin? Ihan totta. ,ei kuulunut mutta tunki suoraan omaan arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pääkaupunkiseudulla on puhuttu, pienemmillä paikkakunnilla on keskusteltu vain niistä positiivisista puolista. Ihasteltu ja vaiettu kaikesta muusta.
Niinku kuka?
Kenen kanssa asiasta pitäisi lätistä? Kenen pitäisi päästä sosiaalipornoilemaan?
Ihan saman adoptioneuvonnan ne vanhemaat on saaneet. Eikä asia kuulu muille edes tuppukylässä.
Nyt meni tunteisiin? Ihan totta. ,ei kuulunut mutta tunki suoraan omaan arkeen.
Mikä? Sosiaaliporno? Lätinän tarve?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seurannut yhtä adoptioperhettä. Vanhemmat aluksi onnensa kukkuloilla ja valmiina antamaan rakkautta ja yltäkylläisyyttä. Lapsi kasvaessaan aivan tunnekylmä, häiriintynyt, ei vaikuta että tuntisi mitään positiivisia tunteita adoptiovanhempiaan kohtaan.
Ja tämä on tietysti vanhempien vika eikös niin? Kaikkien tunnekylmien lasten ongelmahan, kun on huonot vanhemmat.
No ei, jos tarkoitat adoptiovanhempia. Mistä moinen oletus? Varhaislapsuuden kaltoinkohtelu ja kiintymyssuhteen puuttuminen tekee monista tunnekylmiä. Lue vaikka niistä Romanian lastenkotilapsista.
Siten niin, että lähes aina ollaan hanakasti aina syyllistämässä vanhempia kaikista lastensa teoista. Tämä nyt lienee sitten kuitenkin ainoa poikkeus, jossa sallitaan että vanhemmat ovatkin puhtaasti syyttömiä.
Vaikka kyseinen poika teki tuon teon, tuosta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä että nuo adoptiot olisivat aina epäonnistuneita. Onnistuneet tapaukset eivät vain nouse otsikoihin, esimerkiksi kirjan Adoptoitu kirjoittaja on mielestäni sangen onnistunut tapaus ja käsittääkseni yksi ensimmäisistä tummempipintaisista naisista joka on suorittanut asepalveluksen.
Ja me kaikki voimme tehdä asian hyväksi sen verran että kohtelemme näitä Suomeen adoptoituja samalla tavalla kuin kantasuomalaisiakin. Ei paremmin, ei huonommin vaan samalla tavalla.
Hassua, ettei näitä adoptiolapsia voi korjata. Kun on kuitenkin ihmisiä, joiden kohdalla hyvä ihmissuhde on muuttanut elämänsuunnan. Onko adoptiolapsilla mennyt jo niin paljon pieleen? Vai onko ongelma se, ettei kukaan tiedä, mikä on mennyt pieleen? Vai geenit? Vai maasta toiseen kulttuuriin irrottaminen? Vai liian monta pieleenmennyttä asiaa yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seurannut yhtä adoptioperhettä. Vanhemmat aluksi onnensa kukkuloilla ja valmiina antamaan rakkautta ja yltäkylläisyyttä. Lapsi kasvaessaan aivan tunnekylmä, häiriintynyt, ei vaikuta että tuntisi mitään positiivisia tunteita adoptiovanhempiaan kohtaan.
Ja tämä on tietysti vanhempien vika eikös niin? Kaikkien tunnekylmien lasten ongelmahan, kun on huonot vanhemmat.
No ei, jos tarkoitat adoptiovanhempia. Mistä moinen oletus? Varhaislapsuuden kaltoinkohtelu ja kiintymyssuhteen puuttuminen tekee monista tunnekylmiä. Lue vaikka niistä Romanian lastenkotilapsista.
Siten niin, että lähes aina ollaan hanakasti aina syyllistämässä vanhempia kaikista lastensa teoista. Tämä nyt lienee sitten kuitenkin ainoa poikkeus, jossa sallitaan että vanhemmat ovatkin puhtaasti syyttömiä.
Onhan tässäkin vanhemmat syyllisiä, ne biologiset. Eli lisääntymistään kannattaisi harkita vakavasti, sillä omalla itsellä on lapseen valtava vaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, ettei näitä adoptiolapsia voi korjata. Kun on kuitenkin ihmisiä, joiden kohdalla hyvä ihmissuhde on muuttanut elämänsuunnan. Onko adoptiolapsilla mennyt jo niin paljon pieleen? Vai onko ongelma se, ettei kukaan tiedä, mikä on mennyt pieleen? Vai geenit? Vai maasta toiseen kulttuuriin irrottaminen? Vai liian monta pieleenmennyttä asiaa yhdessä?
Suurin osa adoptiolapsista elää ihan hyvän ja riittävän eheän elämän. Ketjussa on nostettu keskusteluun ne lapset, joiden ongelmat ovat kasvaneet suuriksi.
Surullinen tapaus. Peiliin katsomisen paikka adoptiovanhemmille. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä? On se kumma, kun lapsen kaipuu tekee sokeaksi ja jos ei pärjää, niin voi sitten taas hylätä lapsen. Tässä ei auta kuin sanktiot adoptiovanhemmille. Eikö ne saa jotain neuvontaa siihen? Ihan pehmeää touhua, jos kuvittelee, että adoptiolapset ovat kilttejä, terveitä lapsia. Taustalla on heikoista lähtökohdista tulevia lapsia. Toki poikkeuksia on. Mutta silti lapset ovat hyvin, hyvin rikkonaisista olosuhteista ja kiintymyssuhde on häiriintynyt.
Lapsen sijoittaminen on arpapeliä. Ja mikä autuus se on, jos rikkinäisiä ihmisiä sijoitetaan paikkaan x? Joku Muhos! Eikö se ole kaukana sivistyksestä? Jja todennäköisesti siellä työskentelee epäpätevä, rikkinäisiä ihmisiä ja olosuhteet ovat karut.
Mitä tapahtuu, kun adoptoidut alkavat etsiä biologisia sukulaisiaan dna-sukututkimuksen kautta.
Suomalaisvanhemmat rakastavat näitä kuin omiaan, mutta saattaa olla kurjaa, kun löytyy myös biovanhemmat ja lapsi saattaakin tuntea lojaaliutta sinne suuntaan. (auttaa esim rahallisesti, mikä on pois suomen perheeltä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi häiritsemään, että poikaa oli ensimmäisenä pidetty 4 päivää alastomana yksin huoneessaan, kun oli Suomessa viety laitokseen. Viidentenä päässyt pois ja sinä iltana tappanut.
Siis mitä h.lvettiä? Mitä tuollaisella nöyryyttämisellä ja alustamisella haetaan? Jos minut suljettaisiin alasti 4 päiväksi johonkin, tulisin varmaan itsekin sieltä ulos kostonhalu silmissä kiiluen.
Ihan sairasta. Alistamalla viedään oma tahto lapsilta. Tai sitten ei...
Tuo on kyllä pelkästään pojan kertomus ko asiasta. Hän on varmaan oppinut myös muuntelemaan totuutta, jos se on edullista sille omalle tarinalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi häiritsemään, että poikaa oli ensimmäisenä pidetty 4 päivää alastomana yksin huoneessaan, kun oli Suomessa viety laitokseen. Viidentenä päässyt pois ja sinä iltana tappanut.
Siis mitä h.lvettiä? Mitä tuollaisella nöyryyttämisellä ja alustamisella haetaan? Jos minut suljettaisiin alasti 4 päiväksi johonkin, tulisin varmaan itsekin sieltä ulos kostonhalu silmissä kiiluen.
Ihan sairasta. Alistamalla viedään oma tahto lapsilta. Tai sitten ei...
Tuo on kyllä pelkästään pojan kertomus ko asiasta. Hän on varmaan oppinut myös muuntelemaan totuutta, jos se on edullista sille omalle tarinalle.
Helppo tarkistaa muilta laitoksen asiakkailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi häiritsemään, että poikaa oli ensimmäisenä pidetty 4 päivää alastomana yksin huoneessaan, kun oli Suomessa viety laitokseen. Viidentenä päässyt pois ja sinä iltana tappanut.
Siis mitä h.lvettiä? Mitä tuollaisella nöyryyttämisellä ja alustamisella haetaan? Jos minut suljettaisiin alasti 4 päiväksi johonkin, tulisin varmaan itsekin sieltä ulos kostonhalu silmissä kiiluen.
Ihan sairasta. Alistamalla viedään oma tahto lapsilta. Tai sitten ei...
Tuo on kyllä pelkästään pojan kertomus ko asiasta. Hän on varmaan oppinut myös muuntelemaan totuutta, jos se on edullista sille omalle tarinalle.
Paikka on tutkittu. Totta poika puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman vähän puhutaan siitä, että adoptiolapsilla on usein isoja ongelmia. Palstallakin adoptiota tyrkytetään ratkaisuksi kaikille.
Tutuilla on Kiinasta adoptoitu lapsi. Saa melkein pelkkiä kymppejä koulussa ja harrastaa tavoitteellista urheilua ja osaa soittaa montaa eri soitinta. Mutta hänet on adoptoitu ihan vauvana.
En sano että tuttavasi lapsella olisi näin, mutta olen myös kuullut että adoptiolapsilla voi myös olla korostunut tarve näyttää olevansa kunnollinen ja menestyvä, koska kokevat olevansa ikäänkuin kiitollisuuden velassa adoptiovanhenmilleen. Mikä ei sekään ole ihan terve vanhempi-lapsi-suhde.
Mutta olisi kyllä tärkeää että näistä puhutaan enemmän ja adoptiovanhemmat saisivat realistisen kuvan siitä, minkälaisia ongelmia voi tulla eteen. Lapsen repiminen täysin vieraaseen ympäristöön on varmasti aina jollain tasolla traumaattista, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Hän on varmaan oppinut myös muuntelemaan totuutta, jos se on edullista sille omalle tarinalle.
Ilmiselvää poliitikon ainesta siis.
Mulla on ystävä joka on n. 6kk ikäisenä otettu huostaan ja sijoitettu pysyvästi uuteen perheeseen. Ei siis enää koskaan ollut tekemidissä kenenkään biologisen sukulaisensa kanssa.
Ystäväni kokee varttuneensa hyvässä, rakastavassa perheessä ja rakastaa "vanhempiaan" syvästi.
MUTTA, ihan alusta asti hänellä on kuitenkin ollut piirteitä jotka on aiheuttaneet ongelmia.
Impulsiivisuus, kyvyttömyys järkevään rahan käyttöön, taipumus addiktioihin, pitkien tasapainoisten ihmissuhteiden luominen vaikeaa, työsuhteet kestää pari vuotta max.
Kun sitten lopulta tutustui biologisiin sukulaisiinsa n. 40 vuotiaana kävi nopeasti selväksi mistä nuo "taipumukset" on periytyneet... Geenit, ne geenit, ei niille sijais/adoptio perhe mitään voi.🤷♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman vähän puhutaan siitä, että adoptiolapsilla on usein isoja ongelmia. Palstallakin adoptiota tyrkytetään ratkaisuksi kaikille.
Tutuilla on Kiinasta adoptoitu lapsi. Saa melkein pelkkiä kymppejä koulussa ja harrastaa tavoitteellista urheilua ja osaa soittaa montaa eri soitinta. Mutta hänet on adoptoitu ihan vauvana.
En sano että tuttavasi lapsella olisi näin, mutta olen myös kuullut että adoptiolapsilla voi myös olla korostunut tarve näyttää olevansa kunnollinen ja menestyvä, koska kokevat olevansa ikäänkuin kiitollisuuden velassa adoptiovanhenmilleen. Mikä ei sekään ole ihan terve vanhempi-lapsi-suhde.
Mutta olisi kyllä tärkeää että näistä puhutaan enemmän ja adoptiovanhemmat saisivat realistisen kuvan siitä, minkälaisia ongelmia voi tulla eteen. Lapsen repiminen täysin vieraaseen ympäristöön on varmasti aina jollain tasolla traumaattista, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.
Että semmosta olet kuullut.
Mitä tahansa jotta saadaan mustamaalattua se adoptiolapsi ja mitätöityä hänet ja vanhempansa.
Tutkimusten mukaan sitten taas nimenomaan Kiinasta adoptoidut menestyy biologisia lapsia paremmin koulussa.
Ei adoptio ole mitenkään uusi asia Suomessa. Suomeen on adoptoitu lapsia ulkomailta jo 1970-luvulta lähtien. On näistä adoptiolasten ongelmista puhuttu jo kauan Suomessakin. Ruotsissa tietysti vielä enemmän, siellähän ulkomailta adoptoituja lapsia on monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.