Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Osaatko pyytää anteeksi, jos olet ollut ilkeä?
05.09.2025 |
Osaatko pyytää anteeksi ilkeilyäsi, vai oletko aina oikeutettu mielestäsi ilkeilyyn?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä koskaan tahallani ole ilkeä, mutta pyydän tottakai anteeksi, jos sanon jotain turhan kärkästä.
Osaan, mutta osaan myös käyttäytyä niin etten ilkeile. Jotkut eivät näe itsessään koskaan mitään vikaa.
Silloin kun minä ilkeilen, on se perusteltua ja toinen osapuoli sen ansainnut. Anteeksi en tosiaankaan pyydä.
Osaan tarvittaessa. Ilkeily ei kuulu tapoihini kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä ilkeilen, on se perusteltua ja toinen osapuoli sen ansainnut. Anteeksi en tosiaankaan pyydä.
Söikö se sen pullan sun nenän edestä, kun sä söit jo kaksi ja hän ei vielä yhtäkään?
En ole ilkeä. Pyydän kyllä anteeksi muita asioita, mutta ilkeilyä en harrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa. Vttuilen aina ainoastaan tarkoituksella ja tarkoitan sitä, mitä sanon.
Muuttuuko ilkeä käytös anteeksipyynnön jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tahallani ilkeä kenellekään.
Toisinaan saatan sanoa vitsin jonka tajuan myöhemmin olleen huono/sopimaton. Silloin pyydän anteeksi.
Jos pinna on kireällä niin ilmoitan asiasta yleensä suoraan: "Sori, oon tänään vähän kireänä ja se varmaan näkyy naamasta, ei ole sun vikasi enkä halua purkaa sitä suhun." toistaiseksi tämä ilmoitus on aina otettu hyvin vastaan ja olen saanut ymmärrystä.
Enemmän arjessa päädyn pyytämään anteeksi asioita joissa olen ollut ajattelematon tai tilannetaju on pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä ilkeilen, on se perusteltua ja toinen osapuoli sen ansainnut. Anteeksi en tosiaankaan pyydä.
Söikö se sen pullan sun nenän edestä, kun sä söit jo kaksi ja hän ei vielä yhtäkään?
Tuo sinun mielestäsi jonkinlaisen reaktion arvoinen? Ei ole tapana ahnehtia. Ehkä sinulla sitten on, tuosta esimerkistäsi päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tahallani ilkeä kenellekään.
Toisinaan saatan sanoa vitsin jonka tajuan myöhemmin olleen huono/sopimaton. Silloin pyydän anteeksi.
Jos pinna on kireällä niin ilmoitan asiasta yleensä suoraan: "Sori, oon tänään vähän kireänä ja se varmaan näkyy naamasta, ei ole sun vikasi enkä halua purkaa sitä suhun." toistaiseksi tämä ilmoitus on aina otettu hyvin vastaan ja olen saanut ymmärrystä.
Enemmän arjessa päädyn pyytämään anteeksi asioita joissa olen ollut ajattelematon tai tilannetaju on pettänyt.
Kunnes tulee mitta täyteen eikä ymmärrystä heru. Monesti käy niin, että huonon käytöksen salliva joutuu sitten sietämään sitä useammin ja useammin, kunnes ei enää vaan jaksa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä ilkeilen, on se perusteltua ja toinen osapuoli sen ansainnut. Anteeksi en tosiaankaan pyydä.
Söikö se sen pullan sun nenän edestä, kun sä söit jo kaksi ja hän ei vielä yhtäkään?
Onhan se nyt syy olla ilkeä, jos ei kolmatta pullaa saa:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä ilkeilen, on se perusteltua ja toinen osapuoli sen ansainnut. Anteeksi en tosiaankaan pyydä.
Söikö se sen pullan sun nenän edestä, kun sä söit jo kaksi ja hän ei vielä yhtäkään?
Onhan se nyt syy olla ilkeä, jos ei kolmatta pullaa saa:(
Ehkä jollekin syöttöporsaalle. Ei normi ihminen edes ahnehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tahallani ilkeä kenellekään.
Toisinaan saatan sanoa vitsin jonka tajuan myöhemmin olleen huono/sopimaton. Silloin pyydän anteeksi.
Jos pinna on kireällä niin ilmoitan asiasta yleensä suoraan: "Sori, oon tänään vähän kireänä ja se varmaan näkyy naamasta, ei ole sun vikasi enkä halua purkaa sitä suhun." toistaiseksi tämä ilmoitus on aina otettu hyvin vastaan ja olen saanut ymmärrystä.
Enemmän arjessa päädyn pyytämään anteeksi asioita joissa olen ollut ajattelematon tai tilannetaju on pettänyt.
Kunnes tulee mitta täyteen eikä ymmärrystä heru. Monesti käy niin, että huonon käytöksen salliva joutuu sitten sietämään sitä useammin ja useammin, kunnes ei enää vaan jaksa ymmärtää.
Tämä.
Osaan pyytää anteeksi, mutta en ole enkeli.
Myrkylliset ihmiset voivat provosoida täysin tietoisesti minut raivoon.
Eilen kävi niin. Puhelimen kautta.
Hän onnistui siinä jälleen.
Lähetin tänään itse erittäin epäystävällisiä tekstareita hänelle. Sitten tulin katumapäälle ja pyysin anteeksi.
Kyllä jäi pska fiilis.
Jälleen opin erään tärkeän asian. Että on viimeiseen asti vältettävä myrkyllisiä ihmisiä.
On katkaistava kaikki yhteydet.
Kanssakäyminen ei hyödytä kumpaakaan osapuolta eikä siinä ole mitään rakentavaa.
( Mm. Narsistit)
Vierailija kirjoitti:
Muuttuuko ilkeä käytös anteeksipyynnön jälke
--
Vastaan sivusta.
Ei välttämättä muutu. On ihmisiä joilla on todella myrkyllinen luonne eikä se muutu siitä.
Siinä ei auta muu, kuin ns.
ottaa omansa pois. Pyytää anteeksi miten itse on toista loukannut.
Jaksettava antaa anteeksi/ kohdistaa oma tahto siihen, että haluaa antaa anteeksi.
Sitten katkaistava yhteys lopullisesti.
Alue: Aihe vapaa
Up.